Suomen kansallismuseo

Japanissa avautuvaan Eliel Saarisen juhlanäyttelyyn esinelainoja kansalliskokoelmistamme

Jaa

Tokiossa 3.7. avautuvassa näyttelyssä nähdään Suomen kansallismuseon kokoelmista 24 esinettä ja Museoviraston kuvakokoelmista Kansallismuseon suunnittelupiirros. Suomen Kansallismuseon kohteisiin kuuluva Saaristen kotiateljee Hvitträsk on näyttelyssä suuressa roolissa. Tokiosta näyttely jatkaa Fukushimaan.

Esinekonservaattorit pakkasivat Japaniin lähteviä kokoelmaesineitä Hvitträskissä maaliskuussa 2021. Kuva: Lea Värtinen, Museovirasto
Esinekonservaattorit pakkasivat Japaniin lähteviä kokoelmaesineitä Hvitträskissä maaliskuussa 2021. Kuva: Lea Värtinen, Museovirasto

Näyttely Eliel Saarinen and his Beautiful Architecture in Finland on esillä Panasonic Shiodome Museum of Artin Rouault Galleryssa Tokiossa 3.7.–19.9.2021 ja Iwaki City Art Museumissa Fukushimassa 6.11.–19.12.2021. Suomen kansallismuseon kokoelmaesineiden lisäksi näyttelyssä nähdään esineitä myös Gallen-Kallelan museosta, Helsingin kaupunginmuseosta ja Designmuseosta.

Näyttely esittelee maamme kenties kansainvälisesti tunnetuimman arkkitehdin Eliel Saarisen (1873–1950) työtä niin Suomessa kuin Yhdysvalloissa sekä hänen laajalle kansainvälisen arkkitehtuurin kentälle levinnyttä perintöään. Saarinen tunnetaan lukuisten ikonisten rakennusten, kuten Kansallismuseon, Helsingin rautatieaseman sekä Joensuun ja lahden kaupungin talojen suunnittelijana.

Rantasalmella syntyneen Eliel Saarisen kansainvälinen ura alkoi vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn Suomen-paviljongin suunnittelemisesta yhdessä opiskelukavereidensa Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin kanssa. Arkkitehtitoimiston perustanut nuori, moderneja arkkitehtuurin vaikutuksia suunnittelussaan ilmentävä kolmikko keräsi tunnettuutta arkkitehtuurikilpailumenestyksellään. Kansallismuseon arkkitehtuurikilpailun voittoa 1902 seurasivat merkittävät suunnitteluhankkeet Helsingissä, Viipurissa, Lahdessa ja Joensuussa.

”Suomen kansallismuseo lainaa ulkomaisiin näyttelyihin vuosittain kokoelmaesineistöä ja tekee siten taide- ja kulttuurihistoriaamme tunnetuksi maailmalla. On erityisen ilahduttavaa, että myös museokohteisiimme kuuluva Hvitträsk pääsee Japanin näyttelyssä näyttävästi esille. Se edustaa Eliel Saarisen taidetta kokonaisvaltaisesti niin arkkitehtuurin, muotoilun kuin henkilöhistorian kautta”, Suomen kansallismuseon ylijohtaja Elina Anttila sanoo.

Tänä vuonna 50-vuotisjuhlaansa museona viettävä Hvitträsk sijaitsee Vitträsk-järven rannalla Kirkkonummella. Arkkitehdit Gesellius, Lindgren ja Saarinen löysivät luonnonkauniin paikan suunnitellessaan sinne tilaustyönä huvilaa. Arkkitehdit ihastuivat jylhiin, aikanaan lähes erämaassa sijainneen järven mäntymetsämaisemiin ja tekivät tonttikaupat marraskuussa vuonna 1901. Hvitträsk valmistui vuosina 1901–1903 kolmikon ja heidän perheidensä ateljeeksi ja asunnoksi. Jokainen perhe asui omassa osassaan talokokonaisuutta. Gesellius-Lindgren-Saarisen yhteinen arkkitehtitoimisto toimi talon ateljeessa vuosina 1903–1905. Hvitträskiä voi luonnehtia kokonaistaideteokseksi, johon suunniteltiin huolellisesti harkitun sisustuksen lisäksi myös erottamattomasti kokonaisuuteen kuuluva puutarha. Talossa suomalaisuus ja Suomi näkyy sen monissa yksityiskohdissa ja se on keskeinen suomalaisen art nouveau -kauden edustaja.

Eliel Saarinen and his Beautiful Architecture in Finland -näyttelyn kokoaa Curators Inc.

Hvitträsk verkossa: https://www.kansallismuseo.fi/fi/hvittraesk

Lisätiedot
ylijohtaja Elina Anttila, elina.anttila@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6131
viestintäsuunnittelija Sanna Paakkanen, sanna.paakkanen@kansallismuseo.fi, puh. 0295 33 6200

Avainsanat

Kuvat

Esinekonservaattorit pakkasivat Japaniin lähteviä kokoelmaesineitä Hvitträskissä maaliskuussa 2021. Kuva: Lea Värtinen, Museovirasto
Esinekonservaattorit pakkasivat Japaniin lähteviä kokoelmaesineitä Hvitträskissä maaliskuussa 2021. Kuva: Lea Värtinen, Museovirasto
Lataa
Ateljeekodissa asvuivat ja työskentelivät arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen perheineen.
Ateljeekodissa asvuivat ja työskentelivät arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen perheineen.
Lataa
Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk valmistui 1903.
Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk valmistui 1903.
Lataa
Ateljee oli arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen työskentelytilaa.
Ateljee oli arkkitehtien Gesellius, Lindgren ja Saarinen työskentelytilaa.
Lataa
Kukkahuone oli Loja Saarisen silmäterä, se kylpee valossa.
Kukkahuone oli Loja Saarisen silmäterä, se kylpee valossa.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Suomen kansallismuseo

Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo

Seurasaaren ulkomuseon kesäohjelmisto nostaa esille kulttuuriperinnön monimuotoisuuden5.7.2021 11:25:19 EEST | Tiedote

Suomen kansallismuseon museoperheeseen kuuluva Seurasaaren ulkomuseo vie kansallispukuisten oppaiden ja toinen toistaan kiehtovampien pihapiirien ja rakennusten keskellä toiseen aikaan ja paikkaan. Suositun ulkoilusaaren museossa draamakierroksia koko perheelle, musiikkia kesäilloissa, esityksellinen museokierros ja opastuksilla mukana myös maattomien ja romanien näkökulmaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme