Audiomedia Oy

Itävallan metsäministeri: EU:n komissio puuttuu kansalliseen toimivaltaan metsäasioissa - Uusi eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

Jaa
Itävalta suhtautuu kriittisesti siihen, että metsäpolitiikassa puututaan liikaa kansalliseen toimivaltaan. Itävallan maatalous -ja metsäpolitiikasta vastaavan ministerin Norbert Totschingin mukaan viime aikojen komission metsäpolitiikkaa koskevissa aloitteissa ei ole kuultu jäsenvaltioita riittävästi. Metsäpolitiikkaa koskevat esitykset ovat yhä enemmän ilmasto- ja ympäristöpolitiikan piirissä.
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl

- Komissio vie eteenpäin lukuisia aloitteita ilman jäsenvaltioiden ennakkokuulemista, vaikka toimivalta metsäpolitiikassa on selvästi jäsenvaltioilla. Siitä huolimatta luodaan yhä enemmän unionin toimivaltaan kuuluvia politiikan aloja, joilla on suora vaikutus metsänhoitoon. On hyvä muistaa, että perussopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti päätökset tulee tehdä mahdollisimman lähellä kansalaisia.

Totschingin mukaan metsäpoliittisia toimenpiteitä koskevaa vuoropuhelua komission ja jäsenvaltioiden välillä tulisi vahvistaa. – EU:n metsäisten maiden on toimittava yhdessä, jotta voidaan vaikuttaa ja lisätä komission tietoisuutta kestävästä metsänhoidosta. Olemme perustaneet epävirallisen For Forest Groupin, jonka ydinryhmä koostuu Itävallasta, Suomesta, Sloveniasta ja Ruotsista. Käsittelemme yhdessä kestävää metsänhoitoa uhkaavia kysymyksiä ja pyrimme vaikuttamaan komission esitysten ongelmakohtiin.

Metsän käytön rajoitukset eivät edistä suojelutavoitteita

Totsching pitää osaa komission esityksistä ristiriitaisina. - Ydinvoima on saamassa vihreän energian statuksen ja hiilivoimaloita aktivoidaan uudelleen, mutta uusiutuvaa biomassaa ei enää tunnusteta uusiutuvaksi energiaksi ja sen käyttöä pyritään rajoittamaan. Tämä ei ole järkevää energiakriisin aikana.

-Maa-alan 30 prosentin suojelutavoite on mahdoton, kun otetaan huomioon Itävallan maa- ja metsätalouden rakenteet. Puun käytön rajoittaminen ei olisi tarkoituksenmukaista, koska aktiivisesti hoidettu metsä sitoo enemmän hiiltä kuin hoitamaton metsä.

Komission metsän käytön rajoitussuunnitelmat olisivat Totschingin mukaan kohtalokkaita myös suojelumetsille. - Kamppailemme jo nyt yli-ikäisten metsien kanssa vaikean vuoristoisen maaston vuoksi, minkä vuoksi aktiivinen toiminta kestävän metsänhoidon avulla on välttämätöntä. Kun Itävallasta lähes puolet on metsien peitossa, meillä on paljon kokemusta kestävästä metsänhoidosta.

-Myös luonnon ennallistamista koskeva asetusluonnos herättää edelleen useita kysymyksiä, koska siihen liittyy paljon kustannuksia. Olemme perustaneet metsärahaston, jolle on myönnetty 350 miljoonaa euroa, jolla autamme metsänomistajia selviytymään ennallistamisen kustannuksista, sanoo Totsching.

Aktiivinen metsänhoito parasta ilmastonsuojelua

Itävalta edistää Totschingin mukaan metsien taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä, vaikka niille ei metsätaloutta koskevissa EU:n aloitteissa anneta painoarvoa. - On valitettavaa, että ehdotetuissa aloitteissa ja säädöksissä keskitytään vain metsien nielukapasiteettiin. Olisi tärkeää tukea uusiutuvaan metsäenergiaan siirtymistä ja metsäpohjaisten materiaalien kehittämistä vaihtoehdoiksi fossiilisten käytölle.    

-Metsät ja puun käyttö ovat Itävallassa luontopohjaisen biokiertotalouden ratkaisu. Metsät ovat osa ilmastoratkaisua. Saamme metsistämme paljon uusiutuvia luonnonvaroja, jotka tukevat aktiivisella metsänhoidolla tavoitettamme olla ilmastoneutraali vuoteen 2040 mennessä. Aktiivinen metsänhoito on todellista ilmastonsuojelua!

Itävalta tukee Totschingin mukaan EU:n tavoitetta vähentää CO2-päästöjä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. - Olemme jopa asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa ilmastoneutraalius Itävallassa vuoteen 2040 mennessä eli kymmenen vuotta aikaisemmin kuin EU:n tavoitteessa.

Totsching muistuttaa, että Itävallan metsäpinta-ala on kasvanut kuusi hehtaaria päivässä viimeisen kymmenen vuoden aikana. - Maassamme kasvaa enemmän puuta kuin poistetaan, mikä vastaa kestävän metsänhoidon periaatetta. Olemme sitoutuneet edistämään monimuotoisen metsänhoidon mahdollisuuksia osana EU:n ilmastoratkaisua, kuten esimerkiksi metsäbiomassan käyttöä kestävänä vaihtoehtona fossiilisille polttoaineille.

-Metsäsektorin arvoketju luo Itävaltaan 300 000 työpaikkaa, joista monet ovat maaseutualueilla. Voi sanoa, että joka 15. työpaikka on metsäsektorin piirissä.  Arvoketju tuottaa 20,4 miljardin euron bruttoarvonlisäyksen kansantalouteen, mikä on meille merkittävää. Lisäksi Itävallassa metsillä on merkittävä rooli asuttujen alueiden sekä vuoristoteiden infrastruktuurien suojelemisessa. Tämä edellyttää kuitenkin aktiivisia metsien nuorentamiseen tähtääviä toimia.

Eurooppalainen Foorumi edistämään puun käyttöä

Totsching muistuttaa, että metsät ovat mahdollistaja muutoksessa kohti hiilineutraalia teollisuutta ja ilmastopositiivista yhteiskuntaa. - Olemme tehneet aloitteen eurooppalaisen puun käytön edistämiseen tähtäävän yhteistyöfoorumin European Wood Policy Platformin perustamiseksi.

Joulukuun alussa Itävallan Innsbruckissa pidettyyn foorumin perustamiseen osallistui edustajia 16 maasta ja kahdeksasta puun käytön edistämiseen perustetusta ohjelmasta. - Euroopassa on paljon kunnianhimoisia aloitteita ja toimia, joissa keskitytään erityisesti puuhun ja puupohjaisiin materiaaleihin ja joita toteutetaan parhaillaan eri maissa. Yhteistyöllä saamme enemmän vaikutusta, jos laajennamme tietämystämme ja kokemuksiamme parhaiden käytäntöjen avulla poliittiselle tasolle.

Suomesta kokoukseen osallistuivat edustaja Suomen pysyvästä EU- edustustosta sekä ympäristöministeriön Puurakentamisen ohjelman edustajat. Ohjelmapäällikkö Petri Heinon mukaan Foorumin tavoitteena on edistää monipuolisesti puun käyttöä muun muassa rakentamisessa. - Tavoitteena on, että ne valtiot ja osavaltiot, jotka ovat halukkaita mahdollistamaan puun käyttöä rakentamisessa tai muissa loppukäyttökohteissa, tekisivät puun käytön edistämiseksi tehokkaampia toimia. Yhteistyötapoja ovat parhaiden käytäntöjen tiedon vaihto, yhteiset puualaa koskevat selvitykset ja tutkimukset sekä alaa koskevan viestinnän tehostaminen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Markku Laukkanen
markku.laukkanen@audiomedia.fi



Lisätietoja:
Petri Heino
petri.heino@gov.fi

Kuvat

Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa
Kuva: BML/Lendl
Kuva: BML/Lendl
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Audiomedia Oy
Audiomedia Oy
Töölöntorinkatu 3 B 39
00260 HELSINKI

+358 50 2589http://www.audiomedia.fi

Artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –viestintähanketta, jossa julkaistaan ajankohtaisia suomalaisia ja eurooppalaisia puheenvuoroja kestävästä metsätaloudesta. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätalouteen liittyvistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön https://www.mmsaatio.fi – sivuilla.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: Biotalouden merkitys ilmastopolitiikassa kasvaa10.4.2024 07:20:00 EEST | Tiedote

Ympäristöministeri Kai Mykkänen haluaa biotalouden nousevan vahvasti uuden EU:n komission ohjelmaan. – Uskon, että biotalous nähdään siinä nykyistä kattavammin ja myönteisemmässä valossa myös osana teollisuuspolitiikkaa. Komissio on havahtumassa nyt aiempaa vakavammin eurooppalaisen omavaraisuuden turvaamisen myös teollisuusmateriaaleissa, johon biotalous tarjoaa suuria mahdollisuuksia korvaamaan fossiilisia materiaaleja. –Me tähtäämme siihen, että vuoden 2040 ilmastotavoitteiden laatimista koskevassa vaikuttamisessa biotalous on isossa roolissa. Se on meille tärkeä mahdollisuus, koska Suomi on selkeästi edelläkävijä näissä hankkeissa. Mykkänen näkee biotalousstrategiassa ja uusien puupohjaisten tuotteiden kehitystyössä vilkkuvaa valoa tunnelin päässä. – Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal, mikä viestii selkeää painopisteen muutosta myös Suomen kannalta edulliseen suuntaan. –Myös ilmastokomissaari W

Ympäristöministeri Kai Mykkänen: EU ulotti toimivaltaansa liian pitkälle metsäaloitteissa3.4.2024 08:56:58 EEST | Artikkeli

Ympäristöministeri Kai Mykkäsen mukaan seuraavan komission on muutettava suuntaa enemmän maa- ja metsätaloutta ymmärtävään suuntaan. – Tämä on seurausta siitä, että nykyisen komission kiihdyttämä Green Deal - ajattelu on saanut vahvan poliittisen vastavoiman. Ilmastopolitiikan päätavoite päästä eroon fossiilisista ja saada Eurooppa ilmaston kannalta kestävälle uralle, mutta se tulee tehdä nykyistä tasapainoisemmalla tavalla. –Komission suunnalta tulee nyt selkeä viesti siitä, että Green Dealista tulee tehdä teollinen hiilenhallintaan tähtäävä Deal. Se viestii selkeää painopisteen muutosta Suomen kannalta edulliseen suuntaan, kun ilmastopolitiikan keinoja katsotaan monipuolisemmin ja tasapainoisemmin kuin aikaisemmin. Mykkäsen mukaan Suomi tekee metsäasioissa vahvaa edunvalvonnan yhteistyötä Ruotsin kanssa. – Pyrimme entistä vahvemmin ennakolliseen vaikuttamiseen, kun seuraavan komission työohjelma on nyt kirjoitusvaiheessa. Haluamme vaikuttaa ajoissa ja olemaan hallituksessa yhteneväis

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen: Metsäsektorin yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä lisättävä20.3.2024 09:10:41 EET | Artikkeli

Sahateollisuuden yhteiskuntasuhdepäällikkö Anniina Kostilainen haluaa monipuolistaa metsäkeskustelua tuomalla siihen enemmän ääniä. – Metsäalalla on töissä valtavasti monenlaisista taustoista ja arvopohjilla olevia ihmisiä. Monet heistä ovat tehneet pitkän työuran ja suhtautuvat vastuullisesti metsiin ja toteuttaneet metsän vaalimisen periaatetta omassa työssään. –Moni heistä kokee hyvin vieraaksi tämän nykyisen metsäkeskustelun. He kysyvät, mitä minä olen tehnyt väärin ja miksi minä olen syytettyjen penkillä. Näiden metsäammattilaisten ääniä haluaisin kuulla metsäkeskustelussa enemmän. Metsäkeskustelun polarisaatio on Kostilaisen mukaan seurausta siitä, että metsäkeskustelua käydään etupäässä etujärjestöjen ja organisaatioiden näkökulmasta. – Kun viestit ovat yksipuolisia ja ne edustavat jumiutuneita organisaatioiden kantoja ja edunvalvontaa, aito keskustelu ei ole mahdollista. –Nykyisessä sirpaloituneessa mediassa moni näkökulma jää kuulematta, kun linnoittaudutaan yksipuolisesti oma

Tutkija Tapio Rantala: Eduskunnan enemmistö kannattaa nykyistä metsätaloutta12.3.2024 15:00:00 EET | Artikkeli

Avohakkuiden kieltämistä koskenutta eduskuntakeskustelua tutkineen tutkijan, MMT Tapio Rantalan mukaan eduskunnan selvä enemmistö vastusti avohakkuiden kategorista kieltämistä valtion mailla. – Selvä enemmistö edustajista kannatti pääpiirtein nykyisen tyyppisen metsätalouden jatkamista niin valtion mailla kuin yksityismetsissäkin. –Avohakkuiden korvaajaksi ehdotettua poimintahakkuisiin perustuvaa jatkuvaa kasvatusta ei kuitenkaan vastustettu kategorisesti juuri missään puheenvuorossa. Valtaosa edustajista suhtautui kuitenkin kriittisesti sen käyttöön ainoana metsänkäsittelytapana, mutta sen lisäämiseen soveliailla metsäkohteilla, kuten turvemailla, suhtauduttiin lähes poikkeuksetta myönteisesti, tulkitsee Helsingin Yliopiston Metsätieteiden osaston tutkija Rantala eduskuntakeskustelua. Kansanedustajat jakautuivat ”Avohakkuut historiaan” kansalaisaloitetta koskeneessa keskustelussa puoluerajoja seuraten kahteen leiriin. - Suurempaan, pääpiirtein nykyisen kaltaista metsätaloutta kannatta

Pääministeri Petteri Orpo: Biotalous vahvasti uuden komission ohjelmaan6.3.2024 14:39:17 EET | Artikkeli

Pääministeri Petteri Orpon mukaan hallitus on ottanut metsäpolitiikkaan liittyvissä keskeisissä kysymyksissä tiukan linjan. - Samaan aikaan nostamme komissiolle ja muille jäsenmaille aktiivisesti esiin metsätalouden ja biotalouden hyötyjä sekä näytämme, miten biotalouden avulla voidaan ratkaista ilmastohaasteita. -Hallitus on kääntänyt uuden sivun EU vaikuttamisessa. Suomen keskeisenä prioriteettina tulevan komission ohjelmaan olemaan biotalouden ja kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen, josta olen jo keskustellut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin kanssa. Biotalouden mahdollisuudet tunnistetaan tänä päivänä Orpon mukaan vahvemmin kuin viisi vuotta sitten. - Komissiolle on perustettu ”CEO Roundtable,” metsäteollisuusyhtiöiden pyöreä pöytä, joka kanavoi näkemyksiä komission johtoon. Komissiossa viesti vaikuttaa viimeinkin menevän perille, kun se on aloittanut valmistella päivitystä biotalousstrategiaan, sanoo Orpo. Biotaloudella ratkaistaan ilmastohaasteita Myötätuul

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye