Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Ilmiöoppimista joka päivä – Jätkäsaaren peruskoululle palkinto oppimisen uudistamisesta / Fenomenbaserat lärande varje dag – pris för innovativt lärande till Jätkäsaaren peruskoulu

Jaa

Jätkäsaaren peruskoulu on lähtenyt rohkeasti ja innovatiivisesti toteuttamaan tutkivaa ilmiöoppimista joka päivä. Lukuvuosi jakautuu viiteen ilmiöjaksoon, joissa perehdytään monialaisesti esimerkiksi turvalliseen lähiympäristöön, kulttuuriin, luonnontutkimiseen tai teknologiaan.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala palkitsee säännöllisesti innovatiivisia oppimisen ratkaisuja. Helmikuussa palkinnon sai Jätkäsaaren peruskoulun ilmiöoppimisen malli, jossa monialaisten ilmiöiden parissa työskennellään kaksi ensimmäistä oppituntia joka päivä. Iltapäivisin on vuorossa niiden taitojen opiskelua ja niiden oppiaineiden tunteja, jotka jäävät vähemmälle kulloinkin työn alla olevan ilmiön opiskelussa.

 

Opetussuunnitelma ja oppilaiden kiinnostus määrittävät tutkittavat aiheet


Jätkäsaaren peruskoulun rehtori Kirsi Myllymäki kertoo, että toteutettavat ilmiöjaksot määritetään koulun opetussuunnitelmassa, ja niitä täsmennetään vuosittain. Oppilaat valitsevat omat tutkimuskohteensa valittujen ilmiöiden sisällä. Esimerkiksi ihmiseen ja kulttuuriin keskittyvällä ilmiöjaksolla oppilaita kiinnosti, mitä kaikkea ihmiset tekevät työkseen, miten elämänkulku menee lapsuudesta eteenpäin ja miten oma suku on muodostunut.

Opiskelu alkaa valittuun aiheeseen virittäytymisellä sekä tavoitteiden ja käsitteiden määrittelyllä. Seuraavaksi kartoitetaan, mitä tutkittavasta aiheesta jo tiedetään ja mitä halutaan selvittää. Oppilaat pohtivat, miten aihetta voi tutkia, mitä tietolähteitä kannattaa käyttää ja ketä voisi haastatella. Oppilaat työskentelevät ja tutkivat aihetta yksin ja yhdessä. Opiskelussa hyödynnetään erilaisia yhteistyökumppaneita, asiantuntijoita ja vierailukohteita. Lopuksi esitetään tuotokset muille ja opitaan toisilta.

Tavoitteellista ja ohjattua yhdessä oppimista


Jätkäsaaren peruskoulun oppilaiden huoltajilta on saatu hyvää palautetta ilmiöoppimisesta. ”Ilmiöjaksojen päättyessä esittelemme huoltajille, mitä kaikkea olemme tehneet. Esimerkiksi teknologian ilmiöjakson päätteeksi huoltajat pääsivät ohjelmoimaan, koodaamaan, mittaamaan ja tekemään geometrisia muotoja. Näin voimme konkretisoida ja tehdä tutuksi oppimista ja työskentelytapoja. Olemme saaneet osoitettua, että ilmiöoppiminen tarkoittaa tavoitteellisia ja ohjattuja kokonaisuuksia, joissa lähtökohtana ovat lasten omat kiinnostuksen kohteet sekä heidän vahva osallistumisensa suunnitteluun, toimintaan ja arviointiin”, Kirsi Myllymäki kertoo.

Lue lisää: Ilmiöoppimista joka päivä - Jätkäsaaren peruskoululle palkinto oppimisen uudistamisesta

Fenomenbaserat lärande varje dag – pris för innovativt lärande till Jätkäsaaren peruskoulu

Grundskolan Jätkäsaaren peruskoulu har djärvt och innovativt börjat tillämpa undersökande fenomenbaserat lärande på daglig basis. Läsåret delas in i fem fenomenperioder, under vilka man fördjupar sig multidisciplinärt i teman såsom t.ex. en trygg närmiljö, kultur, naturforskning eller teknologi.

Fostrans- och utbildningssektorn vid Helsingfors stad belönar regelbundet innovativa inlärningslösningar. I februari gick priset till den modell för fenomenbaserat lärande som Jätkäsaaren peruskoulu har tagit fram och som går ut på att man arbetar med multidisciplinära fenomen de två första lektionerna varje dag. Under eftermiddagarna lär man sig sådana färdigheter och läroämnen som får mindre utrymme då ett utvalt fenomen studeras.

Läroplanen och elevernas intressen bestämmer vad som undersöks


Rektorn för Jätkäsaaren peruskoulu, Kirsi Myllymäki, berättar av lärarna bestämmer årligen vilka fenomenperioder man ska ha i enlighet med läroplanen. Eleverna väljer sedan sina egna undersökningsobjekt inom ramen för detta. Till exempel då man under en fenomenperiod fokuserade på människan och kulturen, intresserade sig eleverna för vad allt människan gör yrkesmässigt, människans livslopp från barndomen framåt och hur den egna släkten har kommit till.

Studierna börjar så att man bekantar sig med ämnet, ställer upp mål och definierar begrepp. Därnäst kartläggs vad eleverna redan vet om det ämne som ska undersökas och vad man vill ta reda på. Eleverna funderar på hur de kunde undersöka ämnet, vilka informationskällor det lönar sig att utnyttja och vem de kunde intervjua. Eleverna arbetar och undersöker ämnet var för sig och tillsammans. Dessutom har man olika samarbetspartner, anlitar experter och besöker lämpliga utflyktsmål. Tills sist presenterar man vad man har kommit fram till så att man lär sig av varandra.

Målinriktad och ledd inlärning

Det fenomenbaserade lärandet har fått god respons från vårdnadshavarna till eleverna vid Jätkäsaaren peruskoulu. ”Efter fenomenperioderna presenterar vi för vårdnadshavarna vad allt vi har gjort. Till exempel efter den teknologiinriktade fenomenperioden hade vårdnadshavarna möjlighet att programmera, koda, mäta och producera geometriska former. På så sätt kan vi konkretisera och sprida kännedom om hur eleverna lär sig och arbetar. Vi har kunnat visa att fenomenbaserat lärande innebär målinriktade och ledda helheter, där man utgår från vad barnen intresserar sig för och involverar dem i stor utsträckning i planeringen, verksamheten och bedömningen”, konstaterar Kirsi Myllymäki.

Lisätietoja:

Kirsi Myllymäki, rehtori, Jätkäsaaren peruskoulu
kirsi.myllymaki@hel.fi, puh. 09 310 80218 

Marjo Kyllönen, kehittämispalvelupäällikkö, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Helsingin kaupunki
marjo.kyllonen@hel.fi, puh. 09 310 86208

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
Töysänkatu 2 D
00510 Helsinki

09 310 44986https://www.hel.fi/kasvatuksen-ja-koulutuksen-toimiala/fi

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala huolehtii Helsingin kaupungin varhaiskasvatuksesta, esiopetuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta, suomenkielisestä ammatillisesta koulutuksesta sekä vapaasta sivistystyöstä. Toimialaan kuuluu neljä palvelukokonaisuutta: varhaiskasvatus ja esiopetus, perusopetus, lukio- ja ammatillinen koulutus ja vapaa sivistystyö, ruotsinkieliset palvelut sekä hallinto. Seuraa meitä @HelsinkiOppii, @tyovaenopisto, @Hforsarbis ja @StadinAO

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Helsingin varhaiskasvatukseen tarvitaan lisää työntekijöitä17.6.2019 08:36:53 EESTTiedote

Varhaiskasvatuksen henkilöstön saatavuus on jo pitkään ollut haastavaa sekä suomen- että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston ammattibarometrin (3/2019) mukaan varhaiskasvatuksen opettajan tehtävä on ammattipulanimikkeiden kärjessä. Koko maassa varhaiskasvatuksen opettajan tehtävä on ammattibarometrissä sijalla viisi. Helsingissä henkilöstön saatavuuden parantamiseksi on kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tehty paljon eri toimenpiteitä kuten tehostettu rekrytointia, edistetty koulutusta ja uudistettu sijaistoimintaa. Tästä huolimatta henkilöstöä on ollut vaikea saada. ”Tämän hetken arvion mukaan näyttää siltä, että ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstötilanne on paikoin kriittinen ja meillä on vaikeuksia saada riittävästi tarvittavaa henkilöstöä. Selvitämme parhaillaan Aluehallintovirastolta yhden ruotsinkielisen päiväkodin tilanteeseen liittyen voiko päiväkotiin palkata henkilöstöpulan vuoksi tilapäisesti myös suomenkielistä henk

Inom Helsingfors småbarnspedagogik behövs fler arbetstagare17.6.2019 08:34:30 EESTTiedote

Tillgången på personal inom småbarnspedagogiken har varit en utmaning en längre tid både inom den finsk- och svenskspråkiga småbarnspedagogiken. Enligt Nylands arbets- och näringsbyrås yrkesbarometer (3/2019) toppar lärare inom småbarnspedagogik listan över de yrken inom vilka det råder brist på sökande. I hela landet ligger lärare inom småbarnspedagogik på plats fem i yrkesbarometern. I Helsingfors har en lång rad åtgärder vidtagits inom fostrans- och utbildningssektorn i syfte att förbättra tillgången på personal, bl.a. har rekryteringen effektiverats ytterligare, utbildningsfrämjande åtgärder vidtagits, vikarieverksamheten förnyats. Trots det har det varit svårt att få personal. ”Enligt en bedömning i nuläget ser det ut som att personalsituationen inom den svenskspråkiga småbarnspedagogiken är ställvis kritisk. Vi har svårigheter att få tillräckligt med personal. Med anledning av situationen i ett svenskspråkigt daghem utreder vi som bäst i samråd med regionförvaltningsverket om ock

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme