Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

IMD kilpailukykyvertailu: Suomelle paras sijoitus sitten vuoden 2005

Jaa

Suomi nousee tänä vuonna 8. sijalle IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Kaikkiaan 63 maan kilpailukykyvertailussa Suomen sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Vertailun kärkeen kiri Tanska ohi viime vuoden kärkimaa Sveitsin, joka sijoittui nyt toiseksi. Kolmatta sijaa pitää Singapore. Suomen sijoitusta kohensi muun muassa yritysten suorituskyky. Sijoitukseen heikentävästi puolestaan vaikutti se, että koronapandemiassa Suomen bkt laski monia muita maita lievemmin, joten palautuminenkin on ollut muita lievempää.

Suomen sijoitus tämän vuoden kilpailukykyvertailussa on paras sitten vuoden 2005. Kuvassa vertailun sijoitukset 1-12
Suomen sijoitus tämän vuoden kilpailukykyvertailussa on paras sitten vuoden 2005. Kuvassa vertailun sijoitukset 1-12

Suomi on noussut kolme sijaa Institute for Management Development (IMD) kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Suomi sijoittuu tänä vuonna kahdeksanneksi, ja sijoitus on paras sitten vuoden 2005. Heikoimmillaan Suomi oli sijalla 20 vuosien 2013 ja 2016 välisenä aikana.

Suomen sijoitusta kilpailukykyvertailussa kohensivat yritysten suorituskyky, julkisen hallinnon tehokkuus ja infrastruktuuri. Heikentävä vaikutus oli sen sijaan talouskehityksellä, mikä liittyy osin koronapandemian aiheuttamaan suhdannesykliin.

‒ Koronapandemiassa Suomen talouden pudotus on ollut maltillisempaa kuin keskimäärin muissa maissa. Suomen bkt aleni suhteellisen vähän vuonna 2020, joten myöskään palautuminen ei ole ollut yhtä rivakkaa muihin verrattuna. Lisäksi Suomeen tuli edellisvuotta vähemmän suoria sijoituksia ulkomailta, toteaa Etlan tutkija Ville Kaitila.

Vertailun kärkisijat menivät pieniin kansantalouksiin. Tanska kipusi vertailun kärkeen ohittaen viime vuoden voittajan Sveitsin, joka jäi tällä kertaa hopealle. Singapore nousi kolmannelle sijalle, ja viime vuoden kakkonen Ruotsi putosi neljänneksi. Seuraavilla sijoilla ennen Suomea olivat Hong Kong (5.), Alankomaat (6.) ja Taiwan (7.). Kärkipäässä eniten asemaansa menettivät Ruotsi, Alankomaat ja Norja (sijoitus tänä vuonna 9). Eniten parannusta kärkijoukossa oli Tanskalla, Singaporella, Hongkongilla ja Suomella.

Hidas talouskasvu ja pienet markkinat Suomen kompastuskivenä

IMD:n kilpailukykyindeksi mittaa sitä, ”miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi”. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi jakautuu neljään kokonaisuuteen ja ne edelleen omiin alakohtiinsa. Pääkokonaisuudet ovat taloudellinen menestys, julkisen hallinnon tehokkuus, yritysten suorituskyky ja infrastruktuuri.

Kokonaisuuksista Suomi menestyy heikoiten mittarilla taloudellinen menestys (sijalla 44), jota heikensi koronasta johtuvan suhteellisen hitaan talouskasvun lisäksi myös kotimarkkinoiden pieni koko. Suomen asema parani kuitenkin hieman kansainvälisissä investoinneissa, kun investoinnit ulkomaille kasvoivat.

Sen sijaan yritysten suorituskyvyn mittareilla Suomen asema koheni jopa seitsemän sijaa (sijalle 5). Eniten myönteistä kehitystä tapahtui asenteissa ja arvoissa, työmarkkinoilla sekä tuottavuudessa ja tehokkuudessa. Julkisessa hallinnossa sijoitus koheni neljää sijaa (sijalle 10) ja infrastruktuurissa Suomi on edelleen muiden Pohjoismaiden tavoin vertailun kärkeä (sijalla 4).

IMD:n yhteistyökumppani Suomessa on Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla.

Liitteet:

Muistio IMD WCY 2022 julkaisusta, Etla 22.6.2022

Kuviot 3 kpl: Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa, Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2022 ja sijoitus vuonna 2021 & IMD World Competitiveness Ranking, Ranks 1–30.

IMD:n kilpailukykyindeksi analysoi vuosittain, miten maat ja yritykset kokonaisuutena hyödyntävät kykyjään vaurauden tai voittojen saavuttamiseksi. Indeksi on pysynyt samankaltaisena vuodesta 2001, joskin käytetyt muuttujat vaihtuvat välillä jonkin verran. Kokonaisindeksi lasketaan 163 tilasto- ja muista sekundäärilähteistä saadun ”kovan” muuttujan sekä 92 yritysjohtajille ja muille vaikuttajille suunnatulla kyselyllä hankitun ”pehmeän” muuttujan vakioituna ja painotettuna summana. Kysely tehdään internetissä siten, että vastaajat ottavat kantaa väittämiin 7-portaisella asteikolla. Pehmeiden muuttujien painoarvo on noin yksi kolmasosa. Lisäksi kerätään tietoa 78 taustamuuttujasta. Yhteensä kriteerien määrä on siten 333. IMD:n helmi-huhtikuussa 2022 toteutettuun kyselyyn vastasi eri maissa yhteensä noin 6 000 henkilöä. Suomesta saatiin 35 vastausta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Suomen sijoitus tämän vuoden kilpailukykyvertailussa on paras sitten vuoden 2005. Kuvassa vertailun sijoitukset 1-12
Suomen sijoitus tämän vuoden kilpailukykyvertailussa on paras sitten vuoden 2005. Kuvassa vertailun sijoitukset 1-12
Lataa
Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Maiden lukumäärä ja Suomen sijoitus IMD:n kilpailukykyvertailussa
Lataa
Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2022 ja sijoitus vuonna 2021
Suomen sijoitukset IMD:n kilpailukykyvertailussa 2022 ja sijoitus vuonna 2021
Lataa
IMD World Competitiveness Ranking, Ranks 1–30
IMD World Competitiveness Ranking, Ranks 1–30
Lataa
Etlan tutkija Ville Kaitila
Etlan tutkija Ville Kaitila
Lataa

Liitteet

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI

09 609 900http://www.etla.fi

ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA

Etla: Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä20.6.2022 08:30:00 EEST | Tiedote

Kaikki kasvuyritykset eivät ole skaalautuvia yrityksiä, vaikka usein niin väitetään. Digitaalinen liiketoiminta sekä vienti- ja kasvuhakuisuus ovat tärkeimpiä yrityksen skaalautuvuuden ennustajia, todetaan tänään julkaistussa Etla-tutkimuksessa. Myös innovaatiotoiminnalla havaittiin positiivinen yhteys skaalautuvuuteen eli yrityksen liikevaihdon kasvuun ilman, että kulut kasvavat samassa suhteessa. Tutkimuksen mukaan skaalautuvaa liiketoimintaa esiintyy Suomessa eniten ICT-alalla, prosessiteollisuudessa ja kaupan alalla.

Ukrainan sota näkyy jo tilastoissa: Vienti Venäjälle pudonnut rajusti kaikilla toimialoilla17.6.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomen tavaravienti ja -tuonti kehittyivät alkuvuonna odotusten mukaisesti, käy ilmi Etlan ennusteryhmän julkaisemasta kesäkuun Kuukausiraportista. Tavaraviennin määrä supistui tammi-maaliskuussa 14 prosenttia viime vuoden loppuun verrattuna. Tilastoissa näkyy nyt selvästi myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa, vienti Venäjälle putosi maalis-huhtikuussa rajusti lähes kaikissa tavararyhmissä.

Etla on vuoden talousennustaja15.6.2022 12:30:25 EEST | Tiedote

Etla on voittanut vuoden 2021 Talousennustaja-palkinnon. Palkinnon myöntää vuosittain Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Suomen talouden kehityksen parhaiten ennustaneelle taholle. Etlan suhdanneryhmä on lisäksi voittanut Focus Economicsin järjestämän kansainvälisen kilpailun Suomi-sarjan tarkimmista talousennusteista viime vuonna. Aiemmin keväällä Etla voitti myös Concensus Economics -kilpailun euroalueen tarkimmista talousennusteista.

Digibarometri 2022: Suomi kolmatta vuotta putkeen kakkossijalla, teollisuuden digiasteessa myös kärkikahinoissa14.6.2022 09:00:00 EEST | Tiedote

Suomi on säilyttänyt toisen sijan jo kolmatta vuotta peräkkäin digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavassa maiden välisessä vertailussa, ilmenee vuoden 2022 Digibarometrista. Parhaiten Suomi menestyy julkisen sektorin vertailussa. Heikointa Suomen menestys on yrityssektorin digitalisaation vaikutuksissa, jossa kehitys on ollut laskeva. Parannettavaa löytyy esimerkiksi yritysten t&k-panostusten kohdistumisessa. Barometrin erityisteemana on tänä vuonna teollisuuden digitalisaatio.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme