Informaatioverkostojen koulutusohjelma saavutti jo 20 vuotta sitten sen, mistä tietotekniikka-alalla vasta haaveillaan
Naisten osuus tietotekniikan opiskelijoista on Suomessa keskimäärin 19 prosenttia. Työelämäprofessori Risto Sarvaksen mielestä tämä on iso ongelma.
”Ilman naisia ala saa käyttöönsä vain puolet älyllisestä pääomasta. Erityisesti nyt, kun tietotekniikka tunkeutuu yhteiskunnan joka kolkkaan, siltä vaaditaan uusiutumista. Uusiutumiseen taas tarvitaan diversiteettiä. Kysymys on myös tasa-arvosta, sillä tietotekniikan osaaminen on yhä enemmän myös yhteiskunnallista valtaa.”
Sarvas on Aalto-yliopiston Informaatioverkostojen koulutusohjelman ohjelmajohtaja. 20-vuotissyntymäpäiviään viettävä ohjelma on alusta asti houkutellut opiskelijoiksi yhtä paljon naisia kuin miehiä. Muun muassa datan jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä digitalisoituvan liiketoiminnan yhteiskehittämiseen perehtyneen professori Riitta Smedsin mukaan sukupuolten osuuden tasapainosta on kiittäminen ohjelman laaja-alaista, ongelmalähtöistä opiskelutapaa.
”Naisia kiinnostavat tietotekniikassa erityisesti sen käytettävyys ja laajemmat vaikutukset. Millaiset tietotekniset ratkaisut palvelisivat ihmistä, yhteiskuntaa ja luontoa mahdollisimman hyvin – ei vain nyt, vaan yli sukupolvien? Naiset etsivät vastauksia näihin kysymyksiin, ja saman kiinnostuksen jakaa myös moni miesopiskelija. Siksi informaatioverkostojen opiskelijoista on vuodesta toiseen ollut puolet naisia, puolet miehiä.”
Pääomasijoittajista tutkijoihin
Ohjelman tavoitteena on, että samat ihmiset pystyvät luomaan sekä tekniikkaa että sisältöä, esimerkiksi uusien digitaalisten palvelujen konsepteja. Siksi opintoihin sisältyy tietotekniikan opintojen lisäksi muun muassa muotoilua, liiketoimintaosaamista ja ihmistieteitä.
Valmistuneita työskentelee hyvin erilaisissa tehtävissä, kuten koodareina, toimittajina, opettajina, yrittäjinä, palvelumuotoilijoina, tutkijoina, liiketoimintajohtajina, strategiakonsultteina, pääomasijoittajina ja tutkijoina.
Yksi heistä on Aalto-yliopiston tutkijatohtori Rita Lavikka, joka on erikoistunut muun muassa rakennussektorin digitalisoinnin tutkimukseen.
”Ohjelman laaja-alaisuus on näkynyt tutkimuksessani siten, että olen lähestynyt käytännön ongelmia aina monen eri teorian kautta. Iso osa opiskelusta tapahtui pienryhmissä, mikä opetti ymmärtämään, että ihmisillä on erilaisia kulmia taklattaviin haasteisiin – ja että yhdessä muiden kanssa voi syntyä ennenäkemättömiä juttuja. Tutkijanakaan en mielelläni istu yksin, vaan olen halunnut tehdä tutkimusta yhdessä toisten kanssa”, Lavikka sanoo.
Sukupuolijakauman tasapainottaminen on myös yksi koko Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen strategisista tavoitteista. Yksi käytännön toimenpiteistä on rohkaista lahjakkaita naisjatko-opiskelijoita etenemään tutkijanurallaan muun muassa mentoroinnin avulla.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
työelämäprofessori Risto Sarvas
puh. 050 384 1553
risto.sarvas@aalto.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Kuinka helpottaa tekstin näpyttelyä puhelimella? Tutkijat loivat ensi kertaa ihmisen tekstinsyöttöä simuloivan tekoälymallin18.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Malli auttaa ymmärtämään, mitkä tekijät sujuvoittavat ja mitkä puolestaan vaikeuttavat puhelimen näpyttelyä erilaisilla käyttäjäryhmillä.
EMBARGO: Tutkimus selvitti ilmastonmuutoksen vaikutusta tundralla: lämpeneminen voi lisätä hiilen vapautumista hälyttävästi17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa havaittiin, että ilman ja maaperän lämpeneminen sekä maaperän kuivuminen lisäsi hiilen vapautumista tundran ekosysteemistä.
Kuivuus on uhka runsaiden vesivarojen Suomessakin16.4.2024 13:15:00 EEST | Tiedote
Suomessa on yhä alhainen riski kuivuudelle, mutta viime vuosikymmenien kuivista kausista on kuitenkin aiheutunut vakavia vaikutuksia etenkin maataloudelle ja vesihuollolle.
Fyysikot onnistuivat selittämään tuntemattoman voiman, joka kiskoo vesipisaroita huippuliukkailla pinnoilla16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Tulokset auttavat kehittämään aiempaa liukkaampia pintoja, jollaisia hyödynnetään esimerkiksi lääketeollisuudessa ja liikenteessä.
EMBARGO 11.4.2024 KLO 13.00: Bioinspiroituja värejä ja olosuhteisiin sopeutuvia materiaaleja – Professori Olli Ikkalan kolmas EU-hanke pohjaa eläviin systeemeihin11.4.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Teknillisen fysiikan professori Olli Ikkala saa inspiraation tutkimukseensa luonnon materiaaleista ja toisinaan myös barokkimusiikista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme