Janssen ja Maze Therapeutics liittyivät FinnGeniin
Monet lääkeyritykset ovat alkaneet hyödyntää geenitutkimusta osana uusien lääkkeiden kehitystyötä. Syynä tähän trendiin ovat havainnot siitä, että kehitettävän lääkkeen todennäköisyys osoittautua toimivaksi on suurempi, mikäli tutkimusnäyttö tukee lääkkeen kohdemolekyylin ja hoidettavan sairauden välistä yhteyttä.
FinnGen on vuonna 2017 Suomessa käynnistynyt laaja julkisen ja yksityisen sektorin yhteinen tutkimushanke, jonka kuluessa tuotetaan geneettistä tietoa 500 000 suomalaisesta biopankkinäytteen antajasta. Tutkimushankkeessa genomitieto yhdistetään kansallisista terveydenhuollon rekistereistä saatavaan kattavaan terveystietoon. Tämän ainutlaatuisen tutkimusaineiston avulla FinnGen-tutkimuksessa pystytään tunnistamaan nimenomaan suomalaiselle väestölle tyypillisiä sairauksille altistavia tai niiltä suojaavia geenimuotoja. Geneettisten läpimurtojen lisäksi tutkimuksen tulosten toivotaan helpottavan uusien lääkekohteiden tunnistamista ja priorisointia.
– FinnGenin ainutlaatuisen yhteistyömallin, tutkimuksen nopean edistymisen ja suomalaisen tutkimusympäristön luomien mahdollisuuksien ansiosta hankkeemme on herättänyt laajaa kiinnostusta lääketeollisuudessa. Seitsemän alusta saakka mukana olleen yrityksen joukkoon liittyi kaksi lisää vuonna 2019 ja nyt, saatuamme mukaan vielä Janssenin ja Maze Therapeuticsin, FinnGen on selkeästi yksi maailman suurimmista julkisen ja yksityisen sektorin yhteisistä tutkimushankkeista, toteaa FinnGenin tieteellinen johtaja Aarno Palotie, Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä, Helsingin yliopistosta.
FinnGenin tutkimusaineisto sisältää jo nyt genomi- ja terveystietoa yli 200 000 suomalaisesta. Suunnitelmana on kasvattaa aineiston kokoa seuraavien vuosien ajan siten, että aineistoon lisätään noin 40 – 50 000 uuden biopankkiosallistujan tiedot puolen vuoden välein. FinnGen onkin auttanut suomalaisia biopankkeja tehostamaan näytekeräystä ja saavuttamaan nykyisen, noin 7000 uuden näytteen kuukausivauhdin.
– Me Mazella uskomme, että Suomessa tehtävä geenitutkimus tulee johtamaan tärkeisiin lääketieteellisiin läpimurtoihin. Nuoren kasvuhakuisen yrityksemme fokuksessa on genomitiedon hyödyntäminen ja siihen perustuvan kokonaisvaltaisen tutkimus- ja kehitystyön mahdollistavan alustan kehittäminen. Olemmekin erittäin innoissamme mahdollisuudesta liittyä FinnGen-konsortioon ja edistää näitä tavoitteita, sanoo Timothy Behrens, Maze Therapeutics –yrityksen ihmisgenetiikasta ja immunologiasta vastaava johtaja.
Uudet yrityspartnerit täydentävät nykyistä yhdeksän lääkeyrityksen ja suomalaisten julkisten toimijoiden muodostamaa laajaa tutkimuskonsortiota. Muut mukana olevat lääkeyritykset AbbVie, AstraZeneca, Biogen, Bristol-Myers Squibb, Genentech, osa Roche-yhtymää, GSK, MSD, Pfizer ja Sanofi toivottavat uudet partnerit lämpimästi tervetulleeksi.
– Uusien partnereiden kontribuution avulla pystymme edelleen lisäämään näytekeräykseen käytettäviä resursseja ja keskittymään erityisesti sellaisiin sairausryhmiin, jotka ovat lääketieteellisesti hyvin tärkeitä mutta nykyisissä, pääasiassa perusterveistä työikäisistä koostuvissa tutkimusaineistoissa aliedustettuja, toteaa Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMMin johtaja Mark Daly.
Lisätietoja:
FinnGen: www.finngen.fi
Maze Therapeutics: http://mazetx.com.
Janssen Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson: www.janssen.com/finland.
FinnGen-konsortioon liittynyt Janssen Biotech, Inc. on osa Janssen Pharmaceutical Companies of Johnson & Johnson -konsernia.
Yhteyshenkilöt
Tutkimusjohtaja Aarno Palotie
Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM, HiLIFE, Helsingin yliopisto
Center for Human Genome Research at the Massachusetts General Hospital
Broad Institute of MIT and Harvard
Puh: +358 40 567 0826 (Sari Kivikko)
s-posti: aarno.palotie@helsinki.fi
Tietoja julkaisijasta
PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Helsingin yliopiston operatiivinen tulos 2023 oli 16 miljoonaa euroa miinuksella17.4.2024 14:37:06 EEST | Tiedote
Varainhankinta sekä sijoitus- ja rahoitustuotot nostivat kokonaistuloksen plussalle. Yliopisto lisää sijoitustoiminnan tuotonjakoa perustehtävään seuraavien viiden vuoden ajan.
Pelastakaa tiede! -dokumenttielokuva kertoo tieteen evakuoinnin tarinan17.4.2024 10:28:01 EEST | Tiedote
Kirjailija, FT Anna Kortelainen, Kansalliskirjasto ja Kirjastokaista ovat tuottaneet yhteistyössä dokumentin, joka pureutuu Kansalliskirjaston aineistojen evakuointiin talvi- ja jatkosodan aikana. Elokuva julkaistaan 17.4.2024 Kirjastokaistan verkkosivuilla sekä Kansalliskirjaston Youtube-kanavalla.
Kutsu medialle: Tule seuraamaan Viikin tutkimustilan lehmien keväistä laitumellelaskua 4.5.!15.4.2024 14:44:21 EEST | Tiedote
Helsingin yliopisto, Valio ja maatalousylioppilaiden yhdistys Sampsa kutsuvat median edustajat osallistumaan Suomen urbaanimpien lehmien laitumellelaskuun Viikin tutkimustilalla lauantaina 4. toukokuuta.
Diabeteslääke voi tehostaa immuunipuolustuksen taistelua rintasyöpää vastaan12.4.2024 10:11:23 EEST | Tiedote
Tyypin 2 diabeteslääke metformiini voi tutkimuksen mukaan auttaa elimistön immuunijärjestelmää tunnistamaan paremmin syöpäsoluja ja tehostaa puolustusreaktiota niitä vastaan.
Suurten suojelualueiden merkitys korostuu pohjoisten lintulajien suojelussa12.4.2024 09:31:44 EEST | Tiedote
Nykyinen suojelualueverkosto ei riitä hidastamaan kylmään sopeutuneiden, pohjoisten lajien, kuten järripeipon, taantumista pohjoisella pallonpuoliskolla, osoittaa Helsingin yliopiston tuore tutkimus. Tehokkain tapa hidastaa pohjoisten lajien häviämistä on suurten suojelualueiden perustaminen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme