Ikiroutasoiden ilmastovaikutukset menneisyydessä yllättivät tutkijat
Tutkittu ajanjakso, joka alkoi 3000 vuotta sitten tunnetaan ilmastovaiheena, jonka aikana ilmasto viileni. Viilenemisestä johtuvan ikiroudan muodostumisen aiheuttamaa vaikutusta ilmastoon tutkittiin erityisesti analysoimalla suon muinaisia kasviyhteisöjä. Vertailukohteena tutkimuksessa oli mukana samalla tavalla analysoitua suoaineistoa muualta Venäjältä, Suomesta ja Ruotsista.
– Tutkimuksemme osoitti, että ikiroutasoiden aiheuttama vaikutus ilmastoon voi olla vaikeasti ennustettavissa. Pidempiä ajanjaksoja kattavat tutkimukset ovat arvokkaita, koska ne auttavat meitä ymmärtämään odotettavissa olevia muutoksia, sanoo tutkija Minna Väliranta Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Muinaiset kasviyhteisöt yhdistettiin tietoon siitä, miten nopeasti nykyisiin pohjoisiin soihin sitoutuu ja varastoituu hiiltä eli miten nopeasti turvetta kertyy. Lisäksi hyödynnettiin tietoa hiilen päästöistä ilmakehään. Näistä tekijöistä muodostuu niin kutsuttu suon säteilypakote, joka vaikuttaa ilmastoon joko lämmittävästi, eli jos suolta vapautuu hiiltä ilmakehään enemmän kuin sinne sitoutuu, tai viilentävästi, eli jos suo toimii hiilen nieluna ja sitoo ilmakehästä hiiltä enemmän kuin sitä vapautuu.
Tutkijat huomaisivat hieman yllättäen, että viileä ilmastovaihe, joka sai aikaan ikiroudan muodostumisen pohjoisiin soihin, lämmittikin ilmastoa. Tämä johtui siitä, että ikiroutasoiden kasviyhteisöjen kasvupaikat muuttuivat kuiviksi, jolloin ne eivät enää sitoneet ilmakehästä kovin tehokkaasti hiiltä. Pikemminkin päinvastoin, sillä aiemmin muodostunutta turvetta eli vanhaa hiiltä vapautui hajotustoiminnan seurauksena takaisin ilmakehään.
Lisäksi ikiroutaprosessit synnyttivät soilla jopa kasvillisuudesta kokonaan paljaita turvepintoja. Näiltä pinnoilta pääsi ilmaan typpioksiduulia eli ilokaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Nämä päästöt selkeästi lisäsivät suon lämmittävää vaikutusta ilmakehään.
Typpioksiduulia ei juurikaan vapaudu ilmakehään muun tyyppisiltä suopinnoilta, ja siksi näitä päästöjä on pidetty vähämerkityksellisinä. Tutkimukset osoittivat, että tällaiset paljaat turvepinnat ovat olleet aiemmin huomattavasti laaja-alaisempia. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyaikaa lähestyttäessä nuo pinnat ovat uudelleen kasvittuneet ja paljaat pinnat täten kutistuneet
Ilmastonmuutoksen myötä ikiroutasuot voivat lähteä kehittymään ennalta arvaamattomiin suuntiin
– Tämä tutkimus oli kuitenkin ensimmäinen, jossa paljaiden turvepintojen pitkän aikavälin kehityskulkua tutkittiin. Lisätutkimuksia siis tarvitaan, jotta pystymme paremmin ennustamaan näiden ikiroutasoille tyypillisten pintojen kohtaloa ja ikiroutasoiden kehityskulkua yleensäkin tulevaisuudessa, kertoo Väliranta.
Tutkittujen soiden kasvihuonepäästöjen aiheuttamat ilmastovaikutukset liittyivät muutoksiin kasvillisuudessa, jota taas määrittää suon kosteustasapaino. Tutkijat ennustavat, että ikiroudan sulaminen johtaa tulevaisuudessa suovedenpinnan nousuun ja sitä kautta suuriin metaanipäästöihin, jotka lämmittävät ilmastoa entistä enemmän. Toisaalta ilmaston lämpenemisen ajatellaan johtavan lisääntyneeseen hiilinieluun ilmakehästä, koska kasvien perustuotanto kiihtyy eli yhteyttäminen sitoo entistä tehokkaammin ilmasta hiilidioksidia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Minna Väliranta, puh. 0504486483, minna.valiranta@helsinki.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopiston viestintä, puh. 0294158461
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme