Ilmastopaneeli

Ilmastopaneelin raportti: Alueellinen ilmastonmuutostieto tukee sopeutumistyötä Suomessa

Jaa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja Ilmastopaneelin tuore raportti korostaa sopeutumistoimien kiireellisyyttä päästövähennysten rinnalla. Raportti kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen kokonaiskuvan sopeutumisen eteen Suomessa tehdystä työstä sekä ilmastonmuutoksen ajallisista ja paikallisista vaikutuksista Suomen maakunnissa ja merialueilla.

Kasvihuonekaasupäästöjen hillintä vaikuttaa ilmastoon viiveellä: nykyiset päästövähennystoimet näkyvät lämpötilan kasvun taittumisena vasta useiden vuosien päästä. Suomen ilmasto muuttuu lähivuosikymmeninä vääjäämättä, joten ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen on keskeinen osa ilmastotoimia. Sopeutumisen merkitys korostuu entisestään, jos päästövähennystoimet ovat riittämättömiä.

"Sopeutumispolitiikan toimeenpano on edennyt hitaasti monissa maissa, eikä Suomi ole tässä poikkeus, vaikka toimiin on meillä ryhdytty verrattain varhain", sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Sirkku Juhola.

Sopeutuminen tarkoittaa aktiivista työtä sekä nykyisten että tulevien sää- ja ilmastoriskien hallitsemiseksi sekä näistä seuraavien yhteiskunnallisten ja taloudellisten riskien minimoimista.

"Tietoa ilmastoriskeistä ja sopeutumisesta on jo monilla aloilla omaksuttu, mutta osittain toimia on hidastanut vastuiden epäselvyys ja resurssien puute. Ilmasto-osaamisen vahvistaminen ja koordinoitujen sopeutumistoimien edistäminen on entistä tärkeämpää", Juhola sanoo.

Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset vaihtelevat yhteiskunnan eri sektoreilla ja alueilla. Kokonaisvaltainen käsitys ilmastonmuutoksen ja sopeutumisen Suomessa aiheuttamista kustannuksista puuttuu. Äkilliset sään ääri-ilmiöt kuten myrskyt, metsäpalot, helleaallot ja tulvat voivat aiheuttaa mittavia hetkellisiä vahinkoja, mutta niiden kustannuksia voidaan merkittävästi vähentää riskeihin varautumalla. Pitkällä aikavälillä etenevien ilmaston trendimuutosten taloudelliset seuraukset ovat todennäköisesti äkillisiä vahinkoja merkittävämmät.

"Sopeutumispolitiikan tehostaminen Suomessa edellyttää selkeitä sopeutumisen tavoitteita ja indikaattoreita, toimien kustannustehokasta valintaa sekä taloudellisten ohjauskeinojen parempaa hyödyntämistä", Juhola sanoo.

Maakuntien sopeutumistyötä pitää vahvistaa

Maakuntien ilmastosuunnitelmat ovat painottuneet ilmastonmuutokseen hillintään, ja sopeutuminen on toistaiseksi jäänyt vähemmälle huomiolle, raportissa todetaan. Sopeutumistyötä on tehty hyvin eri tavoin eri maakunnissa. Tarkemmat vaikutusarviot, sopeutumisen tavoitteet ja alueelliset toimenpiteet puuttuvat monilta.

"Maakuntien edustajia haastatellessa oli ilahduttavaa huomata, että ilmasto-osaamista halutaan maakunnissa vahvistaa ja suunnitelmia ollaan päivittämässä. Maakunnat voisivat oppia toisiltaan ja jakaa tietoa parhaista sopeutumistyön edistämisen käytännöistä", sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Jaana Sorvali.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaisiin on ilmastosuunnitelmissa käsitelty vain hyvin yleisellä tasolla. Esimerkiksi Lapin ilmastostrategiassa ei eritellä ilmastonmuutoksen alueellisia vaikutuksia saamelaiskulttuuriin. Saamelaisten osallisuuden lisääminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa sekä suunnitelmallinen sopeutumistyö yhdessä perinteisen tiedon haltijoiden, tutkijoiden, viranomaisten, Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa loisivat saamelaisille parempia edellytyksiä sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla.

Alueellista ilmastonmuutostietoa päätöksenteon tueksi

Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeen tavoitteena oli koostaa alueellista tietoa ilmastonmuutoksesta sopeutumistoimien suunnittelun pohjaksi. Raportissa tarkastellaan eri sää- ja ilmastotekijöiden jo havaittuja muutoksia sekä kuvataan tulevaa muutosta vuoteen 2050 asti kaikissa Suomen nykyisissä maakunnissa ja itsehallinnollisella Ahvenanmaalla. Tiedot on koottu maakuntakohtaisiin muutostaulukoihin.

Ilmastonmuutoksen voimakkuus ja muutokset sääilmiöissä ovat erilaiset eri puolilla maata. Keskimääräiset lämpötilat nousevat kaikkialla Suomessa, etenkin talvella, vaikka vuosittainen vaihtelu on suurta. Lämpenemisen myötä myös vuotuiset sademäärät kasvavat koko maassa. Alueellista vaihtelua on odotettavissa etenkin lumen ja roudan esiintymisessä. Etenkin eteläisessä Suomessa lunta ja pakkasia esiintyy yhä harvemmin.

Joihinkin sääilmiöihin liittyen ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat epävarmempia. Esimerkiksi rajuilmojen esiintymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, joten niiden määrässä ja voimakkuudessa ei välttämättä ole odotettavissa suuria muutoksia lähivuosikymmeninä. Tulvariskiin ilmastonmuutos vaikuttaa eri tavoin eri puollella Suomea. Rankkasateiden yleistyminen lisää hulevesitulvien riskiä ja merivesitulvien riskin arvioidaan kasvavan ainakin Suomenlahdella. Vesistötulvien riskin on arvioitu kasvavan etenkin Etelä- ja Keski-Suomen suurissa vesistöissä.

"Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ei ole kyse vain tulevaisuuteen varautumisesta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt. Ajoissa tehty alueellinen sopeutuminen on taloudellisesti huomattavasti kannattavampaa kuin sopeutumattomuus", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow.

Raportin taustalla olevassa Suomen ilmastopaneelin selvityshankkeessa ovat mukana Ilmatieteen laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus ja Suomen ympäristökeskus, ja raportin laatimiseen on osallistunut merkittävä joukko ilmastotutkimuksen asiantuntijoita.

Lisätietoja

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein, paneelin valitsemilla tavoilla. Eri ministeriöt ja työryhmät voivat antaa Ilmastopaneelille toimeksiantoja, mutta eivät vaikuttaa lopputulokseen tai kannanottoihin. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä sivutoimisesti. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Ilmastopaneelin työtä avustaa viisihenkinen sihteeristö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Ilmastopaneelin raportti: Oikeudenmukaisuuskysymykset huomioitava energiamurroksessa4.10.2021 06:00:19 EEST | Tiedote

Sähköistyminen on keskeinen osa vähähiilistä energiamurrosta, ja sen vaikutukset sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen tulee tunnistaa ja arvioida energian tuotantoa sekä kulutusta koskevassa päätöksenteossa, painottaa Ilmastopaneelin tänään julkaisema raportti. Selvitys nostaa esiin sähköistymisen keskeiset oikeudenmukaisuuskysymykset ja tarjoaa eväitä Suomen parhaillaan uudistettavaan ilmasto- ja energiastrategiaan.

Ilmastopaneelin selvitys: Sähköistymisellä on merkittävä rooli Suomen ilmastopäästöjen leikkaamisessa22.6.2021 06:00:13 EEST | Tiedote

Energiajärjestelmien sähköistäminen voi merkittävästi vähentää hiilidioksidipäästöjä ja auttaa ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, kertoo Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys. Sähkö pitää tuottaa vähäpäästöisesti, eikä tuotannon päästöjä saa ulkoistaa. Sähköistymisen oikeudenmukaisuus- ja turvallisuusvaikutukset tulee tunnistaa ja järjestelmän uudet pullonkaulat ennakoida.

Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa EU:n päästökaupan ongelmien ratkaisemista vähähiilisten investointien ohjaamiseksi23.5.2013 09:28:37 EEST | Tiedote

TIEDOTE julkaistavissa 23.5.2013. EU:n päästökaupan kaltainen mekanismi on todennäköisesti ainoa tie kohti globaalia ilmastosopimusta. Tällä hetkellä EU:n päästökauppa ei kuitenkaan ohjaa investointeja vähähiiliseen tuotantoon, vaan vähähiilistä toimintaa edistetään keinoilla, jotka tulevat paljon kalliimmaksi kuin yhden tavoitteen päästökauppajärjestelmä. EU tarvitseekin merkittävästi tiukemman päästökauppasektorin päästövähennystavoitteen vuodelle 2030, todetaan Ilmastopaneelin tuoreessa raportissa.

Ilmastopaneeli suosittelee Suomeen kokonaisvaltaista ja voimakasta ilmasto- ja energiastrategiaa31.1.2013 10:00:00 EET | Tiedote

TIEDOTE, julkaistavissa 31.1. klo 10.30. Suomen Ilmastopaneeli peräänkuuluttaa tänään julkistamassa selvityksessään kustannustehokkaita kansallisia ohjaustoimia päästöjen vähentämiseksi päästökaupan ulkopuolisella sektorilla sekä maaperän- ja metsienkäytössä. Suomen on paneelin mukaan tehostettava myös energia- ja materiaalitehokkuutta, jotta tavoite vähäpäästöisestä Suomesta on saavutettavissa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme