Tampereen yliopisto

Insulinooman toteaminen viivästyy usein, leikattujen potilaiden pitkäaikaisennuste yleensä erittäin hyvä

Jaa

Tampereen yliopistossa väittelevä LL Elina Peltola selvitti väitöstutkimuksessaan insulinooman ilmaantuvuutta, taudinkuvaa, diagnostiikkaa ja hoitomenetelmiä, sekä insulinooman sairastaneiden potilaiden pitkäaikaisennustetta ja terveyteen liittyvää elämänlaatua.

Elina Peltola. Kuva: Pekka Peltola
Elina Peltola. Kuva: Pekka Peltola

Insulinoomat ovat harvinaisia haimakasvaimia, jotka erittävät verenkiertoon insuliinia. Liiallinen veren insuliinipitoisuus aiheuttaa kohtauksittaista verensokerin laskua ja siitä johtuvia oireita, kuten sekavuutta, hikoilua ja tajunnantason laskua. Oikeaan diagnoosiin pääsy viivästyy usein. Insulinooman sairastaneiden potilaiden pitkäaikaisennusteesta ei ole juurikaan aiempaa tietoa.

Tutkimusaineistona olivat kaikki Suomessa vuosina 1980 - 2010 aikuisväestöllä todetut insulinoomatapaukset. Tutkimushenkilöt poimittiin diagnoosikoodien perusteella suomalaisten yliopistosairaaloiden potilastietojärjestelmistä sekä Suomen Syöpärekisteristä.

–Kattava tutkimusaineisto mahdollisti ainutkertaisella tavalla tutkimuksen tässä harvinaisessa potilasryhmässä, Peltola kertoo.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että insulinoomien ilmaantuvuus on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulta 2000-luvulle tultaessa. 2000-luvulla tapauksia todettiin koko Suomessa silti vain 43, mikä kuvastaa kasvaimen harvinaisuutta.

–Syytä insulinooman yleistymiseen ei tiedetä, mutta samanlainen yleistyvä trendi on havaittu maailmalla kaikkien neuroendokriinisten kasvainten osalta, Peltola sanoo.

Tutkimusjakson aikana insulinoomien kuvantamismenetelmät kehittyivät huomattavasti ja 2000-luvulla kaikki insulinoomakasvaimet pystyttiin paikallistamaan ennen leikkausta. Silti viive oireiden alkamisesta insulinooman toteamiseen pysyi pitkänä, ollen keskimäärin 13 kuukautta.

–Insulinooman harvinaisuus sekä sen aiheuttamat epäselvät ja moninaiset kohtausoireet johtavat usein siihen, että potilaat päätyvät ensin muille erikoisaloille tutkittavaksi, esimerkiksi neurologisten syiden poissulkemiseksi. Diagnostisen viiveen lyhentämiseksi matalan verensokerin ja insulinooman mahdollisuus tulisikin pitää mielessä epäselviä kohtausoireita tutkittaessa, Peltola toteaa.

Insulinoomapotilaiden pitkän aikavälin sairastuvuutta ja kuolleisuutta verrattiin tutkimuksessa iän, sukupuolen ja asuinpaikan suhteen kaltaistettuun verrokkiväestöön. Tiedot sairastuvuus- ja kuolleisuusanalyyseihin poimittiin Hoitoilmoitusjärjestelmästä, Tilastokeskuksesta ja Syöpärekisteristä.

Väitöstutkimuksessa todettiin, että huolimatta etäpesäkkeettömän insulinooman sairastaneiden potilaiden erinomaisesta, verrokkiväestöä vastaavasta elinajanodotteesta, heillä oli verrokkeja suurempi riski sairastua sydämen eteisvärinään, suolitukoksiin ja mahdollisesti myös rinta- ja munuaissyöpiin.

Insulinooman sairastaneiden potilaiden elämänlaatua tutkittiin postikyselynä lähetetyllä 15D-elämänlaatumittarilla keskimäärin 14 vuotta insulinooman toteamisen jälkeen.

–Havaitsimme, että etäpesäkkeettömän insulinooman sairastaneiden potilaiden myöhempi terveyteen liittyvä elämänlaatu oli vähintään yhtä hyvä kuin FINRISKI2011-tutkimuksesta poimitulla, iän ja sukupuolen mukaan kaltaistetulla verrokkiväestöllä, Peltola kertoo.

–Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuuden insulinoomapotilaiden hoidon ja seurannan suunnittelussa, Peltola tiivistää.

Elina Peltola valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta vuonna 2017. Hän työskentelee sisätauteihin erikoistuvana lääkärinä Tampereen yliopistollisen sairaalan sisätautiklinikassa.

Lääketieteen lisensiaatti Elina Peltolan endokrinologian alaan kuuluva väitöskirja Long-term Prognosis of Patients with an Insulinoma tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 17.9.2021 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F115, Arvo Ylpön katu 34, Tampere. Vastaväittäjänä toimii dosentti Leo Niskanen Itä-Suomen yliopistosta. Kustoksena toimii professori Pia Jaatinen lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Elina Peltola
elina.peltola@tuni.fi

Kuvat

Elina Peltola. Kuva: Pekka Peltola
Elina Peltola. Kuva: Pekka Peltola
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Suomalainen järjestelmäpiirisuunnittelu vahvistuu – Tampereella SoC Hub-yhteistyön tuloksena valmistumassa piiriprototyyppi21.9.2021 09:00:00 EEST | Tiedote

Viime vuonna käynnistetyn järjestelmäpiirisuunnitteluun keskittyvän SoC Hub -avauksen ensimmäisen maaliviivan ylitys lähestyy. Yritysten ja yliopiston yhteisen kehitystyön tuloksena saadaan pian valmiiksi ensimmäinen piiriprototyyppi, mikä osaltaan edistää Euroopan teknologista itsenäistymistä piiriteknologiassa. Samalla Tampereen yliopisto vahvistaa asemiaan johtavana järjestelmäpiirisuunnittelun kouluttajana Suomessa.

Vanhemmat eivät aina saa riittävästi tukea lapseen kohdistunutta väkivaltarikosta tutkittaessa20.9.2021 09:51:17 EEST | Tiedote

Suomessa tutkitaan hyvin monimuotoisia lapsiin kohdistuvia väkivaltaepäilyjä rikoksena. Tietyissä tilanteissa poliisi voi pyytää virka-apua terveydenhuollosta epäilyn selvittämiseksi ja myös lapsen suojelulliset tarpeet on huomioitava selvittämisen aikana. YTM Essi Julinin väitöstutkimus osoittaa, että monialainen viranomaistoiminta aiheuttaa vanhemmille monenlaisia seurauksia, kun heidän lapseensa kohdistunutta väkivaltaa tutkitaan.

Tulevaisuuden pehmeät robotit liikkuvat valon avulla20.9.2021 09:06:25 EEST | Tiedote

Pehmeä robotiikka on nopeasti kehittyvä tutkimusala, mikä pyrkii tuottamaan uusia pehmeisiin materiaaleihin pohjautuvia ratkaisuja nykyisin käytössä oleville metallikuorisille roboteille, joiden liikettä ohjataan sähköllä. Lupaavimmat materiaalit pehmeiden robottien valmistuksessa ovat ”älykkäät”, ulkoisiin ärsykkeisiin reagoivat polymeerit, joiden liikettä voidaan ohjata käyttämällä polttoaineena valoenergiaa.

Uudet mallit ja uusi mittausmenetelmä helpottavat uusiutuvien energianlähteiden liittämistä sähköverkkoon15.9.2021 13:00:00 EEST | Tiedote

Uusiutuvia energialähteitä liitetään sähköverkkoon jatkuvasti lisää tehoelektroniikkaa hyödyntäen. Laitteiden määrän kasvaessa vuorovaikutukset laitteiden välillä voivat kuitenkin johtaa epästabiiliuteen. Mallintamalla epälineaarisuuksia ja nopealla laajakaistamittauksella mahdollisia riskejä voidaan havaita ennakkoon, selviää Matias Bergin väitöskirjassa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun uusiutuvia energialähteitä liitetään sähköverkkoon.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme