Helsingin yliopistoHelsingin yliopisto

Itä-Afrikan vuoristometsistä löytyi kymmeniä tieteelle uusia jäkälälajeja

Jaa

Hankalasti tunnistettavien kesijäkälien sukulaisuussuhteet laitettiin toistakymmentä vuotta kerätyn aineiston ja DNA-tutkimuksen avulla uusiksi.

Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja.  Kuvat: Jouko Rikkinen
Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja. Kuvat: Jouko Rikkinen

– Pitkällinen pohjatyö on viimein paketissa, huokaa kasvitieteen professori Jouko Rikkinen Helsingin yliopistosta uunituoreen tutkimusartikkelin äärellä.

Julkaisussa paneudutaan Itä-Afrikan vuoristometsissä elävien kesijäkälien (Leptogium) lajikirjoon ja sukulaisuussuhteisiin. Tulokset perustuvat vuosina 2009–2017 kerättyyn laajaan aineistoon, johon sisältyy lähes 600 kesijäkälänäytettä.

DNA-analyysi paljasti, että aineistossa on näytteitä yli 70 eri kesijäkälälajista, joista enintään kymmenkunta kuuluu johonkin aiemmin tunnettuun lajiin. DNA-analyysi on tarpeen, sillä kesijäkälälajien silmänvarainen tunnistus on vaikeaa.

– Eri lajien rakenteessa olevat erot ovat usein vähäisiä ja tulkinnanvaraisia. Jäkälien ulkoasu vaihtelee myös huomattavasti kasvuolosuhteiden mukaan, eikä niitä voi kätevästi tunnistaa kemiallisten tuntomerkkien perusteella kuten monia muita jäkäliä, Rikkinen toteaa.

Lajintunnistuksen ongelmien vuoksi eri puolilta maailmaa löydettyjen, ulkoisesti toisiaan enemmän tai vähemmän muistuttavien kesijäkälien on perinteisesti uskottu kuuluvan samaan lajiin. Esimerkiksi Suomessa kasvavan sinikesijäkälän ja purokesijäkälän on uskottu elävän myös Itä-Afrikan trooppisissa sademetsissä. Uudet tutkimustulokset viittaavat siihen, että monet kesijäkälälajit ovat itse asiassa suppea-alaisia, ja lajeja on huomattavasti aiemmin luultua enemmän.

– Samansuuntaisia tuloksia on saatu monista muistakin jäkäläsuvuista, joiden monimuotoisuutta on viime aikoina selvitetty DNA-menetelmien avulla, kertoo dosentti Ulla Kaasalainen, joka oka työskentelee sekä Helsingin yliopiston Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa että vetää trooppisiin jäkäliin keskittyvää tutkimushanketta sakalaisessa Göttingenin yliopistossa.

Artikkeli:

Ulla Kaasalainen, Veera Tuovinen, Paul M. Kirika, Neduvoto P. Mollel, Andreas Hemp and Jouko Rikkinen. Diversity of Leptogium (Collemataceae, Ascomycota) in East African Montane Ecosystems. Microorganisms 2021, 9(2), 314; https://doi.org/10.3390/microorganisms9020314

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jouko Rikkinen, professori, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS / bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
jouko.rikkinen@helsinki.fi, puh. 050 415 0426
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/jouko-rikkinen-9027407

Ulla Kaasalainen, tutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Helsingin yliopisto
ulla.kaasalainen@helsinki.fi
https://www.helsinki.fi/fi/ihmiset/henkilohaku/ulla-kaasalainen-9105417

Kuvat

Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja.  Kuvat: Jouko Rikkinen
Monimuotoisten kesijäkälien DNA-tutkimus paljastaa, että suvusta löytyy runsaasti aiemmin tuntemattomia lajeja. Kuvat: Jouko Rikkinen
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto

Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.

Tiedeviestinnän asiantuntija Elina Raukko, elina.raukko@helsinki.fi, puh. 050 318 5302, @LifeSciHelsinki, @AgriForHelsinki

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Tutkijat selvittivät, miksi HIV-potilaiden immuunijärjestelmä ei nykyisellä lääkehoidolla parane kaikilla tehokkaasti1.3.2021 10:00:00 EETTiedote

Uusi tutkimus osoittaa, että HIV-potilaiden immuunijärjestelmän toimintahäiriöön vaikuttavat merkittävästi proteiinikinaasit, jotka käynnistävät vastustuskykyä rapauttavan prosessin kehossa. Näitä proteiinikinaaseja salpaavat lääkkeet voivat olla ratkaisu HIV-potilaiden hoitoon, jos HI-virusta kantavan vastustuskyky ei parane ennalleen viruslääkityksen avulla.

Voimakas tupakkariippuvuus ja masennus ovat yhteydessä toisiinsa25.2.2021 09:14:07 EETTiedote

Helsingin yliopiston koordinoimassa kansainvälisessä tutkimuksessa on saatu uutta tietoa masennuksen ja tupakkariippuvuuden välisistä yhteyksistä. Tutkimusryhmän mukaan olisi tärkeää huomioida tupakointi yhtenä masennusta mahdollisesti ylläpitävänä tekijänä, pyrkiä ymmärtämään tarkemmin kunkin masennuspotilaan tupakkariippuvuutta ylläpitäviä syitä sekä huomioida nämä syyt tupakoinnin lopettamiseen tarjottavia tukimenetelmiä valitessa.

Tropiikin matkailijat altistuvat selvästi suuremmalle määrälle superbakteereja kuin tähän mennessä on uskottu24.2.2021 09:00:00 EETTiedote

Helsingin yliopiston ja HUSin kansainvälisessä yhteistyötutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti 20 Kaakkois-Aasiaan lähteneen matkailijan altistumista superbakteereille: heistä jokainen sai superbakteeritartunnan reissun ensimmäisellä viikolla. Myöhemmän sekvensointianalyysin avulla selvisi, että ryhmä kantoi yhteensä yli 80 erilaista bakteerikantaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme