Helsingin yliopisto

Itäisen Euroopan matka kohti demokratiaa – totta vai toiveunta? Aleksanteri-konferenssi selvittää.

Jaa

Toistaako historia itseään? Olemmeko matkalla kohti uutta kylmää sotaa, totalitarismia, ääriliikkeiden diktatuuria? Miten kävi kehityksen, jonka piti johtaa vapauteen ja demokratiaan kaikkialla maailmassa? Mikä on jatkumoa, mikä muutosta?

Helsinki 1968
Helsinki 1968

Aleksanteri-konferenssi 24.–26.10.2018 Helsingin yliopistolla pyrkii tuomaan uutta näkökulmaa itäisen Euroopan, Venäjän ja Euraasian nykyongelmiin: oikeusvaltion rapautumiseen, populismin nousuun, median ja kansalaisyhteiskunnan vapauden kaventumiseen, eriarvoistumisen kasvuun ja turvallisuusuhkiin.

Nämä haasteet näyttäytyvät usein nykyisyyteen sidottuina kriiseinä. Konferenssimme tarjoaa toisenlaista lähestymistapaa. Kolmen päivän akana asetamme politiikan ja yhteiskunnan huolestuttavat ilmiöt pidempään ajalliseen perspektiiviin. Yhteiskunnissa, jotka eivät koskaan päässeet kunnolla demokratian kelkkaan, historian painolasti näyttää olevan raskas. Monen nykyongelman pinnan alta juontavat vahvat juuret vuosisadan taa, imperiumien hajoamiseen. Ehkä sieltä löytyvät myös avaimet ratkaisuun?

Aleksanteri-konferenssin kutsupuheenvuoroissa ja yli 65 paneelissa pohditaan, toiko imperiumien hajoaminen 1918 vapautta, vai johtiko se pelkästään uudenlaiseen sortoon; entä tarjosiko 1990-luvun demokratisaatio hyvinvointia, tasa-arvoa ja turvaa kansalaisille, niin kuin halusimme uskoa? Onko demokratia monin paikoin koko ajan ollutkin vain illuusiota? Miten mieltymyksemme jakaa historia selvärajaisiin periodeihin vaikuttaa siihen, miten näemme muutoksen ja jatkumon?

Liberation - Freedom - Democracy? 1918 -1968 - 2018
Kommunismista demokratian kautta autoritarismiin – aikalaiset ja kriitikot äänessä

Konferenssin avaa Tarton yliopiston emeritaprofessori ja Viron politiikan supernainen Marju Lauristin, yksi Laulavan vallankumouksen päähahmoja ja sittemmin esimerkiksi Panaman papereita Euroopan parlamentissa ruotinut meppi. Muita kutsuvieraita ovat mm. Harvardin yliopiston professori Grzegorz Ekiert, jonka otsikko ”From Communism to Authoritarianism via Democracy” summaa oivasti konferenssin pääkysymykset, sekä brittiläinen mediaprofessori Stephen Hutchings, joka kysyy, mitä tarkoittaa siirtymä kylmästä sodasta informaatiosotaan, esimerkkeinään Euroviisut ja Salisburyn myrkytykset.

Akateemisen ohjelman lisäksi tuomme lavalle The New Yorker -lehden Putin-kriitikko Masha Gessenin, jonka uusin, National Book Awardilla palkittu kirja on juuri käännetty Suomeksi, sekä serbialaisen, yhteiskunnallista rappia esittävän Marcelon, jota haastatellaan taiteen ja politiikan suhteesta ja vaikutusmahdollisuuksista.

Koko konferenssin ohjelma puhujaesittelyineen löytyy verkosta. Toivomme ennakkoilmoittautumista, etenkin jos toivotte haastatteluja, mutta paikalle voi poiketa myös lyhyellä varoitusajalla. Median edustajille osallistuminen on maksutonta, ja käytössänne on päärakennuksella pieni luentosali.     

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dragana Cvetanovic, dragana.cvetanovic@helsinki.fi, 050 448 6465 (suomi / englanti)

Kuvat

Helsinki 1968
Helsinki 1968
Lataa
Praha 1968
Praha 1968
Lataa
Masha Gessen
Masha Gessen
Lataa
Marcelo
Marcelo
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Helsingin yliopisto
Helsingin yliopisto
PL 3
00014 Helsingin yliopisto

02941 911 (vaihde)http://www.helsinki.fi/yliopisto

Aleksanteri-instituutti on valtakunnallinen, Helsingin yliopiston alainen Venäjän ja itäisen Euroopan tutkimuskeskus. Tuomme kotimaisen yliopistoverkoston korkeatasoista tutkimusta suomalaisen yhteiskunnan käyttöön, koulutamme uusia asiantuntijoita ja osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Monitieteisen tutkimuksemme keskiössä ovat humanistiset ja yhteiskuntatieteet. Olemme yksi maailman suurimmista ja tunnetuimmista alan tutkimus- ja koulutuslaitoksista ja toimimme aktiivisesti kansainvälisen tutkimuskeskustelun ja globaalien verkostojen ytimessä.

Aleksanteri-konferenssi järjestetään 18. kertaa, ja on alansa suurin tieteellinen konferenssi Euroopassa. 

 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto

Väitös: Rahajärjestelmän mullistus toisi huomattavia lisätuloja valtiolle15.10.2018 09:41Tiedote

Pankkien rahanluontioikeuden siirtäminen julkisen vallan vastuulle toisi merkittävää seigniorage-tuloa eli rahan liikkeellelaskusta saatavaa tuloa valtiolle, esimerkiksi Suomessa keskimäärin 6 miljardia euroa vuosittain. Tämä vastaa sisäministeriön, ulkoministeriön, oikeusministeriön ja puolustusministeriön menoja yhteensä. Tiedot ilmenevät Helsingin yliopiston väitöstutkimuksesta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme