Iranin kaupan epävarmuus vaatii yrityksiltä riskienhallintaa

USA:n uhkaus rangaista niitä maita ja yrityksiä, jotka jatkavat Iranin kauppaa, on Timo Vuoren mukaan poikkeuksellinen, mutta ei harvinainen teko kansainvälisessä kaupassa. USA on käyttänyt ylikansallisia, ekstraterritoriaalisia kauppasanktioita aikaisemminkin.

Vuoren mukaan EU:n kaavailemat vastatoimet helpottaa eurooppalaisten yritysten Iranin kaupan rahoitusta ja torjua USA:n kauppasanktioita ovat perusteltuja, mutta voivat käytännössä jäädä vaikutuksiltaan erittäin rajallisiksi. 

“Iranin ja USA:n markkinoilla samanaikaisesti toimivat suomalaisyritykset joutuvat ottamaan tämän USA:n hallinnon uhkauksen tosissaan, vaikka varsinaisten uusien amerikkalaisten kauppasanktioiden sisältö varmistuneekin vasta lähikuukausina”, muistuttaa Timo Vuori.

Käytännössä voidaan Vuoren mukaan joutua tilanteeseen, jossa esimerkiksi Iranin kauppaa käyvän suomalaisyrityksen tytäryhtiön toimintaa USA:ssa rajoitettaisiin. Ranskalaisen energiajätti Totalin ilmoitus vetäytyä Iranista voi olla lähtölaukaus laajemmalle vetäytymiselle.

Iranin kauppaa käyty rajoitteiden alla

Ydinsopimuksen syntymisen jälkeen Euroopassa helpotettiin vientiä Iraniin, mutta USA:ssa Iranin kauppa on ollut täysin luvanvaraista. Amerikkalaiset yritykset ovat tarvinneet erillisen vientiluvan omalta hallinnoltaan.

USA:n sanktiot ovat myös epäsuorasti rajoittaneet suomalaisyritysten vientikauppaa Iranin kanssa. Vientituotteissa ei ole saanut olla amerikkalaista teknologiaa eikä vientikaupan rahoitus ole saanut olla dollaripohjaista, USA:n markkinoihin sidoksissa olevaa.

Myös kansainväliset ja EU:n rahanpesusäännökset ovat jarruttaneet suomalaisten vientiyritysten ja erityisesti Suomessa toimivien pankkien liiketoiminnan kasvua Iranissa. Iranilaisista kaupan osapuolista on ollut vaikeaa saada luotettavaa selvitystä, jotta suomalaiset vientiyritykset ja pankit olisivat varmoja siitä, että ne noudattavat näitä rahanpesusäännöksiä.

Rahoituksen vaikeutuminen uhkana

Suomalaiset pankit ovat jo pidempään olleet varsin varovaisia Iranin kaupan rahoittamisessa. Uudessakin tilanteessa pankit ja Finnvera joutuvat Vuoren mukaan arvioimaan riskejään.

“Uusien rahoituspäätösten saaminen Iranin kauppaan voi olla nyt vaikeaa, ennen kuin saadaan täysi varmuus USA:n tulevista toimista”, Vuori sanoo.

Suomen vienti Iraniin kasvanut suotuisasti

Iranissa on useita kymmeniä suomalaisia yrityksiä, joista osa on toiminut maassa menestyksekkäästi yli 40 vuotta. Tämä osoittaa Timo Vuoren mukaan yritysten liiketoiminnan pitkäjännitteisyyttä vaikeissakin markkinatilanteissa ja poliittisissa muutoksissa.

Vuonna 2017 Suomen tavaraviennin arvo Iraniin oli 115 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 50 prosentin kasvu edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kauppakamarien myöntämien vientiasiakirjojen määrä Iranin markkinoille kasvoi 27 prosenttia vastaavana aikana. Kaikille Suomesta Iraniin vietäville tuotteille on oltava kauppakamarin vahvistama asiakirja, josta ilmenee tuotteen alkuperä, kuvaus ja kaupan osapuolet.

“Suomalaisia yrityksiä arvostetaan Iranissa. Suomen maine pitkäaikaisena ja luotettavana kauppakumppanina Iranissa on ollut kilpailuetu, mutta samalla on opittu, ettei maan valloittaminen ole helppoa kulttuurieroista ja voimassa olevista kaupan rajoituksista johtuen”, Vuori kertoo.

Vuoden 2016 ensihuuman jälkeen myös suomalaisten yritysten suhtautuminen Iranin markkinoihin on muuttunut pragmaattisemmaksi.

“Toivottavasti poliittiset solmut saadaan ratkaistua, ja kaupankäynti Iranin 80 miljoonan kuluttajan markkinoiden kanssa voitaisiin jatkaa”, Vuori sanoo.

Vuoren mukaan Keskuskauppakamari seuraa tiivisti EU:n, USA:n ja Iranin toimia asiassa hyvässä yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Keskuskauppakamarin yhteydessä toimiva Suomi-Iran kauppayhdistys tarjoaa myös suomalaisyrityksille verkoston vaihtaa tuoreimpia kokemuksia Iranin kaupasta.

“Kasvava epävarmuus on myrkkyä kansainvälisessä kaupassa, Iranin kauppa ei tee tässäkään suhteessa poikkeusta”, Vuori toteaa.