Itkuvirsien surun kirjo kumpuaa erossa olosta
Väitöstutkimuksessaan Viliina Silvonen on syventynyt arkistoaineistoista vuosilta 1905–2001 välittyvään aunukselaiseen itkuvirsiperinteeseen etenkin sen tunteisiin ja affektiiviseen tehoon.
Silvosen tutkimuksessa itkuvirsiperinne hahmottuu tekstin, sävelmän ja tunteen muodostamana kokonaisuutena ja luonteeltaan rituaalisena käytäntönä, johon liittyy erityisiä myyttisiä käsityksiä ja sosiokulttuurisia merkityksiä.
– Kaiken kaikkiaan tutkimusaineistossani arkistoäänitteillä kerrotut palaset elämistä, itkuihin kätketyt kokemukset ja elämäntarinat, ovat opettaneet ja auttaneet ymmärtämään ei vain itkuvirsiperinnettä vaan laajemmin maailmaa ja sen muuttumista.
Itkuvirsiperinne on näyttänyt, miten moninaisia tunteita ja vivahteita surullisuuteen kiinnittyy, ja samalla opettanut arvostamaan surua.
Itkuvirsien olennainen piirre on apeuden tunne
Itkuvirsien olennainen ilmaisun ja esityksen piirre on tunne, jota ilmennetään monin eri tavoin. Itkuvirsien tunne on apeus. Se on surullisuutta, jossa kaikuu ikävä, kärsimys, huoli ja lohduttomuus sekä rakkaus.
Itkuvirsissä tunne ilmenee kielessä, esitystavassa, äänenmuodostuksessa, äänenvärissä ja ilmaisussa itkemiseen linkittyvinä ääninä. Tunnetta ei vain ilmaista, eikä itkuvirsissä ole kyse vain musiikin tai runotekstin aikaan saamista tai välittämistä tunteista. Tunne itsenään on yhtenä elementtinä äänellä itkemisessä tekstin ja sävelmän rinnalla, ja se on läsnä itkuvirressä moninaisina ilmiöinä.
– Tutkimuksessani olen halunnut selvittää, mistä itkuvirsien apeudessa, itkijän apeutumisessa ja apeuden välittymisessä oikeastaan on kyse. Itkijän tunnetilan yltyminen, se, että tunne ei ole vain jäljitellen esitettyä, vaan on niin sanotusti tosi kyseessä, kuuluu arkistoäänitteiltä.
Tunteet eivät ole vain itkijän omia vaan koko yhteisön suruja
Tällä hetkellä Silvosta puhuttelee erityisesti yhteisön merkitys – itkujen apeus kumpuaa erossa olosta omasta tutusta, läheisestä ja rakkaasta.
– Tällaiset näkökulmat tuntuvat aika ajattomilta ja nyt koronapandemian kestäessä varsin ajankohtaisilta.
Itkuvirsissä tunteet eivät ole vain itkijän itsensä suruja, huolia ja kaipuuta, vaan etenkin rituaalitilanteissa itkuvirret kanavoivat koko yhteisön tunteita. Sosiaalipsykologisesta vinkkelistä katsottuna itkuvirsien yksi keskeinen tehtävä on ollut yhteinen sureminen: karjalaisten itkijöiden yhteisössä hyvänä itkijänä on pidetty sellaista, joka esittäessään apeutuu niin, että myös kuulijoiden silmät kostuvat.
Itkuvirret ovat siis olleet kulttuurisesti ohjattu, sosiaalisesti hyväksytty surun, ikävän ja murheen näyttämisen ja käsittelyn väline. Nykyajassa itkuvirret eivät ole tällainen yleisesti tunnettu yhteisöllinen käytäntö. Vastaavia ilmiöitä on kuitenkin myös nyky-yhteiskunnassa, niillä on vain toisenlaiset muodot.
Filosofian maisteri Viliina Silvonen väittelee Helsingin yliopistossa 22. tammikuuta klo 10 folkloristiikan alaan kuuluvasta aiheesta Apeus arkistoäänitteellä: Äänellä itkeminen performanssina ja affektiivisena käytäntönä Aunuksen Karjalassa
Tiedot mahdollisista koronatilanteen aiheuttamista muutoksista
Tietoja väittelijästä:
Viliina Silvonen (s. 1988) on kuopiolaislähtöinen folkloristi. Hän valmistui ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulun Musiikkilukiosta, filosofian maisteriksi Turun yliopistosta ja väittelee Helsingin yliopistosta. Folkloristiikassa häntä viehättää sen tapa katsoa menneisyyttä ja kulttuuria instituutionaalisten, niin sanottujen virallisten historioiden ulkopuolelta. Häntä kiinnostaa, miten ihmiset toimivat sosiaalisina, kulttuurisina ja psykologisina olentoina, minkälaisia merkityksiä asioille annetaan, miten merkitykset rakentuvat ja muuttuvat. Silvonen on perustanut kevyen akateemisen Päivystävä folkloristi -blogin yhdessä kollegoidensa kanssa. Vapaa-ajallaan Silvonen soittaa kontrabassoa, kulkee museoissa, istuu jazzklubien ja konserttisalien hämärissä ja suunnittelee uusia projekteja.
Yhteyshenkilöt
Väittelijän yhteystiedot:
Viliina Silvonen, viliina.silvonen@helsinki.fi, 050 305 6295
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme