Helsingin yliopisto

Iltavirkut nuoret kärsivät myöhäisillan mediankäytöstä

Jaa

Myöhäinen digitaalisten medioiden käyttö heikentää erityisesti iltavirkkujen nuorten unen laatua ja kestoa.

JuOsa ihmisistä kokee itsensä virkeimmäksi aamupäivästä, osa on virkeimmillään iltapäivästä, ja suurin osa sijoittuu näiden välille. Tällainen taipumus, kronotyyppi, määrittää ihmisen unen tarvetta ja ajoittumista.

– Kronotyyppi eli vuorokausirytmityyppi on luontainen ominaisuus, joka ilmenee yksilöllisinä eroina elimistön toimintojen ajoittumisessa, kuten kykynä ylläpitää vireystilaa päivällä ja nukkua yöllä, väitöskirjatutkija Laura Kortesoja kuvailee.

Tutkimus on osa Kortesojan väitöskirjatutkimusta, jossa hän tarkastelee vuorokausirytmin, unen ja myöhäisillan digitaalisen median käytön vaikutusta nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin.

– Aiemmissa tutkimuksissa ei ole tarkasteltu, miten kronotyyppi eli luontainen taipumus suosia aamu-, päivä- tai ilta-aikaa määrittelee eri digitaalisten medioiden iltakäytön ja unen välistä suhdetta.

Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkein vuonna 2016 eri lukioista ja ammattikouluista ympäri Suomea 15–20-vuotiailta nuorilta.

Somen käytöllä on yhteys huonoon unenlaatuun

Digitaalisen median käyttö illalla tai yöllä voi viivästyttää nukkumaanmenoaikaa ja vaikuttaa unenlaatuun sekä heikentää päivän aikaista vireystilaa.

Myöhäisillan mediankäytön kielteiset vaikutukset heijastuvat erityisesti iltavirkkujen nuorten unenlaatuun ja päiväväsymykseen.

– Iltavirkuilla nuorilla on suurempi riski sekä myöhäisillan median käytön että riittämättömän unen kielteisille vaikutuksille.

Myös kulutetun median tyypillä on väliä.

– Kaikista eri mediamuodoista elokuvien katsominen tai musiikin kuuntelu myöhään illalla oli yhteydessä lisääntyneeseen päiväväsymykseen, kun taas myöhäinen sosiaalisen median käyttö oli yhteydessä huonoon unenlaatuun, Kortesoja kertoo.

Riittävä uni turvaa hyvinvointia

– On avattava keskustelu nuorten valosuositusten määrittelemiselle. Näin voidaan turvata oikein ajoittunut ja riittävä uni, ja nuoret jaksavat opiskella ja voivat paremmin.

– Riittävän unen merkitys on ilmeinen, mutta tarvitaan lisää keskustelua luontaisten vuorokausirytmien vaikutuksesta hyvinvointiin ja oppimiseen erityisesti niiden nuorten kohdalla, joiden vuorokausirytmi siirtyy luontaisesti myöhäisemmäksi, hän summaa.

Juttu pohjautuu artikkeliin Late-Night Digital Media Use in Relation to Chronotype, Sleep and Tiredness on School Days in Adolescence. (Journal of Youth and Adolescence 2022.)


**

Laura Kortesoja työskentelee väitöskirjatutkijana Koulutuksen arviointikeskus HEA:ssa ja tekee poikkitieteellistä väitöskirjaa nuorten vuorokausirytmin ja unen yhteyksistä oppimiseen, motivaatioon ja digitaalisten medioiden käyttöön. Kortesojan väitöskirjatutkimus on osa dosentti Ilona Merikannon johtamaa laaja-alaista vuorokausirytmi- ja unitutkimusta, jossa tarkastellaan eri ikäryhmissä vuorokausirytmien roolia hyvinvointiin ja terveyteen. Väitöstutkimusta ohjaavat lisäksi professori Mari-Pauliina Vainikainen (Tampereen yliopisto) ja professori Risto Hotulainen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme