Helsingin yliopisto

Imusuonilla on aktiivinen rooli melanooman leviämisessä

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja etäpesäkkeiden syntyä.

Yhä useampiin syöpäsairauksiin on onnistuttu kehittämään tehokkaita hoitoja ja monet syövät pystytään nykyään parantamaan. Kuitenkin kuolleisuus tiettyihin syöpätauteihin on yhä pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt. Yksi tällaisista syövistä on ihon pigmenttiä tuottavien solujen syöpä, melanooma, joka sairauden myöhäisessä vaiheessa lähettää etäpesäkkeitä ympäri kehoa, muun muassa maksaan, keuhkoihin, luihin ja aivoihin.

– Jos melanooma havaitaan riittävän ajoissa, se voidaan hoitaa leikkauksella. Valitettavasti sairaus kuitenkin usein diagnosoidaan niin myöhään, ettei leikkaushoito enää riitä. Sen vuoksi melanooman leviämiseen johtavien mekanismien tunteminen on tärkeää, sanoo professori Päivi Ojala Helsingin yliopistosta.

Vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Ojalan tutkimusryhmä selvitti näitä melanooman leviämisen mekanismeja tutkimalla imusuonten seinämän solujen ja melanoomasolujen vuorovaikutusta.

Melanoomasolujen eteneminen imusuoniin ja etäpesäkkeet imusolmukkeissa ovat huonon ennusteen merkkejä. Imusuonet tarjoavat väylän melanooman leviämiselle, mutta lisäksi on epäilty, että imusuonten solut voisivat myös suoraan vaikuttaa melanoomasoluihin niiden leviämistä edistävästi pitkälti tuntemattomien mekanismien kautta.

Tutkijat havaitsivat, että ne melanoomasolut, jotka oli kasvatettu yhdessä imusuonten seinämän solujen kanssa, tuottivat hiirimallissa enemmän etäpesäkkeitä kuin yksin kasvatetut melanoomasolut.

Tutkimus paljasti myös, että lisääntyneeseen melanoomasolujen leviämiskykyyn solumalleissa tarvittiin MMP14, Notch3 ja β1-integriini -proteiineja. Lisäksi solujen pinnan MMP14 ja Notch3 -proteiinit olivat välttämättömiä melanoomasolujen kyvylle muodostaa etäpesäkkeitä seeprakalamallissa.

– Tässä työssä kuvaamamme mekanismit selittävät, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja metastaasia, Ojala sanoo.

– Nämä tulokset voivat auttaa ymmärtämään imusuonten solujen merkitystä myös muiden syöpien kuin melanoomanleviämisessä. Jatkossa tulokset voivat myös auttaa löytämään ennustetekijöitä syövän leviämiselle ja uusia hoitovaihtoehtoja syövän hoitoon.

Lisätietoja:

Professori Päivi Ojala, Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tdk / Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma
Puh. 029 415 9445
Sähköposti: paivi.ojala@helsinki.fi

Viite:Pirita Pekkonen, Sanni E. Alve, Giuseppe Balistreri, Silvia Gramolelli, Olga Tatti-Bugaeva, Ilkka Paatero, Otso Niiranen, Krista Tuohinto, Nina Perälä, Adewale Taiwo, Nadezhda Zinovkina, Pauliina Repo, Katherine Icay, Johanna Ivaska, Pipsa Saharinen, Sampsa Hautaniemi, Kaisa Lehti, and Päivi M. Ojala. Lymphatic endothelium stimulates melanoma metastasis and invasion via MMP14-dependent Notch3 and β1-integrin activation. eLife 2018. https://doi.org/10.7554/eLife.32490

*************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Lataa
Konfokaalimikroskooppikuva hiiressä kasvatetun, ihmisen melanoomasolukasvaimen (venografti)  histokemiallisesta värjäyksestä. Kasvaimen melanoomasoluja oli ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa yhteisviljelmässä. Kuvassa hiiren imusuonisto on leimattu LYVE-1 vasta-aineella (punainen),  ihmisen melanoomasolut MMP14 vasta-aineella (vihreä) ja tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Ojala Lab)
Konfokaalimikroskooppikuva hiiressä kasvatetun, ihmisen melanoomasolukasvaimen (venografti) histokemiallisesta värjäyksestä. Kasvaimen melanoomasoluja oli ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa yhteisviljelmässä. Kuvassa hiiren imusuonisto on leimattu LYVE-1 vasta-aineella (punainen), ihmisen melanoomasolut MMP14 vasta-aineella (vihreä) ja tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Ojala Lab)
Lataa
Konfokaalimikroskooppikuva 3D fibriinissä kasvatetuista WM852 melanoomasoluista, joita on ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa. Kontakti LEC solujen kanssa muuttaa melanoomasolujen kasvua 3D matriksissa invasiivisempaan kasvutapaan.  GFP-proteiinia ilmentävien melanoomasolujen (vihreä signaali) solukalvo on leimattu  CD44 vasta-aineella  (punainen) ja niiden tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Päivi Ojala Lab)
Konfokaalimikroskooppikuva 3D fibriinissä kasvatetuista WM852 melanoomasoluista, joita on ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa. Kontakti LEC solujen kanssa muuttaa melanoomasolujen kasvua 3D matriksissa invasiivisempaan kasvutapaan. GFP-proteiinia ilmentävien melanoomasolujen (vihreä signaali) solukalvo on leimattu CD44 vasta-aineella (punainen) ja niiden tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Päivi Ojala Lab)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Kissojen ja koirien bakteerien antibioottiresistenssi on vähentynyt16.11.2018 09:38Tiedote

Kissojen ja koirien bakteereiden vastustuskyky antibiooteille on vähenemässä monen vuoden jälkeen. Tilanteen paranemiseen on todennäköisesti vaikuttanut antibioottien vähentynyt käyttö. Vaikka kehitys on ollut valoisampaa, monien antibioottien kohdalla vastustuskykyisten kantojen osuus on edelleen liian suuri ja aktiivisia toimia tarvitaan, kertoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratorio. Seurantatieto on kerätty vuosilta 2014–2017.

Yksin asuvan kohtuullinen minimibudjetti on noin 1 400 euroa kuukaudessa15.11.2018 10:13Tiedote

Esimerkkitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmilapsisen perheen noin 4 250 euroon. Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksessa on selvitetty, mitä tavaroita ja palveluita kuluttaja tarvitsee, jotta tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja voi kokea osallistuvansa yhteiskunnalliseen toimintaan Suomessa.

Tervakapitalismi mullisti kainuulaisten elämän 1800-luvulla14.11.2018 15:24Tiedote

Tutkimuksen mukaan tervatalous asemoitui 1800-luvun Kainuuseen erityisessä historiallisessa kontekstissa. Tervakapitalismin muotoutumista määrittivät kapitalistisen maailmanjärjestelmän, Suomen suurruhtinaskunnan ja Pohjois-Suomen talousalueen yhteiskunnallisten rakenteiden sekä toimijoiden voimasuhteet. Lähes vuosisadan jatkunut tervakapitalismi mullisti perin pohjin kainuulaisten elämän ja luontokäsitykset.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme