Istutetut lohet menestyvät luonnossa huonosti – eivät tuo etuja luonnonpopulaatioille
Helsingin yliopiston ja irlantilaisen Corkin yliopiston tutkijoiden johtama tutkimus Irlannin Burrishoolessa osoittaa, että istutetun lohiyksilön elinaikanaan tuottama jälkeläismäärä on vain noin kolmasosa samassa joessa kutevan villin lohen jälkeläismäärästä. Lisäksi villeistä ja viljellyistä lohista koostuvan sekapopulaation jälkeläistuotto oli paljon alempi sellaisina vuosina kun istututusperäisiä kutukaloja oli enemmän kuin villejä.
Edelliset tutkimukset ovat jo osoittaneet, että kasvatetut lohet tai niiden jälkeläiset eivät menesty luonnossa yhtä hyvin kuin villit lajikumppaninsa. Todisteita tästä lohen koko eliniän mitalta ei kuitenkaan ole aiemmin ollut.
Tutkijat laskivat Burrishoolessa DNA-näytteiden perusteella jokaisesta merestä jokeen palaavasta aikuisesta kalasta, moniko sen jälkeläisistä selviytyy lisääntymisikäiseksi.
– Kudulle matkaavan ja sieltä palaavan lohen täytyi kulkea reittiä, jonka varrella otimme jokaisesta kalasta DNA-näytteen. Sen jälkeen rakensimme lohille sukupuun ja yhdistimme sen neljänkymmenen vuoden seuranta-aineistoon, sanoo dosentti Tutku Aykanat Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnasta.
Ennakointia myös Suomen oloihin?
Irlannin Burrishoolessa istutuksia tehdään jokeen, jossa lohi samalla lisääntyy hyvin myös luontaisesti. Tällaista lohipopulaatioiden sekoittamista ei Suomessa kuitenkaan harjoiteta. Suomessa on Tenojoen kaltaisia, täysin luontaisen lisääntymisen varassa olevia lohijokia ja toisaalta jokia, joiden lohikanta on riippuvainen istutuksista.
– Eroavaisuuksista huolimatta voimme kuitenkin soveltaa Irlannista saatua tietoa myös Suomen oloihin. Tulokset viittaavat siihen, että lohien istuttaminen villin lohikannan sekaan esimerkiksi Tornio- tai Tenojokiin ei olisi suotavaa. Jos kuitenkin päästään siihen tilanteeseen, että Oulujoen tai Saimaan kaltaisissa vesistöissä lohen luontainen lisääntyminen saadaan elpymään, voisi olla kannattavaa lopettaa istutukset jokeen kokonaan ja satsata luontaisen lisääntymisen parantamiseen, toteaa akatemiaprofessori Craig Primmer Evolution, conservation and genomics -tutkimusryhmästä.
Tutkijat painottavat, että jatkotutkimuksia tarvitaan sen selvittämiseksi, mitä tapahtuu villien ja istutettujen lohien risteytyessä. Tutkimusryhmä kuitenkin epäilee, että risteytymisen tuloksena syntyneet jälkeläiset ovat perimältään villejä heikommin varustettuja selviytymään jokielämän vaaroista. Jos tämä osoittautuu todeksi, suurimittainen keinotekoisesti kasvatettujen eläinten siirtäminen luontoon saattaisi monessa tapauksessa olla enemmän haitaksi kuin eduksi.
Tutkimusryhmä koostui kansainvälisistä tutkijoista Helsingin yliopistossa, irlantilaisissa University College Corkissa ja Marine Institutessa, pohjoisirlantilaisessa Queen's University Belfastissa ja skotlantilaisessa University of Edinburghissa. Tutkimusta on rahoittanut muun muassa Suomen Akatemia.
Artikkeli:
Ronan James O'Sullivan, Tutku Aykanat, Susan E. Johnston, Ger Rogan, Russell Poole, Paulo A. Prodöhl, Elvira de Eyto, Craig R. Primmer, Philip McGinnity, and Thomas Eric Reed. Captive-bred Atlantic salmon released into the wild have fewer offspring than wild-bred fish and decrease population productivity. Proceedings of the Royal Society B, Published: 21 October 2020. https://doi.org/10.1098/rspb.2020.1671
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
akatemiaprofessori Craig Primmer, craig.primmer@helsinki.fi, puh. 050 311 6374 (suomeksi ja englanniksi), @FishConGen
Linkit
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto oli hakijoiden ykköstoive yhteishaussa28.3.2024 11:38:03 EET | Tiedote
Hakijoita kandi- ja maisteriohjelmiin oli yli 31 000. Ensisijaisten hakijoiden määrän perusteella Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto. Tutut alat – oikeustiede, lääketiede ja psykologia – olivat jälleen Helsingin yliopiston suosituimpia hakukohteita.
Modernin ajan suurinta aurinkomyrskyä jäljitettiin Lapin puiden vuosirenkaista28.3.2024 09:34:22 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston johtama tutkimusryhmä pystyi mittaamaan vuoden 1859 Carringtonin aurinkomyrskyn jälkeisen piikin Lapin puiden radiohiilipitoisuuksista. Jäljitys auttaa varautumaan vaarallisiin aurinkomyrskyihin.
KUTSU MEDIALLE 10.4; Mistä europarlamenttivaaleissa puhutaan, tutkijoiden ajankohtaisimmat asiat esillä27.3.2024 14:05:26 EET | Kutsu
Kesäkuun Euroopan parlamentin vaalit käydään entistä kireämmässä maailmanpoliittisessa tilanteessa. Mikä merkitys EU-vaaleilla on Euroopan ja Suomen suunnalle? Millaisessa poliittisessa tilanteessa EU-vaaleihin lähdetään? Entä millaisia valtakamppailuja Euroopan parlamentin sisällä käydään?
Tutkijat selvittivät, miten musiikki katoaa aivoista27.3.2024 12:00:00 EET | Tiedote
Sävelkuurolta ihmiseltä puuttuu kyky tunnistaa melodioita. Tuore tutkimus onnistui paikantamaan sävelkuurouden eli amusian todennäköisen alkuperän aivoissa. Ilmiön jäljille päästiin tutkimalla tapauksia, joissa aivoinfarkti oli aiheuttanut amusian.
Plastiikkakirurgian professori Virve Koljoselle J. V. Snellman -palkinto26.3.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellmanin nimeä kantavan tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2024 professori Virve Koljoselle. Koljonen viestii erikoisalastaan plastiikkakirurgiasta aktiivisesti ja yleistajuisesti sosiaalisessa mediassa ja on tavoittanut laajasti niin ammattilaisia kuin suurta yleisöä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme