Insinööriliitto: Kehysriihen TKI-panostukset oikean suuntaisia

– Insinööriliitto on jo pitkään ajanut vahvasti toimia, jotka tukevat Suomen tavoitetta neljän prosentin osuudesta bruttokansantuotteesta TKI-toimintaan. Kehysriihen päätökset vievät meitä oikeaan suuntaan, sanoo Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo.

Hallituksen päätökset perustuvat parlamentaarisen TKI-työryhmän linjauksiin. Ensi vuodelle on tulossa 350 miljoonaa euroa TKI-toimintaan. Tavoite on, että neljän prosentin osuus bruttokansantuotteesta saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Salo toivoo, että hallituksen panostukset innostavat myös yrityksiä kantamaan kortensa kekoon tavoitteen saavuttamiseksi.

– Hallituksen päätökset luovat hyvää pohjaa muun muassa tekniikan aloille rakentaa vahvempaa TKI-toimintaa ja osaamista myös yliopistojen ulkopuolelle. Verokannustimet soveltuvat pienempien yritysten käyttöön.

Salon mielestä hyvää on myös pysyvät panostukset ammattikorkeakoulujen T&K-rahoitukseen.

– Summa on toki vaatimaton kokonaisuuteen nähden, joten sitä on syytä jatkossa huomattavasti lisätä. Onnistuessaan alueellinen T&K-rahoitus palvelee hyvin ammattikorkeakouluja, jotka ovat erityisen tärkeitä insinööriosaamiselle.

Salo painottaa, että TKI-toimintaan laitetut miljoonat hyödyttävät koko yhteiskuntaa, ei vain teknologia-alan yrityksiä tai insinöörejä. Panostukset parantavat edellytyksiä nostaa tuottavuutta, synnyttävät uutta työtä ja lisäävät taloudellista toimeliaisuutta.

– TKI-rahat ovat koko kansan asia. Niiden avulla syntyy verotuloja, joiden varassa hyvinvoinnin ylläpito ja parantaminen viime kädessä on.

Rahoituksen vahvistamisen jälkeen Salo kaipaa järjestelmän kehittämistä niin, että se palvelee paremmin ammattikorkeakouluissa tehtävää TKI-työtä.

– Ammattikorkeakouluille ei vieläkään ole täysin sopivia-instrumentteja, vaikka ne voisivat toimia erinomaisena alueellisena ja soveltavan tutkimuksen verkostona.

Salon mukaan Suomessa tehdään tunnetusti laadukasta tutkimustyötä ja innovaatioita.

– Niiden vieminen käytäntöön on kuitenkin tutkitusti heikkoa. Ammattikorkeakoulujen roolia ja mahdollisuuksia toimia alueellisen kehittämisen ja soveltavan tutkimuksen moottorina pitää vahvistaa luomalla niille parempia rahoitusinstrumentteja, Salo huomauttaa.