Ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen edellyttää maailmanlaajuista muutosta elin- ja toimintatavoissa. Business Finlandin, Laboren ja VTT:n ForGrowth-hanke visioi, millaisen uuden kestävän kasvun paradigman pitäisi olla, jotta tarvittavat muutokset tapahtuisivat mahdollisimman nopeasti. Kuten tuoreessa Euroopan keskuspankin keskustelupaperissa todetaan, elin- ja toimintatapamuutosten ohella tavoitteiden saavuttaminen edellyttää vallankumousta innovaatiotoiminnassa.

ForGrowth-hankkeen ensimmäinen politiikkamuistio käsittelee suunnatun teknologisen kehityksen tutkimuskirjallisuutta, jossa innovaatiotoiminta ei kaikilta osin ole suuntautunut yhteiskunnallisesti toivottavalla tavalla. Tästä esimerkkinä ovat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitseminen. Koska luontoarvot eivät olleet lainkaan hinnoiteltuja ihmiskunnan teollisen historian ensimmäisen kahden ja puolen sadan vuoden aikana, ei niitä ole huomioitu innovaatiotoiminnassa juuri lainkaan.

Muistion päälöydös on, että yksityisten innovaatioiden suuntaaminen kohti vihreää kasvua edellyttää selvästi suuntaavaa innovaatiopolitiikkaa ja sitä, että tämän politiikan on kytkeydyttävä sitä tukevaan muuhun ympäristöpolitiikkaan. 

”Modernissa kasvuteoriassa kiinnitetään huomiota innovaatiotoimintaan ja yritysten väliseen kilvoitteluun. Teoria sanoo, että julkinen väliintulo saattaa olla välttämätöntä teknologisen kehityksen suuntaamiseen ympäristöystävällisemmäksi. Haasteena on tehdä tämä siten, ettei yritysten välinen valikoituminen ja sen ajama teknologinen kehitys hidastu.” toteaa hankkeen toinen johtaja Mika Maliranta Laboresta.

Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen verotus tai päästökauppa nostaa päästöintensiivisten tuotteiden ja palveluiden hintoja ja siten vähentää niiden kysyntää. Kirjallisuuden perusteella hintavaikutusten lisäksi nämä lisäävät myös vähähiilisiä innovaatioita, mikä entisestään voimistaa suuntaavan politiikan tavoiteltua vaikutusta. 

Vihreässä siirtymässä on kyse maailmanlaajuisista elinkaarivaikutuksista ympäristöön. Kansallisesti kyse on myös yritysten ja toimialojen kilpailukyvystä. Kirjallisuuden mukaan tiukka ympäristöregulaatio voi hyvinkin olla kansallisen kilpailukyvyn lähde, vaikka regulaatio aluksi nostaakin yritysten kustannuksia. Sekä ympäristön että talouden kannalta näyttää kansallisesti houkuttelevalta toimia mahdollisimman aikaisin vasta nousemassa olevilla teknologia-alueilla.

”Ruskeisiin verrattuna vihreillä innovaatioilla näyttäisi olevan kaikki niiden julkista tukemista puoltavat piirteet: niiden sosiaaliset tuotot ovat suurempia ja enemmän kotimaahan jääviä, niitä tavoitellaan pitkäjänteisemmin ja ne kasvavat nimenomaan ruskeiden kustannuksella. Osin nämä piirteet liittyvät kehitysvaiheeseen, joten on erikseen arvioitava, missä määrin ne ovat voimassa myös tulevaisuudessa.”, summaa hankkeen toinen johtaja Petri Rouvinen VTT:ltä.

Linkki politiikkamuistioon.