ELY-keskukset

Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltostrategia - yhteistyöllä ja ennakoinnilla kohti onnistunutta muutosta (Keski-Suomi, Etelä-Savo, Häme, Kaakkois-Suomi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Uusimaa)

Jaa
Itäisen ja eteläisen Suomen vesihuollon strategiatyössä on aika arvioida mennyttä ja kurkistaa tulevaan. Strategia on monien vaiheiden jälkeen valmistunut. Olemme luoneet yhteisen vision ja tehneet strategiset valinnat sekä löytäneet toimenpiteet, joilla kehitämme itäisen ja eteläisen Suomen vesihuoltoa eteenpäin. Koska maailma ympärillämme muuttuu kaiken aikaa, emme voi lukita strategiaamme kuitenkaan ihan lopullisesti. Siksi teemmekin valintojemme ja työskentelymme tarkastelua jo tässä vaiheessa. Missä onnistuimme? Mihin tarvitsemme lisää panostusta? Mitä tarvitsemme strategian toteutukseen? Mitä tulevaisuustyön menetelmiä tarvitsemme onnistuaksemme? Näihin kysymyksiin etsimme vastauksia etäyhteyksin pidettävässä tulevaisuuspäivässämme 16.12., johon toivotamme tervetulleiksi kaikki työssä mukana olevien maakuntien sidosryhmätoimijat.

Yhdessä tekemällä vastuullista vesihuoltoa - visio käytäntöön

Vesihuoltostrategiatyö itäisen ja eteläisen Suomen yhteistyöalueella käynnistyi vuoden 2021 alussa. ELY-keskukset ovat koordinoineet työtä, mutta koko ajan on haluttu tehdä alueen yhteistä strategiaa toimijoiden, asiantuntijoiden ja viranomaisten kesken.

─ Meille työssä mukana oleville on tärkeää, että päädymme visiomme tavoittelussa konkreettisiin tekoihin. Työskentelyn aikana on löydetty uusia tapoja organisoitua työn tekemisen äärelle. Olemme myös tunnistaneet, että monia strategian mukaisia toimenpiteitä on parhaillaankin käynnissä. Meidän pitää vain osata hyödyntää niitä entistäkin paremmin ja osallistua erilaisten toimenpiteiden toteuttamiseen yli maakunta- ja organisaatiorajojen, vesitalousasiantuntija Piia Kepanen Keski-Suomen ELY-keskuksesta toteaa.


Maakunnallista ja koko yhteistyöaluetta koskevaa toimintaa

Strategiatyön aikana on huomattu, että meillä on eroavaisuuksia mukana olevien maakuntien kesken. Eri maakunnissa on erilaisia vahvuuksia, joita kannattaa vahvistaa edelleen ja jakaa tietoa sekä osaamista muihin maakuntiin. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon osaamiskeskittymät, joissa oppilaitosyhteistyö ja koulutus ylipäätään näyttäytyy vahvana.

Maakunnista on noussut esille myös erinomaisia yhteistyöverkostoja. Kepanen nostaa esille yhtenä esimerkkinä viranomaisyhteistyön.

─ Viranomaisyhteistyössä on edistytty osittain koronapandemiankin saattelemana, mutta hienoja esimerkkejä jo pitkään tehdystä yhteistyöstä on noussut uudella tavalla esiin strategiatyömme aikana. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on tehty erinomaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä vesihuoltoa valvovien viranomaisten ja vesihuoltotoimijoiden kesken jo vuosia. Näistäkin käytännöistä on hyvä ottaa mallia. Keskeinen havainto ja konkreettinen onnistuminen alueellisissa työpajoissa olikin se, että aluille perustetaan yhteistyöryhmät alueiden vesihuollon kehittämisen tueksi. Yhtenä teemana näissä ryhmissä on varautuminen ja ennakointi, Kepanen kertoo.

Maakunnissa tehdään oman näköistä kehitystyötä ja jaetaan tietoutta muihin maakuntiin. Strategiatyössä on tunnistettu myös monia sellaisia kohtia, joissa meidän täytyy puhaltaa yhteen hiileen koko yhteistyöalueen voimin. Yksi strategisista tavoitteistamme "Vesihuollon yhteiskunnallisen arvostuksen nostaminen" vaatii meiltä yhteistä panostusta. Kyseessä on iso ja moniulotteinen asia, joka tulee nähdä mahdollisuutena. Strategiatyöskentelyn tuloksena on syntynyt iso yhteistyöalue, jonka voimin voimme ponnistella vesihuollon arvostuksen nostamiseksi.

Tervetuloa mukaan keskustelemaan tulevaisyystyön menetelmistä ja arvioimaan strategiatyöskentelyämme

On aika katsoa mennyttä vuotta taakse päin, mutta samalla kurkistamme jo tulevaan. Arvioimme strategiatyöskentelyämme, kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja vesihuollon tulevaisuudesta ja tutustumme tulevaisuustyön menetelmiin. Kaikille yhteistyöalueen vesihuoltotoimijoille, viranomaisille, tutkimuslaitoksille ja muille vesihuollon asiantuntijatahoille tarjotaan mahdollisuutta osallistua kehitystyöhön joulukuun 16. päivä etäyhteyksin järjestettävissä tulevaisuuspäivässä. Ilmoittautuminen tapahtuu tämän linkin kautta viimeistään 10.12.2021.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja


Vesitalousasiantuntija
Piia Kepanen
p. 0295 024 171
Keski-Suomen ELY-keskus

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Nya undantagslov har beviljats för att fördriva vitkindade gäss från åkrar17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

NTM-centralen i Egentliga Finland har föregående vecka beviljat 15 undantagslov för att fördriva vitkindade gäss från åkrar i syfte att förhindra allvarliga skador på gröda. Undantagsloven omfattar 54 gårdar, vilka befinner sig främst i Norra Karelen. Enligt undantagsloven får vitkindande gäss får fördrivas med oskadliggörande metoder. Under vårflytten är det förbjudet att använda högljudda fördrivningsmetoder så som smällpatroner för att trygga häckningsfreden.

Valkoposkihanhien pelloilta karkottamiseen on myönnetty uusia poikkeuslupia17.4.2024 14:10:06 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on viime viikolla myöntänyt 15 poikkeuslupaa valkoposkihanhien karkottamiseen pelloilta vakavien viljelyvahinkojen estämiseksi. Luvat koskevat 54 tilaa, jotka sijaitsevat pääosin Pohjois-Karjalassa. Poikkeusluvilla valkoposkihanhia saa karkottaa niitä vahingoittamattomilla menetelmillä. Kevätmuuttokaudella kovaäänisten karkotuskeinojen kuten paukkupatruunoiden käyttö on kielletty lintujen pesimärauhan turvaamiseksi.

Genomförandet av Skärgårdshavsprogrammet påskyndas i pilotområden16.4.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Avrinningsområdena till Aura å och Pemar å samt Kimitoön med omgivande havsområden har valts som pilotområden för Skärgårdshavsprogrammet. Syftet med Skärgårdshavsprogrammet är att minska näringsbelastningen på Skärgårdshavet och få bort jordbruket i Skärgårdshavets avrinningsområde från listan över de värsta belastningskällorna för Östersjön, som upprätthålls av kommissionen för skydd av Östersjöns marina miljö.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye