Insinöörejä ja tradenomeja ei kannata kouluttaa työttömiksi

Ammattikorkeakoulut ovat kertoneet voivansa kasvattaa opiskelijamääriä jo syksyllä 2020 noin 2 000 paikalla, jos opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää perusrahoitusta kasvatetaan. Tämä olisi ammattikorkeakoulujen vastaus koronaepidemian myötä syvenevään nuorisotyöttömyyteen.

– Epidemian aiheuttamaa työttömyyttä on toki torjuttava. Hätiköity tutkintomäärien kasvattaminen ei kuitenkaan ole kestävä ratkaisu. Teemme nuorille tylyn tempun ottamalla heitä opiskelemaan aloille, joissa työllistyminen voi olla tulevaisuudessa hankalaa, Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola painottaa.

Jo ennen koronakriisiä tradenomien ja insinöörien työttömyysluvut lähtivät kasvuun. Esimerkiksi insinöörejä valmistuu vuosittain noin 5 000, kun heitä eläköityy ja poistuu työmarkkinoilta noin 2 000. Silti korkeakoulujen ja ministeriön välisissä sopimusneuvotteluissa on valmisteltu tutkintomäärien merkittävää kasvua näillä aloilla.

– Olemme korostaneet, että päätettäessä mahdollisista tutkintomäärien kasvusta tulee päätöksissä ottaa vahvasti huomioon alojen ja alueiden tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet. Jos tämän päälle vielä hätiköiden otetaan opiskelijoita sisään niin sanotusti kriisiapuna, rakennamme tulevien vuosien työmarkkinoille aikamoista tukosta, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo. 

Koronakriisin myötä tradenomien ja insinöörien työmarkkinatilanne näyttää synkältä: molempia ammattikuntia oli huhtikuussa 2020 lomautettuna työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 4 000. Se, kuinka moni lomautus muuttuu irtisanomiseksi, selviää tulevien kuukausien aikana.

– Tradenomitutkintojen määriä on jatkuvasti kasvatettu valtakunnallisesti. Tämä on johtanut siihen, ettei suoritettujen tutkintojen jakautuminen alueellisesti vastaa riittävästi työ- ja elinkeinoelämän tarpeita, Peltola toteaa.

Työmarkkinoiden turbulenssin myötä yhä useammalla on edessään uranvaihto. Tämä lisää osaamisen päivittämisen tarvetta.

Liittojen mielestä ei kuitenkaan voi olla niin, että ainoa vaihtoehto on suorittaa uusi tutkinto olemassa olevan tutkinnon päälle.

– Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa ei ratkaista pelkästään lisäämällä tutkintoon johtavia aloituspaikkoja korkeakouluihin, Peltola huomauttaa. 

Salon mukaan tutkinto-opiskelu ei ole ainoa vaihtoehto estää nuorten työttömyyttä. Valtio voisi esimerkiksi tukea vailla korkea-asteen tutkintoa olevien avoimen väylän opintoja tai kasvattaa muuntokoulutusten ja maksuttomien lyhyiden opintokokonaisuuksien tarjontaa.

– Esimerkiksi työvoimapulasta kärsivä ICT-ala kaipaa 1–2 vuodessa koulutettavia koodareita, ei ainoastaan neljän vuoden tutkinnon tekeviä insinöörejä, hän sanoo. 

Liitot painottavat, että tradenomi- ja insinööritutkinnon suorittaneita tarvitaan pitämään huolta maan kilpailukyvystä. Se edellyttää, että koulutuksen laatua ei koronakriisin keskellä lyhytnäköisesti heikennetä ja lisätä valmistuneiden riskiä joutua työttömäksi.