Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2021: Sijoitukset tuottivat 8,9 prosenttia, vakavaraisuuspääoma nousi yli 15 miljardiin euroon ja asiakkaiden palkkasummat kääntyivät kasvuun

Sijoitustoiminnan hyvän tuoton myötä tammi–kesäkuun kokonaistulos nousi 2,6 (-1,1) miljardiin euroon.

Vakuutusmaksutulo nousi 2,9 (2,7) miljardiin euroon asiakkaiden palkkasummien käännyttyä kasvuun. Eläkkeitä maksettiin 3,2 (3,1) miljardia euroa.

Nettoasiakashankinta nousi 116 (76) miljoonaan euroon erinomaisen asiakaspysyvyyden ja onnistuneen asiakashankinnan myötä.

Hoitokustannustulos parani 28 (21) miljoonaan euroon ja hoitokulusuhde 66 (74) prosenttiin. Parantunut kustannustehokkuus alensi hoitokuluja 55 (61) miljoonaan euroon.

Vakavaraisuuspääoma vahvistui 15,1 (12,5) miljardiin euroon ja vakavaraisuusaste 134,6 (130,2) prosenttiin.

Näkymät: Talouden toipumisen sekä TyEL-maksuun annetun väliaikaisen alennuksen päättymisen myötä Ilmarisen maksutulon odotetaan nousevan selvästi vuonna 2021. Palkkasumman nousun odotetaan parantavan hoitokustannustuottoja ja hoitokustannustulosta verrattuna viime vuoteen. 

Toimitusjohtaja Jouko Pölönen:

”Ensimmäinen vuosipuolisko oli Ilmariselle vahva niin sijoitustoiminnassa kuin asiakashankinnassa ja asiakkaiden palkkasummat kääntyivät kasvuun. Sijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 8,9 prosenttia eli 4,7 miljardia euroa, vakavaraisuuspääoma nousi yli 15 miljardiin euroon ja sijoitusvarallisuuden määrä 57,5 miljardiin euroon.   

Sijoitusmarkkinoiden vire on ollut alkuvuonna vahva. Globaalin talouden voimakas elpyminen koronaviruksen aiheuttamasta taantumasta, yritysten vahva tuloskehitys sekä mittavat finanssi- ja rahapoliittiset elvytystoimet ovat tukeneet osakemarkkinoiden hyvää kehitystä. Ilmarisen sijoitussalkussa pääomaisuusluokista parhaiten tuottivat osakesijoitukset 16,9 prosenttia. Korkosijoitukset tuottivat 2,6 prosenttia, kiinteistösijoitukset 2,1 prosenttia ja muut sijoitukset -0,5 prosenttia. Sijoitusten pitkän aikavälin keskimääräinen nimellistuotto oli 6,1 prosenttia, mikä vastaa 4,6 prosentin reaalivuosituottoa.

Vakuutusmaksutulo nousi 2,9 miljardiin euroon. Koronapandemian aiheuttama työllisyyden lasku heikensi maksutuloa vielä alkuvuonna, mutta huhtikuusta lähtien asiakasyritysten palkkasumma ja maksutulo kääntyivät vahvaan kasvuun edellisvuoteen verrattuna. Työllisyys on koronapandemian helpottuessa kasvussa: Ilmarisen suhdanneindeksiin kuuluvissa asiakasyrityksissä oli kesäkuussa 4,8 prosenttia enemmän työntekijöitä kuin vuosi sitten. Voimakkain kasvu on nähty majoitus- ja ravitsemusalalla, jossa työntekijämäärä myös laski jyrkimmin pandemian alkaessa.

Maksoimme eläkkeitä 3,2 miljardia euroa noin 458 000 eläkeläiselle. Työkyvyttömyyseläkkeiden hakijamäärä laski ja työkyvyttömyyseläkepäätöksiä tehtiin 13 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Koronaviruksen aiheuttamat sairaudet eivät vielä näy työkyvyttömyystilastoissa: Ilmarisessa käsiteltiin alkuvuoden aikana kaksi työkyvyttömyyseläkehakemusta, joissa pääasiallisena diagnoosina oli koronaviruksesta johtunut työkyvyttömyys. Yhtään pysyvää työkyvyttömyyseläkettä koronan vuoksi ei ole toistaiseksi myönnetty. 

Nettoasiakashankinta nousi 116 miljoonaan euroon ja asiakaspysyvyys oli erinomaisella tasolla 97,2 prosentissa. Kustannustehokkuuden paranemisen myötä hoitokustannustulos nousi 28 miljoonaan euroon ja hoitokulusuhde parani 66 prosenttiin.Ilmarisen operatiiviseen toimintaan käytetyt hoitokulut olivat 55 miljoonaa euroa, eli 6 miljoonaa euroa edellisvuotta alemmat. 

Käynnistimme yhdessä asiakasyritystemme kanssa Tulevaisuuden laboratorio -projektin, jossa tarkoitus on tunnistaa, kehittää ja jakaa hyviä työkykyjohtamisen käytäntöjä. Osana Ilmarisen 60-vuotisjuhlavuoden Mielellään töissä -hanketta myönsimme Tulevaisuuden työnantaja -palkinnon tilitoimistokonserni Balanco Accountingille, joka on liiketoiminnan kasvun ohella auttanut nuoria työllistymään ja kiinnittymään työelämään. Juhlavuoden teemana on nuoret ja työelämä – erityisesti nuorten tukeminen työelämään kiinnittymisessä, mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden ennaltaehkäisy ja työurien pidentäminen. 

Ilmarisen henkilöstö on työskennellyt alkuvuoden laajasti etänä koronan aiheuttamista poikkeusoloista johtuen. Henkilöstön työvire on säilynyt erinomaisella tasolla, ja henkilöstön suositteluaste eNPS nousi kesäkuussa 43:een. Julkaisimme oman Paluu tulevaisuuteen -suunnitelmamme kesäkuussa: pandemian jälkeen tavoitteenamme on siirtyä hybridimalliin, jossa yhdistämme lähi- ja etätyön parhaat puolet. Pääsääntöisesti vähintään puolet työstä tehdään lähityönä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi ja muilta osin henkilöstö voi itse valita työskentelypaikkansa. Osastoille ja tiimeille tulee myös laaja mahdollisuus päättää ja sopia keskenään, miten työt järjestetään.

Ilmarisen tavoitteena on hiilineutraali sijoitussalkku vuoden 2035 loppuun mennessä. Ilmarinen tekee yhteistyötä muiden sijoittajien kanssa ja liittyi keväällä mukaan maailmanlaajuiseen Institutional Investors Group on Climate Change (IIGCC) -yhteistyöverkostoon, jossa sijoittajaorganisaatiot pyrkivät kehittämään keinoja hiilineutraalien salkkujen saavuttamiseksi. Lisäksi Ilmarinen on mukana Climate Leadership Coalition (CLC) vetoomuksessa liittyen hiilen globaaliin hinnoitteluun sekä sijoittajien vetoomuksessa, jonka tavoitteena on kannustaa valtioita ilmastotoimissa. Huhtikuussa Ilmarinen lähti pioneerisijoittajana mukaan varainhoitajakumppanin uuteen vähähiiliseen yrityslainarahastoon 170 miljoonalla eurolla.

Alhainen syntyvyys, työikäisten määrän väheneminen ja nollakorkoympäristö tuovat edelleen paineita eläkkeiden rahoitukseen pidemmällä aikavälillä. Maailmantalous on kääntynyt vahvaan kasvuun koronakriisin jälkeen, ja on tärkeää, että Suomi pääsee mukaan kasvuun, saamme investointeja vauhditettua ja matkailua avattua. Samalla on löydettävä ratkaisuja, joilla kuromme kiinni kestävyysvajetta ja vahvistamme työllisyyttä ja Suomen kilpailukykyä myös pitkällä aikavälillä. Hyvinvoinnin ja eläkkeiden rahoittaminen edellyttää, että meillä on tulevaisuudessakin ammattitaitoista työvoimaa ja sitä varten tarvitsemme panostamista osaamisen kehittämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen sekä lisää työperäistä maahanmuuttoa. Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa ja houkutella osaavaa työvoimaa sekä ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen ja varmistaa heidän kiinnittymisensä työelämään.Tuore Eläkebarometri osoittaa, että puolet suomalaisista kannattaa työperäisen maahanmuuton lisäämistä työeläkejärjestelmän rahoituksen vahvistamiseksi.”

Lue lisää:

Ilmarisen osavuosiraportti 1.1.–30.6.2021 (pdf)

Osavuosiraportin kuvaliite (pdf)