Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ryJääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry

Jääkärien marssin kantaesityksen 100-vuotiskonsertti avaa vuoden 2018 muistotilaisuudet

Jaa

Saksassa vuosina 1915-1918 sotilaskouluksensa saaneiden jääkärien perintöä vaalitaan alkuvuodesta 2018 kolmessa merkittävässä 100-vuotismuistotilaisuudessa: Jääkärien marssin kantaesityksen juhlakonsertin, Suomalaisen sotilasvalan ja Jääkärilipun vihkimisen sekä Jääkärien kotiinpaluun juhlallisuuksien merkeissä.

Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan.
Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan.

Jääkärien marssin kantaesityksen 100-vuotismuistokonsertti järjestetään kutsuvierastilaisuutena 19.1.2018 Helsingin yliopiston juhlasalissa. Samassa paikassa järjestettiin päivälleen 100 vuotta aikaisemmin akateeminen juhla, jossa Jean Sibeliuksen säveltämän ja jääkäri Heikki Nurmion sanoittama Jääkärien marssi esitettiin ensimmäisen kerran yleisölle julkisessa tilaisuudessa.

Puhemies Maria Lohela tuo tilaisuuteen valtiovallan tervehdyksen ja juhlapuheen pitää professori Laura Kolbe.

Suomalaisen sotilasvalan ja Jääkärilipun vihkimisen 100-vuotisjuhlaa vietetään Liepajassa 13.2.2018. Tilaisuuden ohjelma:

- klo 12.00-13.30 muistojumalanpalvelus Pyhän Kolminaisuuden kirkossa, saarnaa kenttäpiispa Pekka Särkiö yhdessä Latvian piispan Hanss Martins Jenson kanssa. Juhlapuheen pitää Maavoimien komentaja kenraalimajuri Petri Hulkko

- klo 16.00 Latvian kansallisarkiston jääkärinäyttelyn avajaiset Liepajassa

- klo 18.00 Latvian asevoimien soittokunnan ja Kaartin soittokunnan yhteiskonsertti, isännöi puolustusministeri Jussi Niinistö ja Latvian puolustusministeri Raimonds Bergmanis.

Jääkäreiden kotiinpaluun 100-vuotisjuhlallisuuksia vietetään 23.–25.2.2018 Vaasassa. Tilaisuuksiin liittyen järjestetään Vaasassa yleisölle avoin Jääkäriseminaari, jonka ohjelmasta vastaavat Kauhavan kaupunki ja Jääkärisäätiö. Vaasassa järjestettävän paraatikatselmuksen ja ohimarssin järjestää Puolustusvoimat. Siihen osallistuu Saksan asevoimien keskussotilassoittokunta, saksalaisen Wachbataillonnin edustusosasto sekä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssilla olevia suomalaisia ja saksalaisia vapaaehtoisia reserviläisiä.

Vaasan juhlallisuuksien ohjelma:

Perjantai 23.2.

- klo 13-16.30 Jääkäriseminaari Vaasan kaupungintalolla, avoin yleisölle

- klo 19-20.30 Saksan asevoimien keskussoittokunnan konsertti Vaasan kirkossa, avoin yleisölle

Lauantai 24.2.

- klo 9-9.30 Seppeleenlaskut sankarihautamuistomerkille, vapaussodan sankarimuistomerkille, Vaasaan haudattujen jääkärien muistomerkille ja perinnemuurille, avoin yleisölle

- klo 11-12.30 Puolustusvoimien paraatikatselmus ja ohimarssi Vaasanpuistikossa, avoin yleisölle

- klo 14-16 Pääjuhla Vaasan kaupungintalolla, kutsuvieraille

Sunnuntai 25.2.

- klo 10-11.15 Jumalanpalvelus Vaasan kirkossa, avoin yleisölle

- klo 12 Seppeleenlasku Jääkäripatsaalle Hovioikeudenpuistossa, avoin yleisölle.

Puolustusvoimien kalustoesittely Vanhalla kasarmialueella. Esittely on avoinna yleisölle perjantaina 23.2. kello 12 - 18 ja lauantaina 24.2. kello 10-15.

Lisätietoja tilaisuuksista:

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys 

Pertti Laatikainen, puheenjohtaja p. 050 543 6151,
Arno Hakkarainen, varapuheenjohtaja p. 050 383 5486

Taustatietoa jääkäreistä

Jääkäriliikkeen katsotaan saaneensa alkunsa 20. marraskuuta 1914, jolloin aktivistipiirit pitivät salaisen ns. Kassahuoneen kokouksen Helsingissä Ostrobotnialla. Kokouksessa päätettiin lähettää suomalainen valtuuskunta Tukholmaan selvittämään sotilaskoulutusmahdollisuuksia Venäjän vihollismaassa Saksassa. Saksa hyväksyi esityksen. Jääkäriliike oli näin syntynyt.

Värväyksen myötä noin 1900 vapaaehtoista ilmoittautui Saksassa koulutukseen vuosina 1915-1917. Viimeiset saapuivat koulutukseen vasta vuoden 1918 puolella. Jääkäreistä muodostettiin Saksassa Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27, joka otti osaa I maailmansodan taisteluihin Saksan puolella Venäjää vastaan. Pataljoona oli läpileikkaus Suomen kansasta, 1/3 oli maanviljelijöitä ja 1/3 työläisperheistä sekä 1/3 vähintään keskikoulun käyneitä. Suomen julistauduttua itsenäiseksi 6.12.1917 alkoi jääkäreiden kotiinpaluun valmistelu.

Ennen kotiinpaluuta Jääkäripataljoona 27:n lippu - Jääkärilippu - vihittiin 13.2.1918 nykyisessä Latviassa Libaun (Liepāja) Pyhän kolminaisuuden kirkossa (Trinitatis). Samassa yhteydessä jääkärit ensimmäisinä suomalaisina sotilaina vannoivat sotilasvalan Suomen lailliselle hallitukselle. Ennen pääjoukkoa saapui useita osastoja, joilla oli erityisesti vapaussodan alkuvaiheessa ja juuri Pohjanmaalla sekä myös Karjalassa keskeinen merkitys. Joulukuusta 1917 helmikuuhun 1918 toteutetun Itsenäisen Suomen ensimmäisen reserviupseerikurssin, Vimpelin sotakoulun, kouluttajina toimivat jääkäriupseerit.

Jääkärien pääjoukossa oli yhteensä 950 miestä. Pääjoukon matka Suomeen alkoi Libaun satamasta 14.2.1918. Matkustajalaiva Arcturuksessa oli 854 jääkäriä. Hiililastissa olleeseen rahtilaiva Castoriin sijoitettiin 96 jääkäriä. Jäänmurtaja Sampo auttoi aluksia loppumatkan Vaasaan. Pääjoukko saapui perille 25.2.1918 eli päivälleen kolme vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset pfadfinderit olivat saapuneet Lockstedtiin. Jääkäreiden pettymykseksi vapaussotaa olikin sisällissota ja kansamme oli jakaantunut.

Helmikuun 26. päivänä jääkäripataljoona esiintyi uudelle ylipäällikölleen kenraali Carl Gustaf Mannerheimille Vaasan torilla viimeisessä yhteisessä paraatissaan. Kenraali Mannerheim piti jääkäreille puheen, jossa hän korosti jääkäreitä odottavaa suurta ja kunniakasta tehtävää. Paraatin jälkeen jääkärit hajaantuivat uusiin tehtäviinsä hallituksen joukkoihin valkoisen Suomen alueelle. Jääkärit määrättiin hallituksen joukkoihin kouluttajiksi ja johtajiksi.

Maanpuolustuksen ensimmäisten kehitysvuosikymmenien aikana 1920- ja 1930-luvuilla toimi vajaa 700 jääkäriä henkilöstön ja asevelvollisten kouluttamisen kannalta keskeisillä virkapaikoilla niin Puolustusvoimissa, Rajavartiolaitoksessa kuin Suojeluskunnassakin. Vielä sotien jälkeenkin kymmenet jääkärit olivat puolustushallinnon kannalta keskeisissä asemissa ja viimeinen puolustusvoimien komentajana palvellut jääkäri kenraali Kaarlo Heiskanen siirtyi eläkkeelle vuonna 1959.

Jääkärien johdolla jääkärihengessä rakennettiin Suomen maanpuolustus tasolle, jossa yhtenäinen kansa ja sen hyvin koulutettu reservi kykeni talvi- ja jatkosodan ankarissa taisteluissa menestyksellisesti torjumaan maamme miehityksen ja voimme viettää nyt Suomen 100-vuotisjuhlia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistys

Pertti Laatikainen, puheenjohtaja p. 050 543 6151,
Arno Hakkarainen, varapuheenjohtaja p. 050 383 5486

Kuvat

Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan.
Jääkäripataljoona 27:n viimeinen yhteinen paraati Vaasan torilla 26.2.1918. Ylipäällikkö kenraali Mannerheim tarkastaa pataljoonan.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys ry
Pohjoisranta 20 A 3
00170 Helsinki

http://www.jp27.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme tältä julkaisijalta, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.