Järjestöjen yhteinen kannanotto: Järjestöjen auttamistyön edellytykset turvattava sote-uudistuksessa

Järjestöissä tehdään vuosittain miljoonia tunteja vapaaehtoistyötä, joka lisää ihmisten hyvinvointia ja tarjoaa kynnyksetöntä, ongelmia ehkäisevää, varhaista tukea. Sekä vertaistuen saamisen että muiden auttamisen on todettu lisäävän esimerkiksi vanhempien voimavaroja ja hyvinvointia.

Järjestöjen auttamistyö perustuu pitkälti vapaaehtoisuuteen, minkä vuoksi järjestöjen tarjoama tuki ei ole luonteeltaan myytävää palvelua. Uusia vapaaehtoisia koulutetaan järjestöissä jatkuvasti ja heitä tuetaan ongelmatilanteissa. Vapaaehtoistoiminnan laatu, jatkuvuus ja kehittäminen (koordinointi, koulutus, ohjaus, arviointi) edellyttävät ammatillista ohjausta ja säännöllistä rahoitusta.

Järjestöjen auttamistyön toiminnan rahoitus perustuu tällä hetkellä sekä veikkausvoittovaroihin (aikaisemmin RAY) että kuntien avustuksiin. Erityisen merkittävässä roolissa veikkausvoittovaroista myönnettyjen ja kuntien yhteisrahoitus on järjestöjen alueellisessa työssä. Esimerkkinä tästä on eri järjestöissä vapaaehtoisten ammatillinen ohjaus. Esimerkkejä yhteisrahoitteista toiminnasta ovat MLL:n lasten ja nuorten puhelin ja netti, Klubitalot, Mielenterveysseuran Kriisikeskukset ja Setlementtien Poikien ja Tyttöjen talot, SPR:n Nuorten turvatalot, vertaistukeen perustuva Sydänliiton Tulppa- ohjelma, Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyö, Marttaliiton kuntouttava työtoiminta.

Jos maakunnan ja järjestöjen yhteistyötä ei varmisteta sote-uudistuksessa, myös järjestöjen toiminnat, jotka nykyisin saavat vain kuntarahoitusta, joutuvat vaakalaudalle. Jos veikkausvoittovaroista myönnettävää rahoitusta täydentäviä maakuntien ja kuntien avustuksia järjestölähtöiseen auttamistyöhön ei turvata, monet järjestöjen toiminnot loppuvat tai supistuvat merkittävästi. Muutosvaiheessa tulee myös huolehtia siitä, ettei avustusten jakamiseen tule vuosittaisen toiminnan lamauttavia katkoja. Pitkäjänteinen sopimuskumppanuus tukee järjestölähtölähtöisen auttamistyön jatkuvuutta ja laatua.

Järjestöt toimivat paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. On välttämätöntä, että sekä kunnat että maakunnat tekevät yhteistyötä ja tukevat järjestöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Järjestöjen auttamistyön turvaamiseksi myös maakunnilla tulee olla mahdollisuus avustaa järjestöjä. Tämä turvattaisiin parhaiten siten, että sote-järjestämislakiin kirjataan nimenomainen maininta yleishyödyllisten yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön avustamisesta. Vähintään se olisi kirjattava lain yksityiskohtaisiin perusteluihin.

 

Järjestöt esittävät seuraava lisäystä (lisäys kursivoituna) sote-järjestämislain 8 §n 2 momenttiin:

Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä. Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden sekä yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunta tukee ja avustaa yleishyödyllisten yhteisöjen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.

 

 

Helsingissä 19.6.2017

Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura ry

Tuija Brax Sydänliitto ry

Marianne Heikkilä Marttaliitto

Mikko Heino Suomen Klubitalot ry

Milla Kalliomaa Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry

Vertti Kiukas SOSTE ry

Soile Kuitunen Kuntoutussäätiö

Kristiina Kumpula SPR

Ville Liimatainen A-kiltojen liitto ry

Heidi Nygren Kalliolan Setlementti ry

Arja Sutela Nuorten ystävät ry

Riitta Särkelä Ensi- ja turvakotien liitto ry

Teemu Tiensuu Sininauhaliitto ry