Istutetut meritaimenet kasvavat entistä paremmin Itämeren rannikolla, mutta joutuvat saaliiksi yhä nuorempina

Tutkimuksessa arvioitiin istutettujen meritaimenten kasvua Suomen rannikkoalueella merkintä- ja palautusaineistojen perusteella. Tutkitut vaelluspoikaserät oli istutettu vuosina 1980–2010.

Kahden meritalven ikäisten taimenten pituus ylitti 60 cm Suomenlahdella ja Ahvenenmerellä, mutta oli Selkämerellä 55 cm ja Perämerellä 49 cm. Pyydetyt taimenet painoivat keskimäärin 3,2 kiloa Suomenlahdella, 2,8 kiloa Ahvenanmerellä, 2,1 kiloa Selkämerellä ja 1,4 kiloa Perämerellä. Silakan hyvät vuosiluokat ja keskimääräistä korkeampi meriveden pintalämpötila istutusvuoden keväällä paransivat sekä yhden että kahden meritalven ikäisten taimenten kasvua. Meritaimenen kasvu parani sekä Pohjanlahdella että Suomenlahdella, mutta suhteellisesti enemmän Pohjanlahdella. Pitkän aikavälin kasvun nopeutuminen 1980-luvulta 2000-luvulle johtunee Itämeren lämpötilan noususta.

Istutettujen taimenten palautustulos heikentynyt ja pyyntikoko pienentynyt.
Suomen rannikkovesiin ja -jokiin istutetaan vuosittain yli miljoona meritaimenen vaellus- tai jokipoikasta. Tutkimuksen mukaan istutusten tuotto ja hyöty jäivät heikoiksi, eikä istutuksilla ole pystytty myöskään olennaisesti lisäämään jokeen nousevien ja kutevien kalojen määriä, sillä taimenet eivät ehdi saavuttaa sukukypsyysikää ennen saaliiksi joutumista.

Istutettujen taimenten selviäminen kalastuskokoiseksi on heikentynyt merkkipalautusten perusteella voimakkaasti 1980-luvulta lähtien. Istutuspoikasten huonoon menestykseen ovat saattaneet vaikuttaa monet eri tekijät kuten poikasten laatu, istutuspaikan epäedulliset olosuhteet, poikasten alttius joutua petojen saaliiksi ja petojen määrä. Myös kalastajien halukkuus palauttaa kalamerkkejä on saattanut vähentyä, mikä vaikeuttaa poikasten eloonjäännin arvioimista.

Tutkimuksen mukaan myös taimenten pyynti-ikä on laskenut: 2000-luvulla jo yli puolet Suomenlahdelta (51 %) ja Pohjanlahdelta (53 %) saaduista merkkipalautuksista oli peräisin istutusvuonna pyydetyistä taimenista. Vielä 1980-luvulla istutusvuonna taimenista pyydettiin Suomenlahdella 14 ja Pohjanlahdella 27 prosenttia. Tulosten mukaan alamittaiset taimenet ovat usein siian, kuhan ja ahvenen verkkokalastuksen sivusaalista.

Suomen rannikkojokien luonnonvaraiset meritaimenkannat ovat hyvin heikkoja. Koska vain pieni osa istukkaista saavuttaa sukukypsyyskoon ja -iän, istutuksilla ei ole kyetty olennaisesti parantamaan meritaimenkantojen luonnontuotantoa. Uhanalaisten luonnonkantojen suojelu edellyttää välttämättä nykyistä tehokkaampaa kalastuksen säätelyä. Yksi keinoista on taimenistukkaiden pakollinen rasvaeväleikkaus, joka mahdollistaisi valikoivan pyynnin, jolloin saaliiksi saisi ottaa vain rasvaevättömiä istutettuja meritaimenia.

Lisää tietoa meritaimenen kasvusta julkaisusta:
Irma Kallio-Nyberg, Irma Saloniemi, Eero Jutila 2015. Growth of hatchery-reared sea trout (Salmo trutta trutta) on the Finnish coast of the Baltic Sea. Boreal Environment Research 20: 19-34.