Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos heilauttaa petojen ja saaliiden suhteita?

Jaa

Mikä pitää maailman vihreänä? Ainakin yksi osasyy löytyy siitä, että pedot vähentävät kasvien kulutusta käyttämällä ravinnokseen kasvinsyöjiä. Uusi tutkimus osoittaa, että ilmastonmuutos voi järkyttää nykyistä petojen ja saaliiden välistä tasapainoa.

Nykytiede on kiistatta osoittanut, että ilmastonmuutos muuttaa lajien levinneisyyttä. Uusia lajeja leviää pohjoiseen, ja lähempänä merenpintaa esiintyneet lajit kipuavat ylemmäs vuorten rinteillä.

– Aiemmassa tutkimuksessa osoitimme, että saalistuspaine eli petoeläinten syömien saaliseläinten osuus vaihtelee eri puolilla maailmaa. Napojen lähellä kasvinsyöjäeliön todennäköisyys tulla syödyksi on vain murto-osa siitä, mitä se on päiväntasaajalla. Uuden tutkimuksemme mukaan syy tähän vaihteluun löytyy ilmastollisista tekijöistä, kertoo suomalais-ruotsalainen professori Tomas Roslin, joka johti maailmanlaajuisen tutkimusaineiston analysointia.

Tutkijat havaitsivat, että lämpötila ja ilmaston vakaus selittävät saalistuspaineen muutokset paremmin kuin leveyspiiri tai korkeus merenpinnasta sellaisenaan. Mitä korkeampi lämpötila on ja mitä vakaampana ilmasto pysyy, sitä todennäköisemmin kasvinsyöjä päätyy pedon saaliiksi.

– Tärkein seuraus tästä on se, että jos kerran nykyilmasto muotoilee nykyistä saalistuspainetta, muutos ilmastossa johtanee muutokseen saalistuspaineessa. Lähitulevaisuudelle ennustettu epävakaa ilmasto saattaa siis johtaa saalistuspaineen yleiseen vähenemiseen. Ilmastonmuutos kuvastuu siten lajien levinneisyyden lisäksi myös lajien välisiin vuorovaikutuksiin, Tomas Roslin sanoo.


_____________________


Tutkimuksen tausta-aineisto saatiin aikaan yksinkertaisilla tarvikkeilla. Tutkijat liimasivat tuhansia muovailuvahasta tehtyjä perhostoukkia kasveihin 31 eri paikassa ympäri maailmaa. Tekotoukkien jäätyä petojen armoille tutkijat kävivät säännöllisesti tarkistamassa, oliko toukkaan ilmestynyt saalistusjälkiä. Saalistajan henkilöllisyyden saattoi päätellä sen puremajäljestä.


Alkuperäinen artikkeli:
Romero, G. ym. Global predation pressure redistribution under future climate. Nature Climate Change doi: 10.1038/s41558-018-0347-y




Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Professori Tomas Roslin, Helsingin yliopisto, tomas.roslin@helsinki.fi, puh +358 40 595 8098

viestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. +358 50 318 5302

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme