Ilmaston lämpeneminen sekoittaa kasvien kilpailua pölyttäjistä arktisilla alueilla
Houkuttelevimmat kasvilajit vievät pölyttäjistä valtaosan, jolloin samaan aikaan kukkivat muut kasvit kärsivät huonommasta pölytyksestä.
– Useimmat kukkakasvit tarvitsevat pölytyspalveluita hyönteisiltä. Kasveille onkin tärkeää ajoittaa kukintansa siten, että pölyttäjiä on tarjolla mahdollisimman paljon. Toisaalta kasvilajit kilpailevat keskenään pölytyksestä. Siten samaan aikaan kukkivat kasvilajit voivat vaikuttaa toistensa pölytyksen onnistumiseen. Lämpötila on yksi tärkeimmistä kukinnan alkamiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä. Ilmaston lämmetessä kasvilajien keskinäiset kukinta-ajat muuttuvat, mikä vaikuttaa niiden väliseen kilpailuun pölyttäjistä, selittää Mikko Tiusanen, tutkimuksen johtanut tukija maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta, Helsingin yliopistosta.
Lapinvuokko on pölyttäjien suosiossa ja kilpailu on kovaa
– Tutkimme kasvien ja pölyttäjien suhteita Koillis-Grönlannissa, jossa ilmasto on lämmennyt selvästi muuta maailmaa nopeammin. Alueen yleisin kukkakasvi on lapinvuokko, joka on laajalle levinnyt ja runsaasti kukkiva kasvilaji. Muodoltaan lapinvuokko on avoin, valkoinen mesimalja, joka houkuttelee vastustamattomasti pölyttäjiä luokseen. Vertailuissamme lapinvuokko havaittiinkin pölyttäjille huomattavasti muita kasvilajeja suositummaksi vierailukohteeksi. Seurauksena se haalii kukkiessaan hyönteisten pölytyspalveluita muiden samanaikaisesti kukkivien lajien kustannuksella, kertoo Tiusanen.
Tutkimalla eri kasvilajien kukinnan ajoittumista olosuhteiltaan erilaisissa maastokohdissa tutkijat havaitsivat, että korkeampi lämpötila sai kasvilajien kukinnan tiivistymään lyhyemmällä aikavälille. Erityisesti tunturikohokin kukinta aikaistui suhteessa lapinvuokon kukintaan. Kilpailu näiden lajien välillä näkyi suoraan siinä, paljonko siitepölyä hyönteiset kantoivat: mitä enemmän lapinvuokkoja oli kukassa, sitä harvempi hyönteinen kantoi kohokin siitepölyä.
Ilmaston lämpeneminen kykenee näin vaikuttamaan kasvilajien keskinäiseen kilpailuun pölytyspalveluista, jolloin osa lajien keskinäinen asema muuttuu. Esimerkiksi kasvilajin kukinnan siirtyminen päällekkäin houkuttelevamman kukkalajin kanssa vähentää sen saamaa pölytystä ja heikentää pidemmän päälle lajin selviytymismahdollisuuksia. Tämä lienee erityisesti uhka harvinaisille sekä vähemmän houkutteleville kukkalajeille, arvelevat tutkijat.
– Minulle Arktis edustaa planeettamme ilmastonmuutoksen tutkimuslaboratoriota. Alueella ilmasto muuttuu noin kaksi kertaa keskimääräistä nopeammin, eli mitä Arktis edellä, sitä muu maailma perässä. Samalla arktisten alueiden suhteellisen niukka lajisto sallii vuorovaikutussuhteiden tarkkaa seuraamista, kertoo Tomas Roslin, tutkimusryhmän johtaja Helsingin yliopistosta ja Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU). Mutta tieteelliset syyt ovat vain puolet alueen vetovoimasta. Koillis-Grönlanti on maailman kauneimpia alueita, ja samalla maailman suurimpia asumattomia alueita. Täällä voi pörriäisiä tutkiessaan törmätä vaikka jääkarhuun. Sellainen yhdistelmä pitää tutkijan mielen virkeänä.
Tutkimus julkaistaan 11.9.2020 päivänä arvostetussa tiedelehdessä Global Change Biology. Saman päivänä samassa lehdessä julkaistaan kaksi eri artikkelia saman tutkimusryhmän tuloksista. Taustalla on Helsingin yliopistossa ja Ruotsin maatalousyliopistossa (SLU, Uppsala) toimiva Spatial Foodweb Ecology Group -tutkimusryhmä. Työ kuvastaa yli kymmenen arktisella alueella vietetyn kesän hedelmiä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Tiusanen, FT, Helsingin yliopisto, mikko.tiusanen@helsinki.fi; puh. +358 408237584
Tomas Roslin, professori, Helsingin yliopisto ja Ruotsin maatalousyliopisto (SLU), tomas.roslin@slu.se; +46 18 672 383
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Tiedottaja Eeva Karmitsa, Helsingin yliopisto, puh. 0294158461
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta on uusiutuvien luonnonvarojen vastuullisen käytön asiantuntija Suomessa ja kansainvälisesti. Tieteenalamme ovat elintarvike-, maatalous-, metsä-, talous- ja ympäristötieteet.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Eduskuntavaalitutkimus 2023 julkistamistilaisuus 13.5. Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa25.4.2024 11:02:23 EEST | Kutsu
Lämpimästi tervetuloa ”Pääministerivaalit polarisaation aikakaudella: Eduskuntavaalitutkimus 2023” julkistamistilaisuuteen 13.5. klo 10-12 . Nyt julkaistava eduskuntavaalitutkimuksen pääraportti on kattava teos suomalaisten äänestäjien käyttäytymisestä 2023 eduskuntavaaleissa.
Iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistaminen on avainasemassa kotona asumisen tukemisessa23.4.2024 09:58:40 EEST | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessa on kehitetty malli iäkkäiden lääkehoidon riskitekijöiden tunnistamiseksi osana laajempaa terveystarkastusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tarjota konkreettisia keinoja iäkkäiden terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta he voisivat asua kotona mahdollisimman pitkään.
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme