Helsingin yliopisto

Ilmastonmuutos voi näivettää pandat ja makit salakavalasti sukupuuttoon

Jaa

Pandoilla ja Madagaskarin makeilla on riski nääntyä nälkään, jos ilmastonmuutos pakottaa ne syömään vähäravinteista kuivan kauden ravintoa nykyistä pitempään.

Äärimmäisen uhanalaiset leveänenämakit, Prolemur simus, ovat Madagaskarilla eläviä, hieman kissaa pienempiä puoliapinoita. Ne syövät pandojen tapaan mieluiten bambun pehmeitä versoja.

Erikoistunut hampaisto takaa sen, että bambunversojen puuttuessa leveänenämakit pystyvät syömään myös bambun kovaa vartta. Isopandat ja leveänenämakit ovatkin ainoat nisäkkäät, jotka saavat tarvittaessa bambun rungosta ravintoa irti.

– Erikoistuminen mahdollistaa isopandalle ja leveänenämakille erityisen ravintolähteen, jota muut lajit eivät hyödynnä. Samalla se kuitenkin lukitsee lajit hyvin kapeaan ekolokeroon, Jukka Jernvall Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutista sanoo.

Kuivalla kaudella energiansaanti vaatii enemmän työtä

Kapean ekolokeron seuraukset näkyvät esimerkiksi ravinnonhankinnassa. Leveänenämakit kuluttavat lähes kaiken ravinnon hankkimiseen käytetyn aikansa Madagaskarin jättibambun, Cathariostachys madagascariensis, syömiseen. Makit turvautuvat bambun rungon syömiseen vain vähäsateisena aikana elokuusta marraskuuhun, jolloin pehmeitä bambun versoja ei ole saatavilla.

Ilmastomallinnukset ennustavat kuivan kauden pitenevän Madagaskarilla. Tulevaisuudessa leveänenämakien olisi siis nykyisilläkin alueilla pärjättävä pidempään syömällä bambun runkoa. Bambun rungossa on niukasti ravintoa, ja se kuluttaa hampaita. Uhkana on, että hampaiden kuluessa laji alkaa nähdä nälkää.

– Leveänenämakin kaltaisille äärimmäisen erikoistuneille lajeille ilmastonmuutos voi olla salakavala tappaja. Mikäli ne joutuvat tyytymään edes hiukan nykyistä pitemmän aikaa bambun rungon syömiseen, se voi olla jo liikaa, ja johtaa sukupuuttoon, Jukka Jernvall toteaa.

Fossiiliaineiston perusteella laji on aiemmin elänyt nykyistä laajemmalla alueella. Nykyään levinneisyysalue kattaa vain sen alueen, jossa bambun kovaa runkoa ei tarvitse käyttää ravintona suurinta osaa ajasta. Kuivan kauden lyhyys näyttää siis olevan kriittinen leveänenämakien selvitymiselle.

– Ilmastonmuutoksen vaikutus tulee kaikkien muiden muutospaineiden lisäksi. Se vaikuttaa myös suojelualuiden sisällä makien selviämiseen, toisin kuin esimerkiksi maankäytön muutokset. Siksi tämä voi olla kohtalonkysymys makeille, sanoo Jussi Eronen Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitokselta.

______________________

Jussi T. Eronen, Sarah Zohdy, Alistair R. Evans, Stacey R. Tecot, Patricia C. Wright, Jukka Jernvall. Feeding Ecology and Morphology Make a Bamboo Specialist Vulnerable to Climate Change. Current Biology. DOI: http://dx.doi.org/10.1016/j.cub.2017.09.050

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jussi T. Eronen, geotieteiden ja maantieteen laitos
jussi.t.eronen@helsinki.fi, puh. 040 762 2985

Jukka Jernvall, Biotekniikan instituutti
jernvall@fastmail.fm, puh. 040 740 3478

Elina Raukko, viestinnän asiantuntija
elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 33
00014 Helsinki

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Moniresistentit bakteerit ovat tuontikoirilla huolestuttavan yleisiä17.11.2017 08:56Tiedote

Yleisimmin käytetyille mikrobilääkkeille vastustuskykyisiä suolistoperäisiä bakteereita on tänä vuonna löydetty koirien seulontanäytteistä neljä kertaa useammin kuin viime vuonna. Osa näistä bakteereista voi tarttua myös ihmiseen. Helsingin yliopiston asiantuntijat kehottavat ulkomaisilta koiratarhoilta eläimiä tuovia järjestöjä ottamaan huomioon resistenttien bakteerien leviämisriskin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme