Vihreät - De Gröna

Iiris Suomela: Hyvinvointivaltiota ei ole rakennettu katsomalla menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen

Jaa

Vihreiden puheenjohtajan sijainen Iiris Suomela piti sosiaalisen median välityksellä itsenäisyyspäivän puheen 6.12.

– Itsenäisyyspäivänä moni suomalainen pysähtyy miettimään niitä asioita, jotka tekevät meidät ylpeiksi tästä maasta. Tänä päivänä keskitytään välillä muistelemaan sotia, mutta minä tahdon pysähtyä myös rauhanajan saavutusten äärelle, Suomela sanoo.

Suomela  korostaa, että hyvinvointivaltio on aikoinaan rakennettu tulevaisuuteen katsoen ja rohkeasti uusia ideoita kokeilemalla.

– Hyvinvointivaltio syntyi keskelle maailmansotien jälkeistä murrosta. Juuri murrosten ja mullistusten keskellä hyvinvointivaltiota tarvitaan. Silloin ei kannata jäädä tuleen makaamaan vaan etsiä yhdessä ratkaisut, joiden avulla jokaiselle voidaan turvata hyvä elämä tuloista, taustasta tai postinumerosta riippumatta, Suomela jatkaa.

– Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä tunnustaa se tärkeä työ, jota sukupolvet meitä ennen ovat tehneet. Sotasankarien lisäksi on syytä kiittää hyvinvointivaltion rakentajia: hoitajia, lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveysalan rautaisia ammattilaisia, joiden ansiosta elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin. Mutta he eivät tehneet sitä työtä sen takia, että pysähtyisimme paikalleen, Suomela toteaa.

– Meidän tehtävä on katsoa menneen lisäksi myös tulevaisuuteen. Meidän tehtävä on rakentaa sellaista Suomea, josta voimme olla ylpeitä vielä vuosikymmenten kuluttua aivan kuten tänä päivänä voi olla ylpeä isovanhempieni sukupolven saavutuksista, Suomela päättää.


Lue koko puhe:

Itsenäisyyspäivänä moni suomalainen pysähtyy miettimään niitä asioita, jotka tekevät meidät ylpeiksi tästä maasta. Tänä päivänä keskitytään välillä muistelemaan sotia, mutta minä tahdon pysähtyä myös rauhanajan saavutusten äärelle.

Aikanaan maailmansotien jälkeen oli huutava tarve auttaa ja tukea niitä, joilla on tässä maassa kaikista vähiten.

Hyvinvointivaltion tarinaa kerrotaan monesti ikään kuin kyse olisi ja olisi aina ollut itsestäänselvyydestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että hyvinvointivaltion idea on ollut aikanaan radikaali.

Tuolloin päästettiin irti siitä ajatuksesta, että ihmisen arvon määrittäisi hänen perheensä, sukunsa tai varallisuutensa. Suomalaiset päättivät, että hyvä elämä kuuluu kaikille - ei vain harvoille

Perustimme neuvolat ja modernit synnytyssairaalat, jotta jokainen lapsi saisi hyvän alun elämälle. Ennen hyvinvointivaltiota perheiden tilanne oli paljon synkempi. Vielä ennen toista maailmansotaa yksi kymmenestä lapsesta menehtyi alle viisivuotiaana. Tänä päivänä tuo luku on prosentin murto-osia.

Suomen lapsikuolleisuus on pienimpiä maailmassa. Tämä on todella kova saavutus, jota ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä.

Päinvastoin, yhä useamman lapsen selviäminen varhaisista vuosista on kovan työn tulos. Kiitos tästä kuuluu tämän maan hoitajille, lääkäreille ja muille sosiaali- ja terveysalan rautaisille ammattilaisille. Heidän ansiostaan elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin.

Hyvinvointivaltiota ei ole rakennettu katsomalla menneisyyteen, vaan tulevaisuuteen. On ollut ongelmia, joihin on haluttu löytää ratkaisuja. Sitten on kääritty hihat ja alettu tekemään.

Ne ongelmat löytyvät vain, jos ihmisillä on tilaisuus sanoa ääneen, kun jokin asia ei toimi.

Tai kun on tullut hyvä idea tai ratkaisu, sitä ei ole sivuutettu vain sen takia, että eihän näin ennenkään ole tehty. Hyvinvointivaltio syntyi keskelle maailmansotien jälkeistä murrosta. Juuri murrosten ja mullistusten keskellä hyvinvointivaltiota tarvitaan.

Silloin ei kannata jäädä tuleen makaamaan vaan etsiä yhdessä ratkaisut, joiden avulla jokaiselle voidaan turvata hyvä elämä tuloista, taustasta tai postinumerosta riippumatta.

Hyvinvointivaltiota on sekä puolustettava että kehitettävä. Näin itsenäisyyspäivänä on hyvä tunnustaa se tärkeä työ, jota sukupolvet meitä ennen ovat tehneet.

Sotasankarien lisäksi on syytä kiittää hyvinvointivaltion rakentajia: hoitajia, lääkäreitä ja muita sosiaali- ja terveysalan rautaisia ammattilaisia, joiden ansiosta elämme nykyään pidemmin ja onnellisemmin kuin ikinä aiemmin.

Mutta he eivät tehneet sitä työtä sen takia, että pysähtyisimme paikalleen. Meidän tehtävä on katsoa menneen lisäksi myös tulevaisuuteen.

Meidän tehtävä on rakentaa sellaista Suomea, josta voimme olla ylpeitä vielä vuosikymmenten kuluttua aivan kuten tänä päivänä voi olla ylpeä isovanhempieni sukupolven saavutuksista.

Sitä ei tehdä sulkemalla ketään ulos, vaan kutsumalla kaikki mukaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää ihan jokaiselle!

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Vihreät - De Gröna
Vihreät - De Gröna
Mannerheimintie 15b A, 4 krs
00260 Helsinki

09 5860 4160, viestinta@vihreat.fihttps://www.vihreat.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vihreät - De Gröna

Emma Kari: On selvitettävä, tarvitaanko Suomeen luontolaki ja luonnonsuojelun rahoitukselle tietty osuus bruttokansantuotteesta15.12.2021 14:29:42 EET | Tiedote

– Juuri nyt on tärkeää saada pitkään valmisteltu luonnonsuojelulaki maaliin, joka monilta osin parantaa nykyistä luonnonsuojelun tasoamme. Samalla on syytä pohtia, tarvitaanko Suomeen luonto- tai biodiversiteettilakia. Se voisi olla luonteeltaan ilmastolain kaltainen laki, joka kokoaisi yhteen tavoitteemme ja keinomme luontokadon pysäyttämiseksi Suomessa, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari tänään pidetyssä metsäluonnon tilaa kästtelevässä infotilaisuudessa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme