Ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden turvaamisen välistä yhteyttä voidaan vahvistaa
EU:n maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskevaa asetusta päivitetään parhaillaan. Uudistettu asetus tulee voimaan aikavälille 2026–2030. Päivityksessä on tarkoitus parantaa ilmastotavoitteiden ja monimuotoisuuden samanaikaista huomioon ottamista. Kuitenkin asetusluonnokseen tehdyt muutosehdotukset jäivät heikoiksi luonnon monimuotoisuuden huomioinnin kannalta. Monimuotoisuuden osalta asetusluonnos velvoittaa jäsenmaita lähinnä vain raportoimaan tarkemmin turvaamiseen osoitettuja pinta-aloja ja arvioimaan näiden alueiden hiilivarastohyötyjä.
Asetusluonnoksen parantamiseksi Euroopan parlamentin jäsen Ville Niinistö (Vihreät/EVA) tilasi vuoden 2021 lopulla Suomen ympäristökeskus SYKEltä nopealla aikataululla selvityksen siitä, miten monimuotoisuutta voitaisiin paremmin edistää uudistuvassa LULUCF-asetuksessa.
SYKE toteutti selvityksen asiantuntijatyönä ja kirjallisuustarkasteluna. Toimeksiannon mukaan työssä tuli pohtia etenkin jäsenmaille mahdollisesti asetettavia kannustimia monimuotoisuuden turvaamisen edistämiseksi ja niiden yhteyttä ilmasto-ohjaukseen. Pääkysymys kuului, voisiko asetukseen luoda selkeän kannustimen, jonka avulla monimuotoisuuden tilan heikkeneminen hoidetulla metsämaalla eli talousmetsissä saataisiin pysäytettyä ja ajan myötä parantumaan.
Hiilivarasto on hiilinielu vain silloin, kun se sitoo enemmän hiiltä kuin se vapauttaa ilmakehään
Hiilivarastojen ylläpito ja lisääminen ovat merkittävässä asemassa päästöjen vähentämisessä, ja niillä on monia myönteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Usein julkisuudessa korostetaan kasvavan nuoren puuston kykyä sitoa hiiltä, mutta esimerkiksi EU:ssa elävän puuston osuus on vain runsas kolmannes (36 %) metsien hiilivarastosta.
Metsien merkittävin hiilivarasto on maaperässä. Kivennäismaalla pääosa orgaanisesta hiilestä jakautuu kasvavan puuston lisäksi maaperään (54 %) ja karikkeeseen sekä lahopuuhun (10 %). Turvemaiden (suot ja suometsät) hiilivarasto on Euroopassa sen sijaan vielä neljä–viisi kertaa suurempi kuin metsien hiilivarasto. Metsänhakkuut kuitenkin hävittävät näitä metsien hiilivarastoja ja pienentävät siten nieluja (hiilivaraston kasvua) vuosikymmeniksi eteenpäin. Monimuotoisuuden kannalta arvokkaille alueille kohdistuessaan hakkuut heikentävät luonnon tilaa.
Kolme parannusehdotusta
SYKE esittää muistiossaan kolme keskeistä toimenpidettä monimuotoisuuden parempaan huomiointiin ja vaikutusten arviointiin. Ne on laadittu siten, että samoja indikaattoreita ja mittareita voidaan käyttää kaikissa EU jäsenvaltioissa. Luontotyyppien ja lajien tilasta raportoidaan säännöllisesti komissiolle. Useissa jäsenvaltiossa kerätään metsien inventoinnin yhteydessä jo nykyisin tietoa metsien monimuotoisuusindikaattoreista kuten kuolleen puun määrästä.
Luontodirektiivin metsäiset luontotyypit
1) Epäsuotuisassa tilassa olevien luontodirektiivin metsäisten luontotyyppien tila muuttuu suotuisaksi, etenkin luontotyyppien rakenteen ja toiminnan osalta.
Näihin kuuluvat Suomessa erityisesti luonnonmetsät, lehdot, harjumetsät ja puustoiset suot kuten korvet ja rämeet.
Luonto- ja lintudirektiivien lajit
2) Luonto- ja lintudirektiivin metsälajien tila tai populaatioiden kehitys muuttuu mahdollisimman monen lajin osalta suotuisaksi.
EU:n Biodiversiteettistrategiaan on asetettu tavoitteeksi, että epäsuotuisassa suojelun tilassa olevista luontodirektiivien alaisista luontoarvoista 30 prosentin edellytetään osoittavan paranemista vuoteen 2030 mennessä eivätkä suotuisassa tilassa olevat luontoarvot saa heiketä.
Kimmo Syrjänen näkee keinoja parantaa luonnon tilaa: ”Jos luontotyyppien ja direktiivilajien tilan parantamisvaade olisi osa myös LULUCF-ohjauskeinoa, olisi jäsenmailla vahva, toisiaan täydentävä ”tuplakannustin” luontotyyppien ja lajien tilan parantamiseen suojelua, ennallistamista ja luonnonhoitoa lisäämällä sekä metsänhoitoa kehittämällä esim. jatkuvan kasvatuksen avulla.”
Talousmetsien inventointipohjaiset monimuotoisuusindikaattorit
3) Kuolleen puun määrä talousmetsissä kasvaa vähintään 10 kuutiometriin hehtaarilla ja vanhojen, järeiden puiden määrä kasvaa talousmetsissä vähintään 4–8 puuyksilöön hehtaarilla.
Kuolleen puun ja vanhojen metsien sekä vanhojen, järeiden puiden väheneminen metsien käsittelyn vuoksi ovat merkittävimpiä metsäluonnon monimuotoisuuden tilaa heikentäneistä tekijöistä.
Sampo Soimakallio toteaa hiilivarastojen ja monimuotoisuuden samanaikaisen lisäämisen olevan tarpeellista: ”Vanhojen metsien ja puustoisten soiden hiilivarastojen pikainen turvaaminen, vanhojen, järeiden puiden lisääminen talousmetsämaisemaan esim. säästöpuukäytäntöjen kehittämisen myötä ja lahopuun hiilivaraston kasvattaminen ovat kaikki metsän hiilivaraston kannalta myönteisiä tekoja ja synergiassa monimuotoisuuden turvaamistavoitteiden kanssa.”
Monimuotoisuuden huomiointi tukee talousmetsien käyttöä
SYKEn esityksessä näiden kolmen toimenpiteen edistäminen tuotaisiin osaksi LULUCF-sääntelyä siten, että kyseisten monimuotoisuusindikaattoreiden kehityssuuntien perusteella jäsenvaltiolla on käytössään talousmetsissä joko lisäjoustoja (myönteinen kehitys) tai jäsenvaltio joutuu tiukempien velvoitteiden piiriin (kielteinen kehitys).
SYKEn asiantuntijoiden mukaan LULUCF-asetus voitaisiin muistiossa esitettyjen toimenpiteiden avulla kytkeä nykyistä ehdotusta tiiviimmin mitattaviin ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin. Tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi voidaan asettaa jäsenvaltioita ohjaavia kannustimia.
Maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloussektoria (LULUCF) koskeva asetus (EU) 2018/841 määrittelee laskentasäännöt sille, miten maankäytön, maankäytön muutoksen ja metsänhoidon nielut ja päästöt otetaan huomioon EU:n ilmastotavoitteissa. Jäsenmaan tulee varmistaa, että maankäyttösektorista ei aiheudu päästöjä kaudella 2021–2025 sekä 2026–2030 suhteessa hoidetun metsämaan vertailutasoon.
Lisätietoja
Ryhmäpäällikkö Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251666, etunimi.sukunimi@syke.fi
Ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251803, etunimi.sukunimi@syke.fi
Erikoistutkija Seita Romppanen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@syke.fi, puh. 029 525 1170
Lue aiheesta lisää
- Biodiversiteetti-integraatio LULUCF-asetuksessa linkki
- Asetusluonnos
- LULUCF lisätietoa ja LULUCF EU:ssa
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (SYKE) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. SYKE on tutkimuslaitos, jossa työskentelee 650 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 25.–28.4.202425.3.2024 12:38:03 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Veden kautta voidaan edistää rauhaa – Maailman vesipäivän teemana ajankohtaisesti vesi ja rauha22.3.2024 09:04:21 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus, Suomen Vesiyhdistys ja ulkoministeriö tiedottavat: YK:n Maailman vesipäivän teema on tänä vuonna erityisen ajankohtainen – vesi ja rauha. Vaikka vesivarojen niukkeneminen ja vesipula voi johtaa kiistoihin ja jopa konflikteihin, vesi on myös yhteistyön mahdollistaja. Suomen Vesiyhdistys yhdessä ulkoministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen vesidiplomatian yhteishankkeen kanssa järjestävät Maailman vesipäivänä seminaarin päivän teemasta. Tieteiden talolla puhumassa ovat mm. ulkoministeri Elina Valtonen ja Ukrainan sodan ympäristövaikutuksia arvioivaa työryhmää johtava Margot Wallström.
Suomalaisten mökkeilyn hiilijalanjälki arvioitiin ensimmäistä kertaa – uudella laskurilla selviää myös yksittäisen mökkeilijän päästöt22.3.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Mökkeilyyn liittyvä liikenne on suurin päästöjen lähde. Yksittäisten mökkeilijöiden välillä on kuitenkin suurta vaihtelua.
Viikkokatsaus 18.–22.3.202418.3.2024 13:56:25 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Mängden vindkraft möjligt att mångdubblas14.3.2024 11:03:24 EET | Tiedote
Enligt en utredning från Finlands miljöcentral är den hållbart utnyttjbara vindkraftspotentialen i Finland ungefär tio gånger större än den hittills byggda kapaciteten. Möjligheterna att förverkliga vindkraft fördelas ojämnt över landet, och utvecklingen av havsbaserad vindkraft kommer ytterligare att betona de regionala skillnaderna.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme