Iran-konflikti tuntuu Suomen viennissä

Vuoren mukaan uusia kauppoja ei tällä hetkellä tehdä, eikä niitä rahoiteta. Myös keskeneräiset hankkeet on nyt jäädytetty. Vuoden 2015 jälkeen uudelleen avautuneet 82 miljoonan kuluttajan markkinat kiinnostivat kovasti suomalaisiakin yrityksiä. Myös Irania kiinnosti Suomen osaaminen kaivosteknologiasta energia- ja infraosaamiseen sekä metsä- ja maatalouteen. Myös ICT- ja terveysteknologiasta on jo käyty kauppaa.

”Vuonna 2017 Suomen vienti kasvoikin peräti 50 prosenttia ja vielä vuonna 2018 18 prosenttia tavaraviennin arvon noustessa 136 miljoonaan euroon. Poliittisten jännitteiden kasvaessa ja USA:n asettamien Iran -sanktioiden kiristyessä vienti ja sen rahoitus on käytännössä hyytynyt. Tavaraviennin arvo oli enää noin 20 miljoonaa euroa. Kuluvana vuonna Iranin kauppaa tuskin enää käydään, elleivät poliittiset jännitteet ja kauppasanktiot yllättäen lievene. Sitä tuskin tapahtuu ennen USA:n presidentin vaaleja”, Vuori arvioi.

Euroopan unioni ja sen isot jäsenmaat ovat yrittäneet pitää Iranin kanssa tehtyä JCPOA-ydinsopimusta yhä elossa, vaikka USA päätti siitä jo vuonna 2018 vetäytyä. EU on pyrkinyt ylläpitämään myös kauppasuhteita Iranin kanssa luomalla USA:n sanktioiden ulkopuolelle jäävän erillisen Instex-maksukanavan, jonka avulla on voitu rahoittaa humanitaaristen vientituotteiden kuten lääkkeiden ja ruoan kauppaa EU-maiden ja Iranin kesken. Vuoren mukaan tästä on ollut kuitenkin vain hyvin rajallisesti apua vientikaupan rahoittamisessa. Suomen vienti ei ole siitä ennättänyt hyötyä lainkaan Suomen liityttyä vasta joulukuussa 2019 Instex-järjestelmään.

”Nyt EU ja sen jäsenmaat joutuvat entistä selvimmin poliittisesti valitsemaan puolensa kiristyvissä USA-Iran -suhteissa, joiden taustalla kummittelee myös suurvaltasuhteet Kiinaan ja Venäjään. EU ei voi päätyä eri leiriin läntisten NATO-liittolaisten kuten USA:n kanssa, vaikka EU voi edelleen koettaa toimia diplomaattisena sillanrakentajana. EU:lla on merkittävästi isommat kauppaintressit jo nyt Iranin markkinoilla kuin USA:lla”, Vuori sanoo.    

Vuoren mukaan Iranin ohella kasvavat riskit tuntuvat laajemminkin Suomen vientimarkkinoilla ja ne heijastuvat myös mahdollisesti öljyn hintaan sekä sitä kautta koko maailman talouteen. Iranin oma talous on heikentynyt vauhdilla vuosi-inflaation noustessa yli 50 prosentin, työttömyyden lähentyessä 20 prosenttia ja BKT:n pudotessa yli 10 prosenttia.

”Maailman talouden karu totuus on kuitenkin se, että konfliktien kärjistyessä ja riskien kasvaessa eurooppalaiset ja suomalaiset vientiyritykset joutuvat väistämättä vetäytymään Iranin, Irakin ja muiden lähialueiden vientimarkkinoilta, mutta tilalle on jo tullut muun muassa kiinalaista ja venäläistä teknologiaa. Kauppasuhteet ovat tänä päivänä entistä keskeisempi osa myös suurvaltojen geopoliittista peliä ja siinä Suomen kaltainen pieni vientimaa on yleensä häviäjä”, Vuori sanoo.

Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Suomi-Iran kauppayhdistys kokoaa suomalaiset Iranin kaupan vientiyritykset säännöllisesti vaihtamaan ajatuksia markkinatilanteesta. Vuoren mukaan jo viime vuonna keskeisin kysymys oli sanktiot ja riskienhallinta Iranin viennissä, eikä uusi vuosikaan 2020 näytä tuovan tilanteeseen muutosta parempaan.