ELY-keskukset

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on kehitetty toimivia käytäntöjä

Jaa

Arktisen alueen ja Itämeren maita koskevassa selvityksessä koottiin yhteen sopeutumispolitiikan ja -hallinnon käytäntöjä. Suunnitelmallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tärkeää riskien vähentämiseksi.

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteistiedote (26.8.2021):

Arktisen alueen ja Itämeren maita koskevassa selvityksessä koottiin yhteen sopeutumispolitiikan ja -hallinnon käytäntöjä. Suunnitelmallinen ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ilmastonmuutoksen hillinnän ohella tärkeää riskien vähentämiseksi.

Tuore selvitys Itämeren ja arktisen alueen maiden sopeutumistyöstä ja -suunnitelmista antaa päättäjille työkaluja varautumiseen moniin niistä uhkista, joita Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin eli IPCC:n tuoreessa, kuudennessa arviointiraportissa nostettiin vastikään esille.

Selvityksen tavoitteena oli kerätä yksiin kansiin tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumispolitiikasta ja -hallinnosta sekä Itämeren alueen maissa että arktisilla alueilla. Selvitys kattaa Suomen lisäksi seuraavat maat ja alueet: Ruotsi, Tanska, Färsaaret, Grönlanti, Norja, Islanti, Saksa, Puola, Viro, Liettua, Venäjä, Valko-Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat. Raportissa kuvaillaan myös eri maiden parhaita käytäntöjä, joista Suomi voi oppia ja annetaan suosituksia Suomelle.

Selvitys osoittaa, että ympäri pohjoista pallonpuoliskoa maat ovat kehittäneet monia toimivia sopeutumiskäytäntöjä. Pyörää ei siis tarvitse keksiä uudestaan, ja muiden maiden kokemuksista oppimalla Suomi ja muut voivat sopeutua muuttuvaan ilmastoon nopeammin, tehokkaammin ja edullisemmin.

”Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa ja Norjassa tarjotaan kunnille tai maakunnille järjestelmällistä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää koulutusta, mikä auttaa paikallisten sopeutumistoimien toteutuksessa”,tutkimusjohtaja Kati Berninger selvityksen toteuttaneesta Tyrsky-Konsultoinnista mainitsee.

Sopeutumispolitiikassa ja -hallinnossa eroja maiden välillä

Sopeutumispolitiikka ja -hallinto ovat edistyneimpiä esimerkiksi Pohjoismaissa ja yleensäkin niissä maissa, jotka ovat käynnistäneet sopeutumistoimet aikaisin. Viidellä maalla ja alueella on sekä kansallinen sopeutumisstrategia että -suunnitelma, kahdella vain strategia ja kahdella vain suunnitelma, viidellä taas ei vielä ole sopeutumissuunnitelmaa tai -strategiaa. Joidenkin maiden ilmastostrategiat sisältävät sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että siihen sopeutumisen.

Sektorikohtaisessa sopeutumistyössä lähestymistavat vaihtelevat: jossain maissa toimintasuunnitelmat ovat pakollisia, mutta toisissa maissa toimintasuunnitelmia ei ole lainkaan. Alueellisen ja paikallisen tason sopeutumisstrategiat ovat useimmissa maissa vapaaehtoisia, mutta niitä tuetaan projektien avulla. Paikalliset tai alueelliset sopeutumissuunnitelmat ovat kuitenkin pakollisia joissakin maissa.

Sopeutumispolitiikan suurimmat haasteet voidaan tiivistää kolmeen seikkaan: tarve lisätä tietoisuutta sopeutumisesta sekä sopeutumistoimien poliittista priorisointia, haasteet alueiden ja tasojen välisessä koordinoinnissa sekä sopeutumiselle osoitettujen rahoituksen ja inhimillisten resurssien puute. Raportissa suositellaan mm. aloitteen tekemistä yhteisen pohjoismaisen sopeutumispolitiikan luomiseksi, sopeutumiseen keskittyvän maisteriohjelman perustamista, ilmastonmuutokseen sopeutumisen johtajien foorumin perustamista sekä kuntien velvoittamista suunnittelutyöhön.

Selvitys on laadittu Itämeren, Barentsin ja arktisen yhteistyön määrärahalla (IBA-rahoitus) rahoittamien Varsinais-Suomen ELY-keskuksenItämeriyhteistyöllä ilmastokestävyyttä” -hankkeen ja Luonnonvarakeskuksen ”Arktinen kumppanuusverkosto ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja ruokaturvan vahvistamisessa” (ARKISOPU/ACAF) -hankkeen tilauksesta. Selvityksen teki Tyrsky-Konsultointi.

Kati Berninger, Maria Tiusanen and Oras Tynkkynen. 2021. Adaptation to Climate Change in the Baltic Sea and Arctic Regions. Governance and policy tools across countries. Centre for Economic Development, Transport and the Environment. Reports 25/2021.

Englanninkielinen raportti suomenkielisellä tiivistelmällä on saatavilla osoitteessa https://www.doria.fi/handle/10024/181635

Lisätietoja:

Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi, kati.berninger @ tyrskyconsulting.fi
Pekka Parkkila, Varsinais-Suomen ELY-keskus, pekka.parkkila @ ely-keskus.fi
Ilona Mettiäinen, Luonnonvarakeskus, ilona.mettiainen @ luke.fi 

Julkistustilaisuus 8.9.2021 klo 10-11 Zoom-alustalla

Selvityksen julkistamistilaisuus on avoin kaikille. Webinaari on englanninkielinen.

Ilmoittautuminen 6.9.2021 mennessä: https://www.surveymonkey.com/r/AdaptationGovernance

Ohjelma:

Avauspuheenvuoro:
Itämeri-suurlähettiläs Helena Tuuri
Tutkimusjohtaja Kati Berninger, Tyrsky-Konsultointi: Selvityksen keskeiset tulokset

Kommenttipuheenvuorot:
Professori Seija Tuulentie, Luonnonvarakeskus
Barentsin ja pohjoisen ulottuvuuden suurlähettiläs Jari Vilén
Politiikka-asiantuntija Valdur Lahtvee, Itämeren valtioiden neuvosto

Keskustelua

Avainsanat

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Uusi jokihelmisimpukkaan keskittyvä LIFE-hanke alkaa: Satakunnassa parannetaan uhanalaisen jokihelmisimpukan tilaa ja elinympäristöjä (Varsinais-Suomi, Satakunta)16.9.2021 11:22:35 EEST | Tiedote

Euroopan komissio myönsi noin 9,5 miljoonaa euroa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjen parantamiseen Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima kuusivuotinen LIFE Revives -projekti alkoi syyskuun alussa. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen osuus rahoituksesta on n. 840 tuhatta euroa. Hankkeen kansallinen rahoitus Lounais-Suomessa koostuu suurelta osin Helmi-ohjelman rahoituksesta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus kannattaa Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n ehdottamaa tutkimushanketta lannan peltolevityksen bakteerikuormituksesta (Varsinais-Suomi, Satakunta)14.9.2021 15:56:44 EEST | Tiedote

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n 4.9.2021 tekemässä toimenpidehakemuksessa on pyydetty selvittämään Eurajoen elokuussa 2021 tapahtunutta bakteerikuormitusta sekä ehdotettu tutkimushanketta ja nitraattiasetuksen uudistamista. Eurajoen elokuun bakteerilöydösten syynä arveltiin aiemmin olevan peltojen keväiset lannanlevitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme