Inkluusio vaatii toimiakseen toimintakulttuurin muutosta
— Inkluusio tulisi irrottaa enemmän erityisopetuksen kyljestä ja nähdä se laajemmin koko koulun toimintakulttuurin muutoksena. Tähän liittyvä keskustelu on paljolti vielä käymättä, Alajoki esittää.
Väitöskirja tarkastelee inkluusion edellytyksiä ja ruohonjuuritason toimijoiden kokemuksia inkluusiota kohti kulkevan yläkoulun arjesta. Muutoksen rakentumista tutkimuksessa analysoidaan systeemisen itseorganisoitumisen teorian avulla.
— Itseorganisoitumisen teoria voi auttaa ymmärtämään inkluusion rakentumista nykyistä paremmin monivaiheisena prosessina, jossa kouluilla itsellään on merkittävä rooli, Alajoki sanoo.
Väitöstutkimukseen osallistui yläkoulun opettajia, oppilaita ja oppilashuollon toimijoita. Tutkimus on kouluetnografia, jonka aineisto kerättiin haastatteluin sekä yläkoulun arkea havainnoimalla reilun kolmen yläkouluvuoden ajan.
Inkluusioon liitetyt ongelmat linkittyvät inkluusion moninaiseen ymmärtämiseen ideologiana ja inkluusiokäsitteen käyttöön ilman siihen liittyviä pedagogisia ja rakenteellisia muutoksia.
— Tutkimukseni perusteella inkluusioon tarvitaan koulun toimintakulttuurin ja arvojen pohtimista, opettajien täydennyskoulutusta, inklusiivisten työtapojen kehittämistä sekä olemassa olevan pedagogisen kokemuksen ja koko työyhteisön osaamisen hyödyntämistä.
Inklusiivisen koulun rakentuminen lisää tai voi lisätä epäjärjestyksen kokemuksia kouluissa. Itseorganisoitumisen teorian mukaan epäjärjestys (entropia) on kuitenkin muutosta eteenpäin vievä voima, joka edesauttaa uuteen systeemiin siirtymistä.
— Epäjärjestys voi alkaa organisoitua toimiviksi opetuskäytänteiksi sen jälkeen, kun inkluusio otetaan aidosti opetuksen järjestämisen lähtökohdaksi ja koulutyötä aletaan rakentaa työpariajattelun ja moniammatillisen osaamisen pohjalle. Inkluusiota ei ole tarkoitettu kenenkään yksin toteutettavaksi, Alajoki toteaa.
FM Jaana Alajoen kasvatustieteiden alaan kuuluva väitöskirja ”Miks tää systeemi ei toimi?” Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa perjantaina 26.11. klo 12 alkaen Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen auditoriossa K103, Kalevantie 5, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Suvi Lakkala Rovaniemen yliopistosta ja kustoksena toimii professori Marita Mäkinen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jaana Alajoki
jaana.alajoki@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sydänsähkökäyrän avulla voidaan arvioida pallolaajennuksella hoidetun sydäninfarktipotilaan ennustetta17.4.2024 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Joonas Leivo selvitti väitöstutkimuksessaan, miten sydänsähkökäyrästä eli EKG:stä nähtäviä muutoksia voi käyttää sydäninfarktipotilaan ennusteen arvioinnissa. Lisäksi hän tutki, hyötyvätkö potilaat, joilla on korkean riskin muutos, rutiininomaisesta trombi-imusta pallolaajennuksen yhteydessä.
Väitös: Toksikogenomiikka mahdollistaa turvallisemmat kemikaalit ilman eläinkokeita16.4.2024 08:45:00 EEST | Tiedote
Elämme jatkuvasti kasvavan kemikaalimäärän ympäröimänä. FM Laura Saarimäki tarttui tilanteen luomaan haasteeseen ja paneutui väitöstutkimuksessaan kemikaalien turvallisuusarviointiin. Hän selvitti, kuinka toksikogenomiikkaa voitaisiin hyödyntää kemikaalien terveyshaittojen perusteellisessa selvittämisessä ilman perinteisiä eläinkokeita. Tämä luo reitin kohti nopeampaa ja kestävämpää kemikaalien turvallisuusarviontia.
Väitös: Muuttaako netti tietokäsityksiämme?15.4.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
"Kato vaikka googlesta" oli yleinen vastaus noin vuosikymmen sitten, kun nuorelta kysyttiin jotain. Googlen puoleen kääntyminen kaikenlaisissa tiedon tarpeissa tuntui nousevan uudeksi tietokäytännöksi. Väitöskirjassaan KM Tore Ståhl tutki, ilmaiseeko googlaaminen taustalla olevaa luottamusta internetpohjaiseen tietoon ja liittyykö tämä muuttuneeseen näkemykseen tiedosta ja tietämisestä, eli muuttuneisiin episteemisiin uskomuksiin.
Väitös: Tekonivelinfektioiden hoitotuloksissa on vaihtelua leikkaustekniikoiden välillä11.4.2024 08:15:00 EEST | Tiedote
Tekonivelinfektio on vakava tekonivelleikkauksen jälkeinen komplikaatio, joka kehittyy arviolta 1–2 prosentille potilaista. Tekonivelinfektioiden tehokas hoito perustuu uusintaleikkaukseen sekä mikrobilääkehoitoon. Lääketieteen kandidaatti Rasmus Liukkonen selvitti väitöstutkimuksessaan tekonivelinfektioiden epidemiologiaa ja hoitomenetelmien käyttöä. Lisäksi hän vertaili, miten hoidon ennuste eroaa eri leikkausmenetelmien välillä.
Ajanpuute vaikeuttaa pakolaistaustaisten nuorten opiskelua10.4.2024 14:50:19 EEST | Tiedote
Yhteiskuntatieteiden tohtori Elina Niinivaara selvitti tutkimuksessaan pakolaistaustaisten nuorten opiskelua vaikeuttavia tekijöitä. Osa tutkimushavainnoista vastasi aiempaa tutkimusta aiheesta: nuorille tuottaa haasteita esimerkiksi rasismi ja elämäntilanteen raskaus. Uutena löytönä Niinivaaran tutkimuksessa nousi esiin aika ja sen puute.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme