Suomen Pankki

Ilmastonmuutos otetaan yhä paremmin huomioon rahapolitiikassa

Jaa

EKP:n lehdistötiedote 4.7.2022

  • EKP ottaa ilmastonmuutoksen huomioon yritysten joukkolainojen ostoissa, vakuuskäytännössä, julkistamisvaatimuksissa ja riskienhallinnassa.
  • Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista riskiä eurojärjestelmän taseessa, parantaa tietojen saatavuutta ja tukea siirtymistä vihreämpään talouteen.
  • Toimet pidetään ajan tasalla niin, että ne vastaavat jatkuvasti tarkoitustaan ja edistävät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden – ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen – saavuttamista.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on päättänyt uusista toimista, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutus voidaan ottaa yhä paremmin huomioon eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksessa. Muutokset koskevat omaisuuserien ympäristövaikutuksen huomioimista eurojärjestelmän taseessa ja vakuuskäytännössä, ilmastoriskejä koskevien tietojen julkistamisvaatimuksia sekä riskienhallintaa.

Uudet toimet ovat osa EKP:n toimintasuunnitelmaa ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan ohjausjärjestelmään ja sopusoinnussa eurojärjestelmän ensisijaisen tehtävän eli hintavakauden ylläpitämisen kanssa. Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista riskiä eurojärjestelmän taseessa ja tukea siirtymistä vihreämpään talouteen EU:n tavoitteiden mukaisesti, mikä sekin kuuluu EU:n perussopimuksen mukaisiin tehtäviimme. Toimiemme myötä yrityksillä ja rahoituslaitoksilla on uusia syitä julkistaa selkeästi todelliset päästönsä ja vähentää niitä.

”Näiden päätösten avulla pystymme toimimaan konkreettisesti ilmastonmuutosta vastaan”, toteaa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. ”Otamme ilmastonmuutoksen yhä paremmin huomioon rahapolitiikan toteutuksessa osana EU:n perussopimusten mukaista tehtäväämme. Meillä on jatkuvasti kehittyvä toimintasuunnitelma, jonka avulla edistämme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.”

Tällä kertaa päätettiin seuraavista muutoksista:

  • Yritysten joukkolainat eurojärjestelmän taseessa: Eurojärjestelmä pyrkii pienentämään yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä taseessaan ja tukemaan siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Kun joukkolainoja erääntyy tulevina vuosina, varojen uudelleensijoituksissa otetaan huomioon yritysten ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi otetaan huomioon myös päästöjen vähennystavoitteet sekä se, miten hyvin yritysten ympäristövaikutuksista on julkistettu tietoa. Ostoja siis ohjataan ympäristövastuullisten yritysten joukkolainoihin niin, että ilmaston kannalta kestävien sijoitusten osuus eurojärjestelmän taseessa kasvaa. Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä eurojärjestelmän taseessa. Uusilla säännöillä kannustetaan yrityksiä julkistamaan kattavammin tietoa ympäristövaikutuksistaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään. Sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan lokakuussa 2022. Tarkempia tietoja julkistetaan lähempänä voimaantuloajankohtaa. EKP alkaa julkaista säännöllisesti tietoja joukkolainasijoitustensa ympäristövaikutuksista vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä. Se, kuinka paljon yritysten joukkolainoja taseessa mahdollisesti pidetään, riippuu jatkossakin rahapolitiikan tarpeista eli siitä, miten ostot tukevat EKP:n inflaatiotavoitteen saavuttamista.

  • Vakuuskäytäntö: Vastapuolilta hyväksytään eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi aiempaa vähemmän omaisuuseriä, joiden liikkeeseenlaskijoilla on suuri ympäristöjalanjälki. Tällaisten vakuuksien osuuden pienentyessä myös ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset riskit eurojärjestelmän operaatioissa pienenevät. Alkuvaiheessa rajoitukset koskevat ainoastaan rahoitusalaan kuulumattomien yritysten markkinakelpoisia velkapapereita. Kun käytettävissä olevien tietojen laatu paranee, säännöt voidaan laajentaa koskemaan useampia omaisuuseräluokkia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ennen vuoden 2024 loppua, jos se on siihen mennessä teknisesti toteutettavissa. Eurojärjestelmä ryhtyy testaamaan rajoituksia jo etukäteen kannustaakseen pankkeja ja muita vastapuolia valmistautumaan muutoksiin. Rajoituksista ja niiden ajoituksesta julkaistaan myöhemmin tarkempia tietoja. Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan vakuuskäytännössä huomioon tästä vuodesta alkaen myös yritysten joukkolainojen aliarvostuksessa, sillä omaisuuseriin liittyvät riskit pienentävät niiden vakuusarvoa.
    Toimet on kuitenkin suunniteltu niin, että vastapuolten käytettävissä on koko ajan riittävästi vakuuskelpoisia omaisuuseriä eli rahapolitiikkaa pystytään jatkossakin toteuttamaan tehokkaasti.

  • Ilmastoriskien julkistamisvaatimukset: Kun yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi on pantu täytäntöön, eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi hyväksytään markkinakelpoisia arvopapereita ja lainasaamisia vain, jos arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja lainasaamisten tapauksessa lainanottajat noudattavat direktiivin julkistamisvaatimuksia. Julkistamista koskevat vakuussäännöt tulevat odotettavasti voimaan vuonna 2026
    ja koskevat kaikkia direktiivissä tarkoitettuja yrityksiä. Direktiivillä parannetaan riskien julkistamista, jotta tietoa on paremmin saatavilla rahoituslaitosten, sijoittajien ja kansalaisjärjestöjen tarpeisiin.
    EKP haluaa kannustaa yrityksiä kehittämään uusien sääntöjen mukaisia julkistuksia jo hyvissä ajoin, joten se ryhtyy testaamaan sääntöjä vuotta ennen niiden voimaantuloa.
    Toistaiseksi merkittävä osa eurojärjestelmän operaatioiden vakuudeksi hyväksyttävistä omaisuuseristä ei vielä kuulu kestävyysraportointia koskevan direktiivin piiriin. Esimerkiksi omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin ja katettuihin joukkolainoihin liittyviä taloudellisia riskejä ei pystytä vielä arvioimaan kattavasti. Eurojärjestelmä pyrkii siksi edistämään sääntelyviranomaisten työtä, jotta myös näille omaisuuserille asetettaisiin yhdenmukaistetut ilmastoriskien julkistamisvaatimukset.

  • Riskienhallinta ja riskiarviot: Eurojärjestelmä kehittää riskiarviointiaan niin, että ilmastonmuutokseen liittyvät riskit pystytään ottamaan paremmin huomioon. EKP:n analyysin perusteella monet luottoluokituslaitokset ovat jo myös parantaneet käytäntöjään, mutta ilmastoriskeihin liittyviä tietoja ei vielä julkisteta riittävällä tavalla.
    Eurojärjestelmä kannustaa luottoluokituslaitoksia kertomaan avoimemmin, miten ne ottavat ilmastoriskit huomioon luottoluokituksissaan, ja asettamaan kunnianhimoisempia julkistamisvaatimuksia saadakseen käyttöönsä enemmän tietoa. EKP pyrkii edistämään myös sääntelyviranomaisten työtä tällä saralla.
    Eurojärjestelmän omissakin luottoriskinarviointijärjestelmissä otetaan ilmastoriskit huomioon. Keskuspankit ovat sopineet keskenään joukon vähimmäisvaatimuksia, joita ryhdytään noudattamaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

EKP:n neuvosto on sitoutunut arvioimaan toimien tehokkuutta säännöllisesti. Niihin tehdään tarvittaessa muutoksia, jotta ne tukevat jatkuvasti rahapolitiikan tavoitteita ja edistävät myös Pariisin ilmastosopimukseen kirjattujen päästövähennystavoitteiden ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamista EKP:n tehtävän mukaisesti. Lisäksi huolehditaan siitä, että toimissa otetaan jatkuvasti huomioon sääntelymuutokset ja uusien mallien ja tilastojen avulla saadut tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Muutoksia voidaan tehdä myös ympäristövaikutusten huomioimiseksi laajemmin, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Yritysten ja valtioiden on tärkeää parantaa ilmastoriskien ja ympäristövaikutusten julkistamista sekä noudattaa päästöjen vähentämistavoitteita.

Nyt tehdyt päätökset ovat osa EKP:n heinäkuusta 2021 alkaen toteuttamaa toimintasuunnitelmaa ilmastonäkökohtien ottamiseksi huomioon. Toimet etenevät suunnitellusti, mutta toteutusaikataulussa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntöhankkeiden eteneminen.

EKP ottaa ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan monin tavoin sekä rahapolitiikassa että pankkivalvonnassa. Ilmastokysymykset ovat tärkeitä myös edistettäessä rahoitusvakautta sekä kehitettäessä taloudellista analyysia, tilastointia ja kestävyystavoitteita. EKP:llä on kolme keskeistä tavoitetta toiminnassa ilmastonmuutosta vastaan. Haluamme selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta talouteen, jotta riskejä pystytään hallitsemaan ja vähentämään. Pyrimme edistämään kestävää rahoitusta ja tukemaan siten hallittua siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Lisäksi pystymme asiantuntemuksemme ansiosta vaikuttamaan talouden toimijoiden käyttäytymiseen jakamalla tutkittua tietoa.

Ilmastonmuutokseen liittyvän toimintasuunnitelman tuorein päivitys on tämän tiedotteen liitteenä.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Suomen Pankki
Suomen Pankki
Snellmaninaukio, PL 160
00101 HELSINKI

09 1831http://www.bof.fi

Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki

Efterfrågan på stuglån i juni mindre än ett år tidigare1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

De finländska hushållen lyfte i juni 2022 nya lån för fritidsbostäder (stuglån) för 126 miljoner euro, vilket är 16 % mindre än i juni för ett år sedan. Under 2020 och 2021 var efterfrågan på stuglån exceptionellt stor. Jämfört med tiden före pandemin var mängden utbetalda stuglån i juni 2022 35 % större än i juni 2019. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån steg i juni och var 1,71 %. Genomsnittsräntan steg med 0,50 procentenheter från maj och var 0,78 procentenheter högre än i juni 2021. De ökade euriborräntorna förklarar merparten av ökningen av genomsnittsräntan på nya fritidsbostadslån. Den genomsnittliga räntan på nya fritidsbostadslån var senast högre i mars 2015. Det utestående beloppet av fritidsbostadslån var 4,6 miljarder euro i slutet av juni. På grund av den minskade utlåningen avtog årsökningen av det utestående beloppet och var i juni 6,7 %. Genomsnittsräntan på utestående fritidsbostadslån steg från maj och var 1,14 %. Utlåning De finländska hushållen lyfte

June 2022 saw a decrease in holiday cottage loan drawdowns from the year earlier1.8.2022 10:00:00 EEST | Press release

In June 2022, Finnish households drew down new housing loans for the purchase of holiday homes (holiday cottage loans) to the value of EUR 126 million, which is 16% less than a year earlier in June. Holiday cottage loans were drawn down at an exceptionally high rate in 202o and 2021. Compared to the period before the pandemic, i.e. June 2019, drawdowns of holiday cottage loans were 35% higher in June 2022. The average interest rate on new housing loans for purchase of a holiday home rose in June, to stand at 1.71%. This was 0.050 percentage points higher than in May 2022 and 0.78 percentage points higher than in June 2021. The higher average interest rate on new loans for holiday cottages is explained mainly by the rise in Euribor rates. The average interest rate on these loans was last higher in March 2015. At the end of June, the stock of holiday cottage loans stood at EUR 4.6 billion. Due to the lower number of drawdowns, the annual growth rate of the stock slowed in June, to 6.7%.

Mökkilainoja nostettiin kesäkuussa vähemmän kuin vuosi sitten1.8.2022 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomalaiset kotitaloudet nostivat kesäkuussa 2022 uusia vapaa-ajanasuntolainoja (mökkilainoja) 126 milj. euron edestä, mikä on 16 % vähemmän kuin vuosi sitten kesäkuussa. Mökkilainoja nostettiin poikkeuksellisen paljon vuosina 2020 ja 2021. Pandemiaa edeltävään aikaan eli kesäkuuhun 2019 nähden mökkilainoja nostettiin 35 % enemmän kesäkuussa 2022. Uusien nostettujen vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko nousi kesäkuussa ja oli 1,71 %. Nousua oli 0,50 prosenttiyksikköä toukokuuhun verrattuna ja 0,78 prosenttiyksikköä vuoden 2021 kesäkuuhun verrattuna. Euriborkorkojen nousu selittää pääosan uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorkojen noususta. Uusien vapaa-ajanasuntolainojen keskikorko oli viimeksi korkeampi maaliskuussa 2015. Vapaa-ajanasuntolainojen kanta oli 4,6 mrd. euroa kesäkuun lopussa. Vähentyneiden nostomäärien vuoksi kannan vuosikasvuvauhti hidastui kesäkuussa ja oli 6,7 %. Vapaa-ajanasuntolainojen kannan keskikorko nousi toukokuusta ja oli 1,14 %. Lainat Suomalaiset kotitaloud

ECB lanserar en stadga om jämställdhet, mångfald och inkludering26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen

ECB:s pressmeddelande 26 juli 2022 ECB skriver under systemövergripande stadga för jämställdhet, mångfald och inkludering Hittills har 27 parter undertecknat stadgan Idag lanserade ordföranden för Europeiska centralbanken (ECB), tillsammans med 26 chefer för europeiska nationella centralbanker och nationella behöriga myndigheter, officiellt ECBS och SSM:s stadga.[1] De undertecknande parterna förbinder sig att deras institutioner ska påskynda arbetet för att främja arbetsmiljöer baserade på respekt och värdighet. De åtar sig också att säkerställa att arbetsplatserna är fria från alla former av diskriminering. ”Institutioner med mer mångfald och inkludering uppnår bättre resultat. Genom att förena våra individuella ansträngningar är vi ett steg närmare att bättre kunna reflektera över mångfalden hos de människor vi arbetar för”, sade ordförande Christine Lagarde. Genom att underteckna stadgan bekräftar alla deltagande institutioner att de är övertygade om att arbetsplatser med mångfald

ECB launches equality, diversity and inclusion charter26.7.2022 14:15:00 EEST | Uutinen

ECB press release 26 July 2022 ECB signs system-wide charter upholding equality, diversity, and inclusion 27 signatories to date Today the President of the European Central Bank (ECB) officially launched the ESCB & SSM equality, diversity, and inclusion charter, together with the heads of 26 European national central banks and national competent authorities.[1] Signatories commit their institutions to accelerating efforts to promote working environments based on respect and dignity. They also commit to ensuring their workplaces are free from any form of discrimination. “More diverse and inclusive institutions yield better results. By uniting our individual efforts, we are one step closer to better reflecting the diversity of the citizens we serve,” President Lagarde said. By signing the charter, all participating institutions confirm their common understanding that diverse and inclusive workplaces enhance the performance and resilience of their institutions. The charter lays out shared

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme