Helsingin yliopisto

Imusuonilla on aktiivinen rooli melanooman leviämisessä

Jaa

Helsingin yliopiston tutkijat ovat selvittäneet, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja etäpesäkkeiden syntyä.

Yhä useampiin syöpäsairauksiin on onnistuttu kehittämään tehokkaita hoitoja ja monet syövät pystytään nykyään parantamaan. Kuitenkin kuolleisuus tiettyihin syöpätauteihin on yhä pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt. Yksi tällaisista syövistä on ihon pigmenttiä tuottavien solujen syöpä, melanooma, joka sairauden myöhäisessä vaiheessa lähettää etäpesäkkeitä ympäri kehoa, muun muassa maksaan, keuhkoihin, luihin ja aivoihin.

– Jos melanooma havaitaan riittävän ajoissa, se voidaan hoitaa leikkauksella. Valitettavasti sairaus kuitenkin usein diagnosoidaan niin myöhään, ettei leikkaushoito enää riitä. Sen vuoksi melanooman leviämiseen johtavien mekanismien tunteminen on tärkeää, sanoo professori Päivi Ojala Helsingin yliopistosta.

Vastikään julkaistussa tutkimuksessaan Ojalan tutkimusryhmä selvitti näitä melanooman leviämisen mekanismeja tutkimalla imusuonten seinämän solujen ja melanoomasolujen vuorovaikutusta.

Melanoomasolujen eteneminen imusuoniin ja etäpesäkkeet imusolmukkeissa ovat huonon ennusteen merkkejä. Imusuonet tarjoavat väylän melanooman leviämiselle, mutta lisäksi on epäilty, että imusuonten solut voisivat myös suoraan vaikuttaa melanoomasoluihin niiden leviämistä edistävästi pitkälti tuntemattomien mekanismien kautta.

Tutkijat havaitsivat, että ne melanoomasolut, jotka oli kasvatettu yhdessä imusuonten seinämän solujen kanssa, tuottivat hiirimallissa enemmän etäpesäkkeitä kuin yksin kasvatetut melanoomasolut.

Tutkimus paljasti myös, että lisääntyneeseen melanoomasolujen leviämiskykyyn solumalleissa tarvittiin MMP14, Notch3 ja β1-integriini -proteiineja. Lisäksi solujen pinnan MMP14 ja Notch3 -proteiinit olivat välttämättömiä melanoomasolujen kyvylle muodostaa etäpesäkkeitä seeprakalamallissa.

– Tässä työssä kuvaamamme mekanismit selittävät, kuinka imusuonen seinämän solujen aiheuttamat muutokset syöpäsoluissa edistävät melanooman leviämistä ja metastaasia, Ojala sanoo.

– Nämä tulokset voivat auttaa ymmärtämään imusuonten solujen merkitystä myös muiden syöpien kuin melanoomanleviämisessä. Jatkossa tulokset voivat myös auttaa löytämään ennustetekijöitä syövän leviämiselle ja uusia hoitovaihtoehtoja syövän hoitoon.

Lisätietoja:

Professori Päivi Ojala, Helsingin yliopisto
Lääketieteellinen tdk / Translationaalisen syöpäbiologian tutkimusohjelma
Puh. 029 415 9445
Sähköposti: paivi.ojala@helsinki.fi

Viite:Pirita Pekkonen, Sanni E. Alve, Giuseppe Balistreri, Silvia Gramolelli, Olga Tatti-Bugaeva, Ilkka Paatero, Otso Niiranen, Krista Tuohinto, Nina Perälä, Adewale Taiwo, Nadezhda Zinovkina, Pauliina Repo, Katherine Icay, Johanna Ivaska, Pipsa Saharinen, Sampsa Hautaniemi, Kaisa Lehti, and Päivi M. Ojala. Lymphatic endothelium stimulates melanoma metastasis and invasion via MMP14-dependent Notch3 and β1-integrin activation. eLife 2018. https://doi.org/10.7554/eLife.32490

*************************
Ystävällisin terveisin

Päivi Lehtinen, viestinnän asiantuntija, Helsingin yliopisto
paivi.m.lehtinen@helsinki.fi  050 406 2043

Kuvat

Lataa
Konfokaalimikroskooppikuva hiiressä kasvatetun, ihmisen melanoomasolukasvaimen (venografti)  histokemiallisesta värjäyksestä. Kasvaimen melanoomasoluja oli ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa yhteisviljelmässä. Kuvassa hiiren imusuonisto on leimattu LYVE-1 vasta-aineella (punainen),  ihmisen melanoomasolut MMP14 vasta-aineella (vihreä) ja tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Ojala Lab)
Konfokaalimikroskooppikuva hiiressä kasvatetun, ihmisen melanoomasolukasvaimen (venografti) histokemiallisesta värjäyksestä. Kasvaimen melanoomasoluja oli ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa yhteisviljelmässä. Kuvassa hiiren imusuonisto on leimattu LYVE-1 vasta-aineella (punainen), ihmisen melanoomasolut MMP14 vasta-aineella (vihreä) ja tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Ojala Lab)
Lataa
Konfokaalimikroskooppikuva 3D fibriinissä kasvatetuista WM852 melanoomasoluista, joita on ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa. Kontakti LEC solujen kanssa muuttaa melanoomasolujen kasvua 3D matriksissa invasiivisempaan kasvutapaan.  GFP-proteiinia ilmentävien melanoomasolujen (vihreä signaali) solukalvo on leimattu  CD44 vasta-aineella  (punainen) ja niiden tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Päivi Ojala Lab)
Konfokaalimikroskooppikuva 3D fibriinissä kasvatetuista WM852 melanoomasoluista, joita on ensin viljelty imusuonen seinämän solujen (LEC) kanssa. Kontakti LEC solujen kanssa muuttaa melanoomasolujen kasvua 3D matriksissa invasiivisempaan kasvutapaan. GFP-proteiinia ilmentävien melanoomasolujen (vihreä signaali) solukalvo on leimattu CD44 vasta-aineella (punainen) ja niiden tumat Hoechst 33342:lla (sininen). (Kuva: Päivi Ojala Lab)
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Se on toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme