Ihon ikääntymistä voidaan ehkäistä vaikuttamalla ihon kantasoluja ympäröivään sidekudokseen
Ikääntyessä ihon kantasolujen toiminta heikkenee, jolloin ihon ja hiusten karvatupen luontainen uusiutuminen hidastuu. Ihon karvatupen kantasolujen toimintaan voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan kuitenkin vaikuttaa suotuisalla kudosympäristöllä.
Helsingin yliopiston ja Kölnin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että karvatupen kantasoluja ympäröivä sidekudos ja erityisesti sen elastisuus säätelevät kantasolujen aktiivisuutta. Koska tämä sidekudos jäykistyy ikääntyessään, se heikentää kantasolujen toimintaa ja ihon uusiutumista.
Tutkimuksen mukaan karvatupen ikääntyneet kantasolut kykenevät kuitenkin uusiutumaan ja toimimaan normaalisti, jos ne siirretään nuoreen kudosympäristöön. Tulosten perusteella kudosten mekaanisten ominaisuuksien muokkaaminen voi olla tehokas tapa parantaa kantasolujen toimintaa ja ehkäistä niiden ikääntymisen vaikutuksia ihoon.
– Ihon ikääntymismuutosten taustalla ei välttämättä olekaan kantasolujen ikääntyminen tai niiden heikentynyt toiminta vaan kantasolujen ympärillä olevien kudosten ikääntyminen, selittää löydöksen merkitystä Helsingin yliopiston professori Sara Wickström, jonka laboratoriossa tutkimus on tehty.
Hiirimalleilla tehdyissä tutkimuksissa havaittiin lisäksi, että niillä hiirillä, joilla oli perinnöllisiä mutaatioita kollageeneissa, jotka vaikuttavat karvatupen kantasolujen mikroympäristöön jäykistämällä kudoksia, kantasolujen toiminta heikkeni ennenaikaisesti.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Cell Biology -lehdessä.
Uutta tietoa hoitojen kehittämiseen
Ihon ja karvatupen jatkuva uusiutuminen auttavat suojaamaan kehoamme ulkoisen ympäristön vaikutuksilta. Uusiutumisen tiedetään riippuvan ihon ja karvatupen erikoistuneiden kantasolujen aktiivisuudesta ja terveydestä. Kantasolujen vaurioituminen tai väheneminen johtaa ihon ikääntymiseen.
– Vaikka kantasolujen keskeinen rooli ikääntymisessä on vahvistettu, mekanismeista, jotka tosiasiassa heikentävät kantasolujen toimintaa ikääntyneessä kudoksessa, tiedetään vain vähän. Karvatuppi ja sen selvästi tunnistettavat kantasolut ovat täydellinen koemalli tämän tärkeän kysymyksen tutkimiseen, Wickström kertoo.
Kantasolun mikroympäristön muuttuneet olosuhteet voivat Wickströmin mukaan olla osatekijä myös joissakin sairauksissa.
– Hoitojen kehittäminen ja kohdentaminen näihin kantasoluja ympäröiviin kudoksiin voi tarjota tulevaisuudessa ratkaisuja potilastyöhön, Wickström sanoo.
Koska kantasolut ovat keskeisessä asemassa kudosten uusiutumisessa, kehitteillä on ollut hoitoja, joissa kantasoluja voitaisiin siirtää vaurioituneeseen kudokseen, esimerkiksi sydäninfarktin jälkeiseen sydämeen, nivelrikon tuhomaan rustoon tai krooniseen ihohaavaan.
Nyt julkaistujen tulosten valossa kudosten parantumista voisi Wickström mukaan ehkä edistää tehokkaammin kantasolujen kudosympäristöä muokkaamalla.
Lisätietoja
LT, professori, Sara Wickström, Helsingin yliopisto
Puh. 02941 25640
Alkuperäinen artikkeli: Koester, J., Miroshnikova, Y.A., Ghatak, S. et al. Niche stiffening compromises hair follicle stem cell potential during ageing by reducing bivalent promoter accessibility. Nat Cell Biol (2021). DOI: doi.org/10.1038/s41556-021-00705-x
Tutustu Helsingin yliopiston Kantasolujen ja metabolian tutkimusohjelmaan (STEMM) ohjelman sivuilla.
Tutustu myös Stem Cells and Tissue Architecture -tutkimusryhmän tutkimukseen ryhmän sivuilla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anu Koivusipiläviestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto | Meilahden kampus
Puh:02941 25491Puh:050 472 5881anu.koivusipila@helsinki.fiTietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme