Itsetuhoiset nuoret ja avunsaannin vaikeus huolettavat Kriisipuhelimessa
Erityisesti nuorten itsetuhoisuus on noussut esiin kuluneena kesänä Kriisipuhelimessa. Nyt akuutista itsetuhoisuudesta puhuvat 18-40-vuotiaat nuoret aikuiset, sekä naiset että miehet. Viime vuoden kesällä itsetuhoisuudesta soittivat eniten 18-29-vuotiaat naiset ja miehistä 51-63-vuotiaat.
Itsetuhoisten läheisten yhteydenottoja on ollut saman verran kuin viime vuonna. Aihe on kuitenkin puhuttanut Kriisipuhelimen päivystäjiä, koska moni itsemurhan kautta kuollut läheinen on ollut nuori.
”Kriisipuhelimessa läheiset ovat kertoneet jääneensä palveluissa ilman neuvoja ja tukea tilanteessa, jossa sitä olisi tarvinnut. Akuutistikaan itsetuhoinen ei pääse osastolle, ei ole tilaa. Moni on kertonut, että soittopyyntöihin ei ole vastattu tai luvattu yhteydenotto on jäänyt tekemättä”, sanoo kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.
Kaikkiaan itsetuhoiset keskustelut ovat hieman vähentyneet.
Heinäkuussa yli 900 soittoyritystä vuorokaudessa
Yhteensä vuonna 2021 Kriisipuhelimeen tuli lähes 70 000 soittoyritystä, mikä on 13 % enemmän kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Heinäkuussa rikottiin taas ennätys, kun Kriisipuhelimeen tuli 28 800 soittoa. Se tarkoittaa keskimäärin yli 900 soittoyritystä vuorokaudessa.
”Vastattujen puheluiden määrä on pystytty pitämään kesäaikaan keskimääräisellä kuukausitasolla, koska lahjoitusvaroin lomien ajaksi on pystytty palkkaamaan kesätyöntekijöitä eri puolille Suomea”, Winter sanoo.
Yksinäisyyden takia soittavien määrä on noussut maltillisesti. Yksinäisyyttä on kaikissa ikäryhmissä, ja se kytkeytyy usein koronaan.
Yleisin Kriisipuhelimessa käydyn kriisikeskustelun syy on ollut pandemian ajan paha olo. Toiseksi eniten ihmiset soittavat ihmissuhdeongelmien, erityisesti parisuhteisiin liittyvien tilanteiden, takia. Myös työhön, opiskeluun ja asumiseen liittyvät arjessa selviytymisen vaikeudet kuormittavat soittajia entistä enemmän.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Susanna WinterKriisipuhelintoiminnan päällikköMIELI ry
Puh:040 587 5197etunimi.sukunimi@mieli.fiTietoja julkaisijasta
MIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia. MIELI ry:n toimintaa tuetaan Veikkauksen tuotoilla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme