Ilmarisen tilinpäätös 2020: Vakavaraisuus vahvistui entisestään koronakriisistä huolimatta, tehokkuus parani merkittävästi

– Erittäin haastavassa markkinatilanteessa Ilmarinen onnistui sijoitustoiminnassaan hyvin. Sijoitukset tuottivat 7,1 prosenttia eli 3,5 miljardia euroa ja vakavaraisuus vahvistui 130,2 prosenttiin. Hoitokulut laskivat 11 miljoonaa euroa, ja hyvä kustannustehokkuus yhdessä vahvan vakavaraisuuden kanssa hyödyttää asiakkaitamme asiakashyvitysten muodossa. Nousimme vakavaraisimmaksi työeläkeyhtiöksi ja onnistuimme vahvistamaan asemaamme alan johtavana toimijana, sanoo Ilmarisen toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

Koronapandemia vaikutti sijoitusmarkkinoiden lisäksi voimakkaasti myös työllisyystilanteeseen ja yritysten palkkasummaan. Ilmarisen vakuutusmaksutulo jäi 5,2 (5,8) miljardiin euroon. Samaan aikaan eläkkeitä maksettiin 6,1 (6,1) miljardia euroa. Heikentyneen työllisyyden lisäksi maksutuloa alensi koronakriisin vuoksi työnantajien TyEL-maksuun tehty tilapäinen 2,6 prosenttiyksikön alennus 1.5.-31.12.2020 väliselle ajalle.

– Kriisin aikana olemme olleet asiakkaidemme tukena monin tavoin. Yhdessä muiden eläkeyhtiöiden ja viranomaisten kanssa valmistelimme nopeasti kriisin alkuvaiheessa maksuajan pidennysmahdollisuuden lakisääteisiin eläkemaksuihin ja neuvottelimme helpotuksia vuokranmaksuihin. Työllisyysasteen heikkeneminen, nollakorkoympäristö ja matala syntyvyys tuovat paineita myös eläkkeiden rahoitukseen. Nyt on tärkeää panostaa siihen, että saamme nopeasti väestön rokotettua ja rajoituksia purettua, jotta kriisin taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia pystytään lieventämään. Samalla on löydettävä ratkaisuja, joilla vahvistamme työllisyyttä ja kilpailukykyä myös pitkällä aikavälillä, Pölönen sanoo.

Operatiivinen toiminta sujui, eläkepäätökset nopeutuivat

Ilmarisen operatiivinen toiminta sujui korona-ajan poikkeusoloista huolimatta ilman häiriöitä. Asiakaspalvelu ja eläkkeiden maksu toimivat koko vuoden normaalisti, ja asiakaskokemus vahvistui.

Uusia eläkepäätöksiä tehtiin yli 36 000, ja asiakkaat saivat eläkepäätöksensä aiempaa nopeammin. Digitaalisen asioinnin osuus kasvoi, ja vanhuuseläkehakemuksista noin 70 prosenttia tuli sähköisesti verkkopalvelun kautta. Ilmarisen verkkopalvelu uudistui syksyllä.

Ilmarisen nettoasiakashankinta nousi 281 (204) miljoonaan euroon erinomaisen asiakaspysyvyyden, 97,2 prosenttia, myötä. Vuoden lopussa Ilmarisen oli valinnut työeläkeyhtiökseen lähes 70 000 työnantajaa, ja vakuutettuna oli 555 000 työntekijää sekä 76 000 yrittäjää.

Vakuutusmaksun hoitokustannusosalla katettavat liikekulut laskivat 9 prosentilla 118,7 (130,2) miljoonaan euroon. Hoitokustannustulos oli 43 (55) miljoonaa euroa ja kustannustehokkuutta mittaava hoitokulusuhde 73,3 (70,5) prosenttia.

– Vastuullinen eläketurvan hoitaminen tarkoittaa meille sitä, että haluamme toimia mahdollisimman asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti ja jatkuvasti toimintaamme parantaen. Tästä hyötyvät asiakkaamme, mutta se on tärkeää myös koko yhteiskunnan kannalta. Saavutimme vuonna 2018 toteutuneen Etera-fuusion yhteydessä asetetut synergiatavoitteet suunnitellusti, ja fuusio on osaltaan tehostanut koko eläkejärjestelmän toimintaa, Pölönen sanoo.

Ilmarisen kokonaistulos oli vahvan sijoitustuloksen ansiosta 1,8 (2,0) miljardia euroa.

Sijoitusmarkkinoilla isoja liikkeitä

– Koronakriisi aiheutti alkuvuonna voimakkaan ja poikkeuksellisen nopean kurssiromahduksen. Keskuspankkien ja valtioiden massiivisen elvytyksen myötä kurssit kääntyivät selvään nousuun jo alkukeväällä, ja markkinahinnat eri omaisuusluokissa nousivat laajasti kolmen viimeisen vuosineljänneksen aikana, sijoituksista vastaava varatoimitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.

Ilmarisen sijoitusten tuotto kääntyi alkuvuoden jyrkän laskun jälkeen nopeasti positiiviseksi, ja koko vuoden sijoitustuotoksi muodostui 7,1 (11,8) prosenttia. Sijoitusvarallisuuden arvo nousi 53,3 (50,5) miljardiin euroon.

– Sijoitusstrategiamme toimi erinomaisesti myös kevään kriisimarkkinassa. Vakavaraisuudesta ei muodostunut sijoituspäätöksentekoa rajoittavaa tekijää, emmekä siten ajautuneet leikkaamaan sijoitusriskitasoja keväällä. Näin ollen olimme hyvin mukana loppuvuoden positiivisessa markkinaliikkeessä, mikä näkyy vuoden kolmen viimeisen neljänneksen hyvänä sijoitustuottona. Omaisuusluokkatasolla onnistumisia tuli niin ikään laaja-alaisesti ja esimerkiksi absoluuttisen tuoton sijoituksissa tuotto oli selkeän positiivinen niin alkuvuoden lasku- kuin loppuvuoden nousumarkkinassakin, Mursula sanoo.

Pääomaisuusluokista osakesijoitukset tuottivat 12,4 (20,8) prosenttia. Korkosijoitusten, eli joukkovelkakirjalainojen, korkorahastojen, muiden rahoitusmarkkinavälineiden ja lainasaamisten yhteenlaskettu tuotto jäi negatiiviseksi -0,4 (4,7) prosenttia. Kiinteistösijoitukset tuottivat 0,4 (8,4) prosenttia. Kiinteistömarkkinoilla korona on aiheuttanut toimitilojen vajaakäyttöä, mikä vaikutti odotettuun pitkän aikavälin vuokratuottoon ja heikensi arvostuksia. Muut sijoitukset tuottivat 20,2 (-2,1) prosenttia; tähän luokkaan kuuluu muun muassa hyödykesijoituksia, sijoituksia absoluuttisen tuoton rahastoihin sekä valuuttasijoituksia.

Ilmarisen sijoitusten vuosituotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodesta 1997 lähtien, mikä vastaa 4,4 prosentin reaalivuosituottoa. Tämä ylittää selvästi Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissaan käyttämän reaalituotto-oletuksen, joka on tällä hetkellä 2,5 prosenttia.

Vakavaraisuusaste vahvistui 130,2 (126,6) prosenttiin hyvän sijoitustuloksen seurauksena. Vakavaraisuuspääoma vuoden lopussa oli ennätystasolla 12,5 (10,8) miljardia euroa.

– Sijoitamme eläkevarat tuottavasti, turvaavasti ja vastuullisesti. Olemme asettaneet tavoitteeksi hiilineutraalin sijoitussalkun vuoden 2035 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarkastelemme hiiliriskiä laajasti ja laskemme korkean riskin rajaa asteittain. Vastuullisen sijoittamisen tavoitteita edistimme myös kiinteistöjen energiatehokkuutta lisäämällä ja kiertotaloutta kehittämällä. Passiivisijoitusten puolella Ilmarinen on ollut mukana tuomassa markkinoille useita vastuulliseen vertailuindeksiin sijoittavia osakeindeksirahastoja, jotka kattavat jo 90 prosenttia Ilmarisen listatun osakesalkun passiivisijoituksista, Mursula sanoo.

Työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu taittui

Ilmariseen tulleiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kääntyi noin 7 prosentin laskuun, ja työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle jäi 3 766 henkilöä eli 14 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin 480 (500) miljoonaa euroa. Suurin syy työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla olivat mielenterveyden häiriöt.

– Työkyvyttömyyseläkehakemusten kasvu näyttäisi taittuneen, mikä on hyvä uutinen. Viime vuosi oli kuitenkin koronan vuoksi hyvin poikkeuksellinen, joten pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei vielä voi tehdä, ja pandemian vaikutukset työkyvyn kehitykseen nähdään vasta pidemmällä aikavälillä, Pölönen sanoo.

Ilmarinen tukee asiakasyritysten työkyvyttömyysriskien ennakointia ja hallintaa riskiperusteisella, suunnitelmallisella ja tavoitteellisella yhteistyöllä. Vuoden aikana työkykytoimintaan käytettiin 3,6 miljoonaa euroa. Osa asiakasyritysten suunnitelluista työkykyhankkeista peruuntui tai siirtyi koronakriisin aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi.

Työkyvyttömyyttä torjutaan myös ammatillisen kuntoutuksen keinoin. Vuoden aikana myönteisen kuntoutusoikeuspäätöksen Ilmarisesta sai 3 109 henkilöä. Kuntoutuksen jälkeen työmarkkinoiden käytettävissä oli lähes 80 prosenttia kuntoutujista.

Liitteet:

Toimintakertomus ja tilinpäätös
Liitekuvat

Lisätiedot:

Jouko Pölönen, toimitusjohtaja, p. 050 1282
Mikko Mursula, varatoimitusjohtaja, sijoitukset, p. 050 380 3016
Liina Aulin, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, p. 040 770 9400

 .