Ime­tys suo­jaa vau­vaa an­ti­bioo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyi­sil­tä bak­tee­reil­ta

Antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on kaikkialla. Niitä löytyy ihmisen suolistosta, vaikka ihminen ei olisi syönyt antibiootteja, ja ne leviävät ihmisestä toiseen samalla lailla kuin bakteerit, virukset ja muut pieneliöt yleensäkin: esimerkiksi kosketuksen tai ruuan kautta. 

Vauvojen suolistossa antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja on vielä enemmän kuin aikuisilla, vaikka vauva ei olisi koskaan saanut antibioottikuuria ja vaikka vielä kohdussa vauvojen suolistossa ei ole bakteereja juuri lainkaan.

Mistä ja miten vauvat saavat näitä mahdollisesti vaarallisia bakteereita suolistoonsa niin nopeasti?

Helsingin yliopiston tuore tutkimus selvitti antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää ja laatua äidinmaidossa ja äiti-vauva-parien suolistossa. Tutkimuksessa selvisi kolme asiaa.

Ensinnäkin vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja suolistossaan kuin lyhyemmän aikaa tai ei lainkaan imetetyillä vauvoilla. Imetys näytti siis suojaavan vauvaa tällaisilta bakteereilta.

Toiseksi äidin synnytyksen aikana saama antibioottikuuri lisäsi antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää lapsen suolistossa. Vaikutus näkyi vielä puoli vuotta synnytyksen ja antibioottikuurin jälkeen.

Kolmanneksi tutkimuksessa selvisi, että äidinmaito myös sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja ja äiti todennäköisesti siirtää niitä maidossa lapselleen.

Siitä huolimatta imetys vähensi lapsen suolistossa olevien vastustuskykyisten bakteerien määrää, joten imetys on lapselle hyödyllistä. 

Tulokset selviävät Nature Communications -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta.

ÄIDINMAIDOSSA ON ANTIBIOOTEILLE VASTUSTUSKYKYISIÄ BAKTEEREJA

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien lisääntyminen on yksi maailman suurimmista terveysuhkista. Aiempi tutkimus on arvioinut, että vuonna 2050 antibiooteille ja muille lääkkeille vastustuskykyiset bakteerit ja muut pieneliöt aiheuttavat enemmän kuolemia kuin syöpä, koska infektioita ei voida enää hoitaa tehokkaasti.

Mikrobiologi Katariina Pärnänen Helsingin yliopiston maatalous- ja metsätieteellisestä tiedekunnasta tutki kollegoineen 16 äiti-vauva-parin äidinmaitoa ja ulosteita. Äidinmaidon ja ulosteiden sisältämä DNA sekvensoitiin eli sen geneettinen koodi purettiin.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan keskitytty maidosta löytyvään äidin DNA:han, vaan tutkijat kartoittivat äidinmaidosta löytyvien bakteerien DNA:n ja geenit. Tutkijat loivatkin toistaiseksi suurimman äidinmaidon sisältämän DNA:n kirjaston.

Tutkimus selvitti erityisesti niin sanottujen antibioottiresistenssigeenien määrää. Tällaiset geenit antavat bakteerille vastustuskyvyn tietylle antibiootille ja pystyvät usein siirtymään bakteerista toiseen. Yhdellä bakteerilla voi olla useita antibioottiresistenssigeenejä, jolloin se voi olla vastustuskykyinen usealle eri antibiootille.

Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että äidinmaidossa todellakin on merkittäviä määriä antibiooteille vastustuskyvyn tuovia geenejä ja että lapsi todennäköisesti saa näitä geenejä ja niiden isäntäbakteereja äidiltään maidossa.

Sen lisäksi äidit siirtävät omassa suolistossaan olevia antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja lapselleen myös muilla tavoin, esimerkiksi kosketuksen kautta. Kuitenkin vain osa vauvojen antibiooteille vastustuskykyisistä bakteereista tuli äideiltä. Loput tulivat todennäköisesti ympäristöstä ja muilta ihmisiltä.

Imetys on kuitenkin kokonaisuudessaan vauvalle hyväksi. Vaikka äidinmaito sisältää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereita, äidinmaidon sokerit myös ruokkivat vauvan suolistossa eläviä, vauvalle hyödyllisiä bakteereja, kuten probiootteina eli suoliston terveyden edistäjinä käytettyjä bifidobakteereja.

Äidinmaito auttaa näitä hyviä bakteereja valtaamaan alaa antibiooteille vastustuskykyisiltä taudinaiheuttajilta. Todennäköisesti siksi vähintään puoli vuotta imetetyillä vauvoilla oli suolistossaan vähemmän antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja kuin vähemmän aikaa imetetyillä vauvoilla.

 – Yleistajuisesti voi sanoa, että kaikki imetys on hyvästä, Pärnänen sanoo.

–  Imetyksen hyvä vaikutus näkyi, vaikka vauva oli saanut äidinmaidon lisäksi korviketta. Osittainenkin imetys näytti vähentävän antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. Tutkimus osoitti myös, että imetystä on hyvä jatkaa ainakin kuuden kuukauden ikään tai miksei pidempäänkin.

– Olemme tienneet, että imetys on vauvalle muutenkin terveellistä ja hyvästä, mutta on uusi tieto, että se myös vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää. 

ÄIDIN ANTIBIOOTTIKUURI NÄKYY LAPSESSA

Raskaana olevalle naiselle saatetaan määrätä suonensisäinen antibioottikuuri synnytyksen ajaksi useista syistä, esimerkiksi jos äidillä on todettu lapselle vaarallinen streptokokkibakteeri. Tällöin antibioottikuurin tarkoitus on ehkäistä emättimessä elävän bakteerin siirtymistä lapselle synnytyksen aikana.

Antibioottikuuriin voi olla syytä myös, jos äidin lapsivedet ovat menneet paljon ennen synnytyksen käynnistymistä tai jos muuten epäillään infektion mahdollisuutta.

Tutkimus osoitti kuitenkin, että äidin antibioottikuuri lisää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrää vauvan suolistossa.

Tutkimus ei selvittänyt, miksi näin käy, mutta yksi teoria on, että vauvan suolistoon ensimmäisenä saapuvilla bakteereilla on etulyöntiasema muihin nähden. Koska äidin antibioottikuuri tappaa muut paitsi sille vastustuskykyiset bakteerit, vauva saa tällaisessa tapauksessa synnytyksessä äidiltään todennäköisesti eniten juuri vastustuskykyisiä bakteereja. 

– Me emme voi sanoa, että äidille ei pitäisi antaa synnytyksen aikana antibioottia, Pärnänen sanoo.

– Infektion seuraukset voivat olla äidille ja lapselle vakavat. Mutta voimme kertoa, että olemme huomanneet tällaisen asian, ja lääkärit voivat miettiä, tarvitseeko käytäntöjä muuttaa vai ei.

Synnytyksen aikainen antibioottikuuri on kuitenkin vain yksi kaikista äidin syömistä kuureista, jotka voivat vaikuttaa vauvan suoliston bakteereihin.

Aina, kun syömme antibioottikuurin, suolistomme bakteerikanta muuttuu. Antibiootit tappavat sekä hyvät että pahat bakteerit ja jäljelle jäävät vain kyseiselle antibiootille vastustuskykyiset bakteerit. Nämä voivat saada kuurin jälkeen pysyvän jalansijan suolistossamme, vaikka suurin osa muistakin bakteereista pian palaa.

Koska äiti siirtää antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerejaan lapselle, kaikki äidin elämänsä aikana syömät antibioottikuurit saattavat vaikuttaa myös lapsen suoliston bakteerikantaan ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrään.

VAUVAT PERIVÄT ANTIBIOOTTIEN KÄYTÖN ONGELMAT

Kaikki antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit eivät aiheuta tauteja, eivätkä siis sinänsä vahingoita kantajaansa. Mutta sopivissa oloissa nämä bakteerit voivat joko aiheuttaa taudin tai luovuttaa antibiootille vastustuskyvyn tuovan geenin toiselle taudinaiheuttajabakteerille.

Koska tällaisia bakteereja ei pystytä tappamaan antibiootilla ja koska vauvojen oma puolustusjärjestelmä on vielä heikko, antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat infektiot voivat olla vauvoille kohtalokkaita.

Suomessa vauvat kuolevat tällaisiin infektioihin vain harvoin, mutta aiempi tutkimus on arvioinut, että maailmassa yli 200 000 vastasyntynyttä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamiin, verenmyrkytykseen asti edenneisiin tulehduksiin.

– Vauvat perivät kaiken sen, mitä ihmiset ovat tehneet väärin antibioottien käytön kanssa sen jälkeen, kun antibiootit on keksitty, Pärnänen toteaa.

– Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien määrän suuruus vauvojen suolistossa on huolestuttavaa, koska vauvat ovat muutenkin haavoittuvaisia taudeille. Vauvat kärsivät tästä todennäköisesti enemmän kuin aikuiset, vaikka vauvat eivät olisi koskaan syöneet antibiootteja.

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien aiheuttamat terveysongelmat kasautuvat ihmisille, joiden vastustuskyky on heikko. Esimerkiksi vauvat ja vanhukset ovat erityisessä vaarassa. Koska lasten puolustusjärjestelmä ei ole vielä kehittynyt yhtä tehokkaaksi kuin aikuisten, pienet lapset tarvitsevat usein antibioottikuureja toipuakseen taudeista. Siksi lapsille on vaarallisempaa, jos antibiootit eivät tehoakaan.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Helsingin ja Turun yliopiston, Turun yliopistollisen keskussairaalan ja Göteborgin yliopiston kanssa.

TUTKIMUS:

Nature Communications: Maternal gut and breast milk microbiota affect infant gut antibiotic resistome and mobile genetic elements 

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä Molecular Environmental Biosciences

TIEDEKULMAN ANTIBIOOTTIRESISTENSSI-ILTA:

Katariina Pärnänen keskustelee aiheesta One Health Finlandin antibioottiresistenssi-illassa Tiedekulmassa 2.11.

Maailman antibioottitietoisuusviikkoa vietetään 12.-18.11.