Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutoksen tutkimukseen 2,9 miljoonan säätiörahoitus

Jaa
Akateemikko Markku Kulmalan johtama projekti ”Quantifying carbon sink, CarbonSink+ and their interaction with air quality” sai 2.9 miljoonan euron kolmivuotisen rahoituksen.
Akateemikko Markku Kulmala
Akateemikko Markku Kulmala

Jane ja Aatos Erkon säätiö on ollut Helsingin yliopiston pitkäjänteinen lahjoittaja. Nyt myönnetty kolmivuotinen projektirahoitus Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskukselle on säätiön historian suurin tutkimusprojektiin myönnetty rahoitus.

Jane ja Aatos Erkon säätiö on suomalainen, vuonna 2002 perustettu säätiö. Sen perustivat ministeri Aatos Erkko ja puolisonsa rouva Jane Erkko. Säätiön ensisijaisena tarkoituksena on kansainvälisesti korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen tukeminen ja edistäminen.

Ekosysteemin kokonaisvaikutus ilmastoon

Rahoituksen saaneessa projektissa tutkitaan hiilinieluja, muita ekosysteemien ja ihmisen toiminnan ilmastovaikutuksia sekä niiden vuorovaikutusta ilmanlaadun kanssa. Tavoitteena on paitsi parantaa ymmärrystä näiden ilmiöiden prosessista, myös mitata ja määrittää ilmiöitä numeerisesti eri ekosysteemeissä. Näin määritetään hiilinielu ja CarbonSink+, joka tarkoittaa ekosysteemin kokonaisvaikutusta ilmastoon.

— Erilaisilla ekosysteemeillä samoin kuin ihmisen toiminnoilla on monenlaisia ilmastovaikutuksia, kertoo projektin johtaja akateemikko Markku Kulmala.

Kulmala kuvailee, kuinka kasvit sitovat hiiltä aina, kun ne yhteyttävät. Yhteyttämisen sivutuotteena ilmaan vapautuu hiilivetyjä kuten monoterpeenejä.

— Jokainen meistä haistaa monoterpeenien tuoksun kävellessään kesäisessä metsässä kuivalla säällä. Nämä hiilivedyt hapettuvat ilmakehässä ja osallistuvat aerosolihiukkasten muodostumiseen.

Pienhiukkaset ja ilmastonmuutos

Aeorosolit ovat metsikön tuottamia ilmakehän pienhiukkasia, jotka viilentävät ilmastoa heijastamalla auringon säteilyä takaisin avaruuteen, sirottamalla auringon valoa kasvien käyttöön ja lisäämällä pilvien syntyä metsiköiden yllä. Lisäksi metsät ja muut ekosysteemit vaikuttavat siihen, kuinka paljon auringon säteilyä heijastuu takaisin avaruuteen. Esimerkiksi vaaleat pinnan heijastavat enemmän valoa kuin tummat pinnat.

— Olemme siis melko monimutkaisen kokonaisuuden äärellä, ja sen ymmärtäminen ja kvantifiointi tarvitsee eri alojen yhteistyötä. Saamamme rahoitus mahdollistaa tämän ja ilahduimme suuresti siitä, että säätiö haluaa rahoittaa nimenomaan huippuluokan perustutkimusta, mukaan lukien tutkimuksen tarvitsema mittauslaitteisto, kertoo Kulmala.

Rahoituksella huomattava merkitys

— Tämä on juuri sellaista rahoitusta, joka mahdollistaa korkealaatuisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen, ja jolla on merkittävä tieteellinen vaikuttavuus. Korkealaatuisesta perustutkimuksesta syntyy sitten soveltavaa tutkimusta ja edelleen tietoa ja sovelluksia yhteiskunnan käyttöön. Rahoituksen avulla saamme toteutettua ideamme. Sitä kautta voimme vastata yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta merkittäviin kysymyksiin, iloitsee Kulmala.

Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskus on Helsingin yliopiston kahden tiedekunnan alainen poikkitieteellinen yksikkö, jossa fyysikot, kemistit, metsätieteilijät ja ympäristötieteilijät ratkovat yhdessä ilmastonmuutokseen ja ilmanlaatuun liittyviä kysymyksiä. Yksiköllä on ollut yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa Suomen Akatemian rahoittama Ilmakehätieteen huippuyksikkö jo vuodesta 2002. Huippuyksikkö on määräaikainen ja sen toiminta huippuyksikkönä päättyy tämän vuoden lopulla.

Yhteydenotot:

Akateemikko Markku Kulmala p. 040-5962311 @MarkkuKulmala1

Dosentti Anna Lintunen p. 040-7510341 @lintunen_anna

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Akateemikko Markku Kulmala
Akateemikko Markku Kulmala
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye