Kuuloliitto ry

Järjestöt huolissaan kuulovammaisten ja viittomakielisten ihmisten oikeuksien toteutumisesta ja syrjäytymisvaarasta 

Jaa

Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia tämän vuoden avustussummasta. Leikkaukset heikentäisivät merkittävästi järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttaisivat eniten kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.   
 
Suomessa arviolta joka kuudennella ihmisellä on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuroja ja huonokuuloisia viittomakielisiä henkilöitä on noin 3000.  Kuurosokeita ja vaikeasti kuulonäkövammaisia on noin 1200. Kuulovamma- ja viittomakielialan eri järjestöt ja niiden jäsenyhdistykset kohtaavat ja tukevat vuosittain noin 100.000 apua tarvitsevaa ihmistä.   
 
Ilman kuulo- ja viittomakielialan järjestöjen ja niiden jäsenyhdistysten tuottamia tukipalveluja, kuten neuvontaa, ohjausta ja vertaistukea, sekä oikeuksien valvontaa, moni kuulovammainen, viittomakielinen ja kuurosokea henkilö jää yhteiskunnan ulkopuolelle ja toimintaympäristön haasteet vaikeuttavat osallistumista monin tavoin.  
 
Yhteiskunnasta ja yhteisöstä ulos jääminen aiheuttaa syrjäytymistä, jota voidaan ehkäistä järjestöjen tarjoamalla tukiverkolla. Tukiverkon keskiössä on vertaisen kohtaaminen, roolimallit ja kokemusperäinen asiantuntijuus, jotka eivät ole muutoin korvattavissa. Järjestöt vahvistavat voimaantumisen ja osallisuuden kokemuksia järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Järjestöjen tekemä työ ja koordinoima vapaaehtoistoiminta vahvistaa kuulovammaisen, viittomakielisen ja kuurosokean ihmisen identiteettiä, itsetuntoa ja resilienssiä. 
 
Järjestöillä on keskeinen rooli suomalaisessa demokratiassa ja sen varmistamisessa, että yhteiskunta vastaa eri vähemmistöjen tarpeisin. Aistivammaiset henkilöt ovat vuosisatojen ajan olleet eriarvoisessa asemassa yhteiskunnassa ja ovat sitä yhä. Tiedon saanti, palvelujen saavutettavuus sekä yhdenvertainen vuorovaikutus ja osallisuus yhteiskunnassa ovat kansalaisen perusoikeuksia, joiden toteutuminen ei ole itsestään selvää kuulovammaisten, viittomakielisten ja kuurosokeiden arjessa. Järjestöt turvaavat heidän tiedon saantiaan ja varmistavat, että yhteiskunnan palvelut ovat saavutettavia.  Kolmas sektori on rakentunut nykyiseen muotoonsa juuri siksi, että sillä on syvällinen tieto ja ymmärrys erilaisten ryhmien tarpeista ja siitä, miten niihin vastataan. Ilman järjestöjen asiantuntemusta, vahvaa oikeuksien valvontaa ja lainsäädäntöön vaikuttamista tämän kohderyhmän asema yhteiskunnassa heikentyisi entisestään.   
 
Järjestöjen toiminta säästää yhteiskunnan varoja tukemalla ennakoivasti ja vahvistaen heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten toimintakykyä. Järjestöt ovat ketteriä ja pystyvät joustavasti muovaamaan toimintaansa kohderyhmän tarpeita vastaavaksi. Julkinen sektori ei pysty paikkaamaan järjestöjen osaamista ja vuosikymmenien kokemustietoa. Yhteiskunnalla ei ole varaa menettää järjestöjen tuottamaa hyvinvointityötä. Hallituksen budjettiriihessä on löydettävä kestävät ratkaisut järjestöjen toimintaedellytysten ja rahoituksen turvaamiseksi. Tämä voi tapahtua esimerkiksi arpajaisveroa alentamalla ja kompensoimalla tuoton laskua suoraan budjettivaroin.   
  
Julkaisuvapaa 7.9. klo 9.00

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuuloliitto ry, Sanna Kaijanen, sanna.kaijanen@kuuloliitto.fi, 040 5081716  
Kuurojen Liitto ry, Markku Jokinen, markku.jokinen@kuurojenliitto.fi, 040 5903170  
Kuulovammaisten lasten vanhempien liitto ry, Sari Suokas, sari.suokas@klvl.fi, 050 5613752  
LapCI ry, Janet Grundström, janet.grundstrom@lapci.fi, 0400914583  
Kuurojen Palvelusäätiö sr, Pekka Räsänen, pekka.rasanen@kpsaatio.fi, 0400 415228  
Suomen Kuurosokeat ry, Risto Hoikkanen, risto.hoikkanen@kuurosoke

Tietoja julkaisijasta

Kuuloliitto ry
Kuuloliitto ry
Ilkantie 4
00400 Helsinki

http://www.kuuloliitto.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kuuloliitto ry

Helppo kuulla -viikko haastaa kehittämään kuunteluympäristöjä15.5.2022 00:01:00 EEST | Tiedote

Kuunteluympäristöjen toimimattomuus estää tällä hetkellä kuulovammaisia henkilöitä osallistumasta täysipainoisesti yhteiskunnan eri toimintoihin. Laeista ja asetuksista huolimatta kuulovammaisille soveltuvat äänensiirtojärjestelmät ovat edelleen liian harvinaisia. Kuuloliiton Helppo kuulla -teemaviikko (16.5–20.5.) korostaa esteettömän kuunteluympäristön tärkeyttä kuulovammaisille. Osana teemaviikkoa Kuuloliitto käynnistää Herkällä korvalla -palkinnon haun.

Kuulonkuntoutukseen panostaminen tukee muistia3.3.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Kuuloliitto haluaa Kansainvälisenä Kuulopäivänä 3.3. korostaa oikea-aikaisen kuulon kuntoutuksen tärkeyttä ikääntyneen muistin ja tiedonkäsittelyn tukemisessa. Kuulonalenema on ikääntyneillä yleistä ja hoitamattomana sen on osoitettu olevan yksi muistisairauksien riskitekijöistä. Ikääntyneiden oikea-aikaisellakuulonkuntoutuksella on toimintakyvyn tukemisen ohella iso merkitys myös kansantaloudellisesti. Muistisairauksien hinnaksi on arvioitu Suomessa useita miljardeja.

Tekstitysbarometri: Kotimaisten tv-ohjelmien tekstityksessä parantamisen varaa27.1.2022 06:00:00 EET | Tiedote

Kyselytutkimuksella selvitettiin, kuinka katsojat kokevat kotimaisten tv-ohjelmien ja suoratoistopalvelujen tekstityksen. Selvisi, että tekstityksen laadussa on yhä parantamisen varaa. Monia kotimaisia tv-ohjelmia ei tekstitetä lainkaan, Ylen ohjelmatarjontaa lukuun ottamatta. Tämä rajaa erityisesti kuulovammaisen katsojan valinnanvapautta. Parhaimmillaan kotimainen tv-tekstitys palvelee monia eri käyttäjäryhmiä.

Ikäkuulo – huonosti tunnistettu riskitekijä muistisairauksille21.9.2021 11:00:00 EEST | Tiedote

Muistiviikon yhteydessä Kuuloliitto haluaa korostaa kuulonkuntoutuksen tärkeyttä ikääntyneen muistin ja tiedonkäsittelyn tukemisessa ja ylläpitämisessä. Hoitamaton kuulovamma haittaa vuorovaikutustilanteita, mikä voi edesauttaa muistiongelmien syntyä. Ikäihmisten kuulonkuntoutuksen tarpeeseen on kiinnittänyt huomiota myös kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd).

Maskien käyttö vaikeuttaa kuulovammaisten työelämää ja opiskelua16.9.2021 05:00:00 EEST | Tiedote

Maskisuosituksesta luovuttaneen koko maassa, kun riittävä rokotekattavuus on saavutettu. Kuuloliitto pitää tätä hallituksen linjausta erittäin tärkeänä kuulovammaisille. Liiton keväällä tekemästä kyselystä kävi ilmi, että kasvomaskien käyttö tekee kommunikaatiotilanteista vaikeita. Haastavia tilanteita kohtaavat erityisesti asiakastyötä tekevät kuulovammaiset. Pahimmillaan maskien tuomat ongelmat lisäävät työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme