Järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskusta suunnitellaan Suomeen

Viime vuonna käynnistetty Chips Act -ohjelma tähtää puolijohdetuotannon kasvattamiseen EU:n alueella 20 prosenttiin maailmanlaajuisesta tuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Suomalaisten yliopistojen ja Nokian yhteinen järjestelmäpiirisuunnittelun huippukeskus vahvistaisi osaltaan eurooppalaista omavaraisuutta sirujen saatavuuden suhteen.
Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmä, kumppaniyritykset, VTT, Tampereen yliopisto ja Aalto-yliopisto sekä Tampereen ja Espoon kaupungit ovat esittäneet kotimaisen siruosaamisen nostamiseksi kansallista Siruja Suomesta -ohjelmaa.
Piiriteknologiaosaamisen kehittäminen tulevaisuuden vaatimalle tasolle onnistuu vain eri toimijoiden vahvalla yhteistyöllä. Koska kyse on monimutkaisista ja laajoista prosesseista, tarvitaan eri alojen asiantuntijuutta ja niiden tuomaa ainutlaatuista synergiaa.
Vahvaa kotimaista SoC-osaamista
Järjestelmäpiirisuunnittelun (System-on-Chip, SoC) koulutusta Suomessa tarjoavat Tampereen ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Tampereella koulutetaan valtaosa Suomen digitaalisuunnittelijoista ja kaupunki on piirisuunnittelun keskittymä myös teollisuudessa. SoC-suunnittelun perintöön Tampereella vaikuttaa vahvasti Nokia, jolla on SoC-toimintoja myös Oulussa ja Espoossa. Aalto-yliopistolla, Oulun yliopistolla ja VTT:llä on osaamista radiotaajuus-, sekamuoto,- ja mittausteknisten piirien suunnittelusta.
– Järjestelmäpiiriosaaminen on erittäin tärkeää Nokialle – esimerkiksi matkapuhelinverkkojen toiminta pohjautuu tehokkaisiin järjestelmäpiireihin. Yhteisenä tavoitteenamme on nyt järjestelmäpiirikehityksen huippukeskuksen perustaminen Suomeen. Näin pyrimme syventämään ja jatkamaan jo aiemmin Tampereella aloitettua ekosysteemiyhteistyötä erittäin vaativan osaamisen varmistamiseksi. Huippukeskuksen perustaminen vahvistaisi järjestelmäpiirikehityksen merkitystä ja tunnettuutta niin Suomessa kuin laajemminkin, sanoo Tommi Uitto, Nokian Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän johtaja ja Suomen maajohtaja.
Esimerkki onnistuneesta kehitystyöstä on vuonna 2020 käynnistynyt ekosysteemihanke SoC Hub, jossa Tampereen yliopisto yhdessä Nokian ja muun yrityskonsortion kanssa on kehittänyt yhdessä pian kolme järjestelmäpiiriä, jotka sisältävät satoja miljoonia transistoreita. SoC Hubin onnistunut toimintamalli halutaan nyt laajentaa kansalliseksi ja pian kansainväliseksi.
– Huippukeskuksen kautta on mahdollista jatkaa SoC Hubissa käynnistettyä yhteiskehitystyötä laajemmalla skaalalla ja vahvistaa yhä useampien yritysten edellytyksiä järjestelmäpiirien kehittämiseen ja hyödyntämiseen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, sanoo professori Timo Hämäläinen Tampereen yliopistosta.
Kehitystyöhön kutsutaan mukaan myös muut Siruja Suomesta -ohjelman toimijat. Kansallista tutkimusyhteistyötä on jo laajennettu hakemalla Suomen Akatemian kahdeksanvuotista lippulaivaohjelmaa Microelectronics Center of Finland yhdessä Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja VTT:n kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tampereen yliopisto:
Pauli Kuosmanen
Johtaja, Tutkimus- ja innovaatiopalvelut
050 304 5934
pauli.kuosmanen@tuni.fi
Nokia:
Viestintä
press.services@nokia.com
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Haitallisten vuorovaikutusten ennustaminen ja ehkäisy tehoelektroniikkaan perustuvissa sähköjärjestelmissä31.5.2023 12:17:18 EEST | Tiedote
Viime vuosikymmenen aikana tapahtunut tekniikan kehitys ja vihreä siirtymä ovat lisänneet erilaisten sähköntuotannossa käytettävien tehoelektroniikkapohjaisten ratkaisujen yleisyyttä. Laitteiden toimintatavan takia niiden välillä voi esiintyä haitallisia vuorovaikutuksia, joita perinteiset analyysimenetelmät eivät kykene riittävän tarkasti ennustamaan. DI Roosa-Maria Sallinen esittelee väitöskirjassaan menetelmiä, joiden avulla voidaan ennakoida ja ehkäistä modernien tehoelektroniikkaan perustuvien sähköjärjestelmien kohtaamia haasteita.
Väitös: Krooninen haimatulehdus huonontaa potilaiden elämänlaatua ja vaatii usein kajoavia toimenpiteitä31.5.2023 11:06:25 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan LL Mikael Parhiala tutki kroonista haimatulehdusta sairastavien potilaiden elämänlaatua, tähystystoimenpiteitä ja leikkauksia. Lisäksi hän selvitti osteoporoosin ja lihaskadon eli sarkopenian yleisyyttä potilailla.
Väitös: Kalevala kytkeytyy muunnelmiensa kautta nykyihmisen maailmaan31.5.2023 10:14:50 EEST | Tiedote
Kalevala-muunnelmia on ilmestynyt 2000-luvulla poikkeuksellisen paljon, mikä kertoo kansalliseepoksen merkittävästä roolista suomalaisessa nykykulttuurissa. Ne ovat teoksia, joissa esiintyy Kalevalan tapahtumia, henkilöitä tai vähintään maailma, jossa Kalevala olisi voinut tapahtua. Elli-Mari Ahola tutkii väitöskirjassaan yhteensä neljäätoista romaanin muotoon kirjoitettua 2000-luvun Kalevala-muunnelmaa siitä näkökulmasta, millaista Kalevala-suhdetta ne tuottavat kerrontansa ja erilaisten maailmojensa avulla. Kirjallisuustieteen alan väitöskirja edustaa kertomuksentutkimusta.
Väitös: Uutta näyttöä ravitsemuksen yhteydestä tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen31.5.2023 09:28:12 EEST | Tiedote
Äidin raskaudenaikainen sekä lapsen varhaisvuosien ravitsemus voi aikaisempien tutkimusten perusteella merkittävästi edistää tai ehkäistä tyypin 1 diabeteksen kehittymistä. Väitöskirjatutkimuksessaan Markus Mattila havaitsi, että korkea C-vitamiinipitoisuus lapsuusaikana saattaa suojata lasta tyypin 1 diabeteksen esiasteen eli esidiabeteksen kehittymiseltä. Äidin raskaudenaikainen C-vitamiinin, raudan, nitraatin tai nitriitin saanti ravinnosta ei näyttäisi yhdistyvän lapsen riskiin sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Väitös: Papa-näyte on haaste patologille31.5.2023 09:04:11 EEST | Tiedote
LL Johanna Pulkkinen kartoitti väitöstutkimuksessaan kohdunkaulan lieriöepiteelisolusyöpään liittyviä gynekologisten irtosolunäytteiden eli Papa-näytteiden solumuutoksia. Tutkimuksessa keskityttiin varhaisimpiin lieriöepiteelisolusyöpää ennustaviin solupiirteisiin sekä tekijöihin, jotka johtivat joko tarpeettomiin jatkotutkimuksiin ja -toimenpiteisiin tai syöpädiagnoosin viivästymiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme