Helsingin yliopisto

Ilmastoyliopisto tarjoaa 9 avointa verkkokurssia kestävyydestä ja ilmastonmuutoksesta

Jaa

Yksitoista korkeakoulua ovat tuottaneet yhdeksän kestävyys- ja ilmastokurssin sarjan, jolla suomalaiset sivistetään taisteluun ilmastonmuutosta vastaan. Esimerkiksi Helsingin yliopisto tarjoaa kursseja kaikille opiskelijoilleen ja myös avoimen yliopiston kautta.

Kuinka puhua ilmastonmuutoksesta? Kuinka kestävyysmuutosta johdetaan? Miten kiertotalous toimii? Kuinka opiskelijat ja yritykset voivat yhdessä ratkoa ilmasto- ja kestävyyshaasteita? Ilmastoyliopistoksi (Climate University) ristitty suomalaisten korkeakoulujen verkosto tarjoaa yhdentoista korkeakoulun yhdessä tuottamat kestävyys- ja ilmastokurssit yhdellä sivustolla osoitteessa climateuniversity.fi.

Ilmastoyliopiston kurssit ovat kaikille avoimia ja sopivat ilmastonmuutos- ja kestävyysaiheesta kiinnostuneille opettajille, korkeakouluopiskelijoille ja jo työelämässä vaikuttaville. Kurssit ovat joko suomeksi tai englanniksi tai molemmilla kielillä. Käännöksiä on luvassa lisää ja ensimmäistä käännöstä ruotsiksi valmistellaan parhaillaan.

Omin päin tai opintopisteillä

Verkkokurssien materiaalit ovat verkossa avoimesti tarjolla ja opiskeltavissa omin päin. Jos kursseista haluaa opintopisteitä, opiskelijan tulee ilmoittautua jonkin verkostoon kuuluvan korkeakoulun tai Avoimen yliopiston järjestämille Ilmastoyliopisto- eli Climate University -kursseille.

Helsingin yliopiston ilmakehätieteiden tutkijatohtori Laura Riuttanen on kahden vuoden ajan kehittänyt Ilmastoyliopiston yhteistyömallia ja opetuskokonaisuutta yhdessä kahdeksan yliopiston ja kolmen ammattikorkeakoulun kanssa.

Urakan hedelmät ovat nyt kaikkien saatavilla yhdellä sivustolla. Ilmastoyliopisto nostaa ilmastonmuutos- ja kestävyysopetuksen maailmanlaajuisesti uudelle tasolle etenkin monitieteisellä lähestymistavallaan.

– Kurssiemme sisällöt on hiottu lukuisissa monitieteisissä työpajoissa ja kymmenien eri tutkimusalojen asiantuntijoiden yhteisvoimin, Laura Riuttanen kertoo.

Monet kurssit myös vedetään yhteistyössä usean korkeakoulun kesken ja useamman eri alan opettajan voimin. Ilmastoyliopisto-verkostoon on tähän mennessä liittynyt jo 18 suomalaista korkeakoulua.

– Ilmastonmuutos ja kestävyys ovat niin monimutkaisia haasteita, ettei niitä ratkota vain ilmastotutkijoiden voimin. Eri alojen tietojen ja taitojen yhteen vetämistä on kaivattu kipeästi.

Opiskelukaveri Islannista

Kursseja on järjestetty jo ennen yhteisen sivuston julkistamista. Tammikuun alussa alkaa kolme eri useamman yliopistojen yhteistyössä toteuttamaa avointa kurssia: Leadership for sustainable change, SystemsChange.now ja Statistical tools for climate and atmospheric science. Kurssien vastuuopettajat tarjoavat etätehtävien lisäksi reaaliaikaista opetusta ja arvioivat opiskelijoiden suoritukset.

Monilla kursseilla tehdään pienryhmätöitä. Niillä opiskelijat jaetaan taustoiltaan mahdollisimman monipuolisiin ryhmiin.

– Yhteispohjoismaisella Ilmasto.nyt -kurssillamme samassa ryhmässä voi istua suomalainen kestävyysjohtaja, islantilainen maatalousyliopiston opiskelija, Helsingin yliopiston filosofian maisteri ja Lundin yliopiston fysiikan opiskelija, Riuttanen havainnollistaa.

Riuttanen kertoo, että opiskelijoiden mielestä juuri päättyneen Helsingin yliopiston Ilmasto.nyt-kurssin parasta antia oli, että se lisäsi toivoa ja antoi vaikutusmahdollisuuksia välillä toivottomalta tuntuvassa maailmassa. Hänen mukaansa Ilmastoyliopiston kurssien tavoitteena onkin olla paitsi tiedepohjaisia myös ratkaisukeskeisiä ja vaikuttavia.

Useat Ilmastoyliopiston kursseista voi suorittaa milloin itselle sopii niin sanottuina MOOC-verkkokursseina. Näistä suorituksista saa todistukseksi MOOC-sertifikaatin. MOOC tulee sanoista massive open online course ja tarkoittaa suurille massoille sopivia verkkokursseja.

Ilmastokurssi myös lukioon

Opettajat saavat hyödyntää Ilmastoyliopiston verkko-opetusmateriaalia vapaasti. Kaikkiin materiaaleihin sisältyy opettajan opas, jossa neuvotaan, miten opetuksen voi järjestää, miten eri tehtävätyyppejä voi hyödyntää ja miten arvioida suorituksia, Riuttanen kertoo.

– Verkostoomme mahtuu lisää yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. CC-BY-SA -lisenssillä voimme luoda tulokaskorkeakoululle oman kurssikopioalustan omine vastuuhenkilöineen.

Korkeakouluopetuksen lisäksi Ilmastoyliopistosta löytyy lukiolaisille sopiva peruskurssi ilmastonmuutoksesta. Lukiolaisen Ilmasto.nyt-kurssia voi käyttää sellaisenaan lukiossa, mutta sitä voi myös hyödyntää kurkistuskurssina korkeakouluopintoihin, Riuttanen vinkkaa.

– Lukioilla on uudessa opetussuunnitelmassa velvoite korkeakouluyhteistyöhön, ja siihen minusta tämä kurssi sopii hyvin. Kurssin tiimoilta omaan kumppaniyliopistoon voi järjestää tutkijavierailuja ja -haastatteluja tai laboratorio- ja tutkimusasemakäyntejä. Järjestämme myös koulutusta opettajille materiaalin käyttöön lukio-opetuksessa.

Lisätietoa

tutkijatohtori Laura Riuttanen, Ilmakehätieteen keskus, Helsingin yliopisto
laura.riuttanen@helsinki.fi
050 4154 746

http://climateuniversity.fi

https://youtu.be/KF2oxoCTbAI
Laura Riuttanen esittelee Ilmastoyliopistoa videolla englanniksi.

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Hammasriipukset kertovat hirven tärkeästä asemasta kivikaudella14.1.2021 12:49:21 EETTiedote

Miltä tuntuisi kävellä yllä takki, mekko tai hame johon on kinnitetty kolmisensataa hirven etuhammasta? Hirvi oli pohjoisen havumetsävyöhykkeen kansojen merkittävin eläin, ja etuhampaat ehkä hirven halutuin osa. Etuhampaista tehtiin riipuksia, joita sidottiin kuiduista tai jänteistä tehdyillä nauhoilla. Noin 8200 vuotta sitten eläneiden metsästäjä-keräilijöiden haudoista löytyneiden tuhansien hirvenhammaskorujen valmistustekniikka kertoo yhtenäisestä kulttuurista ja tarkoista säännöistä.

Pienilmasto muovailee ja mullistaa pohjoisen hyönteisyhteisöjä ja niiden vuorovaikutusprosesseja: kasvituhoja ja loisintaa14.1.2021 10:26:36 EETTiedote

Ilmasto ja sen muutokset vaikuttavat paitsi lajeihin myös lajien muodostamiin monimutkaisiin vuorovaikutusverkkoihin. Nyt Helsingin yliopiston Spatial food web ecology -tutkimusryhmä osoittaa, miten pienilmasto muotoilee eliöyhteisöjen jokaista osaa yksittäisten lajien runsauksista lajien vuorovaikutuksiin ja vuorovaikutuksista syntyviin kasvintuhoihin. Näiden tulosten valossa näyttää, että ilmastonmuutos voi mullistaa pohjoisen hyönteisten valtarakenteet.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme