Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Ilmastonmuutos vaarantaa peltolintujen pesät

Jaa

Kuu kiurusta kesään alkaa vanha loru, jonka avulla maanviljelijät kevätkylvönsä aikanaan ajoittivat. Ilmastonmuutos on aikaistanut keväitä, mikä on johtanut niin kylvötöiden kuin lintujen pesinnän aikaistumiseen. Eikä lorukaan enää pidä paikkaansa.

Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa (kuva: Andrea Santangeli)
Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa (kuva: Andrea Santangeli)

Tuore tutkimus osoittaa, että peltolinnut ovat aikaistaneet pesintäänsä huomattavasti nopeammin kuin maanviljelijät kylvötöitään. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa linnut perustavat yhä useammin pesänsä kylvämättömille pelloille – monesti kohtalokkain seurauksin.

– Kuovien ja töyhtöhyyppien pesät kyntämättömillä pelloilla ovat suuressa vaarassa tuhoutua kylvökoneen alle. Myös silloin, kun maanviljelijä pyrkii välttämään pesätuhoja, kertoo Andrea Santangeli Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Tehostuminen ajaa maatalousympäristön luonnon ahdinkoon

Viimeisen puolen vuosisadan aikana maatalous on tehostunut valtavasti, jotta se pystyisi tyydyttämään yhteiskunnan kasvanutta ravinnontarvetta. Rikkakasvi- ja hyönteismyrkkyjen käyttö on yleistynyt ja peltomaisemat yksipuolistuneet. Samanaikaisesti maanviljely on koneistunut voimakkaasti, mikä mahdollistaa laajempien alueiden käsittelyn lyhyemmässä ajassa.

Muutokset ovat romahduttaneet maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden muiden muassa Suomessa ja useissa Euroopan maissa. Korkeimman hinnan ovat maksaneet pellolla pesivät linnut, kuten kuovi ja töyhtöhyyppä.

Aiemmin linnut aloittivat pesintänsä myöhemmin ja välttivät useammin pesätuhot.

Pitkäaikaisseuranta-aineistoon perustuva tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että ilmastonmuutoksen takia viljelymaille munittujen pesien tuhoutumisriski on olennaisesti kasvanut 1970-luvulta lähtien. Koneellinen kylvö tuhoaa käytännössä lähes kaikki kuovien ja töyhtöhyyppien jo rakennetut pesät.

Ihmistoiminnan ajoituksella on väliä

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisen ja luonnon välisiin vuorovaikutuksiin on tutkittu toistaiseksi vasta vähän. Tuore tutkimus on ensimmäisiä, jossa osoitetaan, että ihmistoiminnan ajoituksen muutos vaikuttaa merkittävästi lajien selviytymiseen. Kyseinen havainto ei kuitenkaan liene ainutlaatuinen.

– Suomessa havaittu kylvön ja pesinnän ajoituksen välisen ongelman kaltaiset tilanteet voivat olla yleisiä muissakin ympäristöissä, pohtii Santangeli.

Tilanteen parantamiseksi tutkijat ehdottavat entistä tehokkaampia toimenpideohjelmia. He nostavat esimerkiksi Euroopan Unionin maatalouden ympäristötukijärjestelmän, jonka tavoitteena on parantaa luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristöissä.

Alkuperäisjulkaisu: Stronger response of farmland birds than farmers to climate change leads to the emergence of an ecological trap

Lisätietoja:

Researcher Andrea Santangeli, Finnish Museum of Natural History, University of Helsinki, andrea.santaangeli@helsinki.fi, +358 45 3192515.

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, +358 45 1375732

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa (kuva: Andrea Santangeli)
Töyhtöhyyppä muniin vaatimattomaan pesäänsä neljä munaa (kuva: Andrea Santangeli)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS on Helsingin yliopiston erillislaitos, joka säilyttää ja ylläpitää luonnontieteellisiä kansalliskokoelmia sekä harjoittaa niihin liittyvää tutkimusta.

Laajat kokoelmat koostuvat eläin-, kasvi-, sieni-, kivi- ja fossiilinäytteistä. Elävät kasvikokoelmat sijaitsevat kahdessa kasvitieteellisessä puutarhassa ja ajoituslaboratorio Kumpulan tiedekampuksella. 

Luomuksen kokoelmiin pääsee tutustumaan kolmessa yleisökohteessa Helsingissä: Luonnontieteellisessä museossa sekä Kaisaniemen ja Kumpulan kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto osallistuu globaalien kestävyysongelmien ratkaisemiseen perustamalla Kestävyystieteen instituutin17.1.2018 10:10Tiedote

Ilmastonmuutos, köyhyys, kaupungistuminen ja luonnon monimuotoisuuden ehtyminen ovat aikamme akuutteja kestävyysongelmia, joiden ratkaiseminen vaatii ratkaisuhakuista ja tieteidenvälistä tutkimusta. Kestävyystieteen instituutti (HELSUS) vastaa haasteeseen palkkaamalla kymmenen uutta professoria ja yhdistämällä lähes 200 tutkijaa kuudesta eri tiedekunnasta.

Sormenjälkitutkimusten laatu ja asiantuntijuus tärkeä osa rikostutkinnan luotettavia tuloksia15.1.2018 09:09Tiedote

Asiantuntijapalveluiden tuottamiseen käytettävien eri tietojärjestelmien ja tutkimusprosessien digitalisointi, standardit ja laatujärjestelmät, alati kasvava tieteellisten tutkimusten ja niiden tuottamien tulosten soveltamispaineet sekä myös maailmanlaajuinen verkostoituminen ja tietojen vaihtoon liittyvät haasteet tuottavat jatkuvasti uusia osaamisvaatimuksia ja palveluita eri asiantuntija-aloille. Haasteet koskettavat myös Keskusrikospoliisin Rikosteknistä laboratoriota ja siellä työskenteleviä sormenjälkiasiantuntijoita. Rikostekninen laboratorio on jo vuosia kehittänyt toimintaansa kohti yhtenäisiä ja läpinäkyviä toimintamalleja, kriteereitä ja työprosesseja sekä osaamisen pätevyysvaatimuksia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme