Ilmarisen talousennuste: Vienti kasvaa voimakkaasti, talouskasvu jatkuu ensi vuonna

Maailmantalouden näkymien vahvistumisen myötä Suomen vienti on lähtenyt kasvuun tänä vuonna lähes kaikilla markkina-alueilla. Tärkeimmät vientituotteet ovat puu- ja paperituotteet sekä teollisuuden koneet ja laitteet.

– Ennakoimme viennin määrän kasvavan tänä vuonna noin 10 prosenttia. Viennin kasvua tukee myös kilpailukykysopimus, jonka seurauksena yksikkötyövoimakustannukset alenevat hieman ja kilpailukyky paranee, sanoo Ilmarisen taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja Jaakko Kiander.

Kasvua ruokkivat myös kotimaiset investoinnit, joiden ennustetaan kasvavan tänä vuonna 5 prosenttia. Kysyntä kasvaa sekä kotimaassa että vientimarkkinoilla, ja erityisesti moni pk-yritys suunnittelee investointeja ja työtekijöiden palkkaamista.

Paranevan markkinatilanteen lisäksi yritysten kustannustasoon on tulossa helpotuksia, kun työvoimakustannukset alenevat vuonna 2017 ja työnantajien sosiaalivakuutusmaksut alenevat vielä sen jälkeen asteittain vuoteen 2020 asti. Ensi vuoden palkkaratkaisuista neuvotellaan loppuvuoden aikana, mutta korotusten ennakoidaan olevan maltillisia.

Työllisyys ja ostovoima kasvuun

Paranevassa taloustilanteessa työllisyysasteen odotetaan kohoavan 70 prosenttiin vuonna 2018, ja työttömyysasteen alenevan noin 8 prosenttiin. Työllisyystilanteen parantuminen näkyy myös siinä, että usean vuoden ajan kasvanut pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt laskuun.

– Työllisyyden vahvistuminen ja ansiotason maltillinen nousu tukevat kotitalouksien ostovoimaa. Sitä vahvistavat myös yrittäjä-, pääoma- ja eläketulojen kasvu sekä tuloveronkevennykset. Ennustamme yksityisen kulutuksen kasvavan 2 prosentin vuosivauhtia, Kiander sanoo.

Kuluttajien vahva luottamus talouteen sekä matala korkotaso lisäävät myös lainanottohalukkuutta ja säästämisaste näyttää pysyvän negatiivisena. Kotitalouksien velkaantumisaste tuleekin kasvamaan, mutta on edelleen lähellä euromaiden keskiarvoa.

Julkisen talouden alijäämä supistuu

Suomen julkinen talous on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien. Vuosina 2017 ja 2018 julkisten menojen kasvuvauhti tulee olemaan lähellä nollaa ja verotulot näyttävät kasvavan, minkä vuoksi valtiontalouden alijäämä supistuu. Velkasuhteen, eli valtion ja kuntien yhteenlasketun bruttovelan suhteen kokonaistuotannon arvoon, odotetaan pysyvän tänä vuonna noin 63 prosentissa ja kääntyvän ensi vuonna laskuun.

– Julkisen velan vastapainona ovat kymmenien valtion ja kuntien kymmenien miljardien suuruinen finanssivarallisuus sekä työeläkevarat, jotka ovat hyvien sijoitustuottojen ansiosta kasvaneet lähes 200 miljardiin. Niiden ansiosta Suomi on varautunut monia muita maita paremmin väestön ikärakenteen muutokseen, Kiander toteaa.