Järjestöt kampanjoivat oikeudenmukaisuuden puolesta – ollaan yhdessä #vainihmisia
Vain ihmisiä -kampanjan keskiössä on kohtaaminen ja tuntemattomaan tutustuminen. Kohtaamisiin kannustetaan niin kasvotusten kuin verkossa.
Kampanjan taustalla olevat järjestöt Amnesty, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Punainen Risti näkevät kampanjan vastaavan selkeään yhteiskunnalliseen tarpeeseen. Parhaimmillaan kohtaamiset voivat olla osana yksinäisyyden, syrjäytymisen ja vihapuheen vähenemisessä.
“Yksinäisyys näkyy yhteiskunnassamme kohtaamisen puutteena ja turvattomuutena. Olisi tärkeää keskustella siitä, miten voisimme lisätä toistemme kohtaamista ja kunnioittamista. Uskon, että oppimalla kuuntelemaan toisiamme, näkisimme toisemme ihmisinä kaikkine ajatuksinemme, kokemuksinemme, iloinemme ja pelkoinemme”, kertoo Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula.
Kohtaamiskahviloissa kaikki kuuntelevat ja tulevat kuulluiksi
Kevään 2019 aikana kuudella eri paikkakunnalla järjestetään lämminhenkisiä Vain ihmisiä -kohtaamiskahviloita, joissa osallistujat pääsevät ohjatusti jakamaan tarinoita elämästään itselleen tuntemattomien ihmisten kanssa. Kahvila järjestetään yhteistyössä Story Sharing Universum -teatteriryhmän tarinankertojien kanssa. Myös heillä itsellään on monenlaisia tarinoita kerrottavanaan, sillä jotkut heistä ovat tulleet Suomeen turvapaikanhakijoina, toiset taas esimerkiksi opintojen tai rakkauden takia.
Käydyissä keskusteluissa jokainen kuuntelee ja kunnioittaa muita, mutta tulee myös tahtoessaan itse kuulluksi. Parhaimmillaan merkityksellisten kohtaamisten innostamina osallistujat vievät moniäänisyyden ja muiden kunnioittamisen viestiä eteenpäin niin arkeensa kuin osallistuessaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon.
”Suomen hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu yhdessä tekemällä. Tällä kampanjalla haluamme antaa äänen myös heille, joiden ääni ei yleensä kuulu. Kohtaamalla toinen ihminen kunnioittavasti ilman ennakko-oletuksia ja kuuntelemalla aidosti, voimme rakentaa tasa-arvoisempaa maailmaa”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Jouni Hemberg.
Päätöksentekijöiden ja yhteiskunnallisen keskustelun merkitys korostuukin kevään eduskuntavaalien alla. Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johanssonin mukaan kunnioittavalla kohtaamisella on vaalien alla suuri merkitys:
“Aivan erityisesti haluan haastaa eduskuntavaaliehdokkaat kohtaamaan ihmisiä, joihin heidän päätöksensä vaikuttavat. Toivoisin heidän tapaavan vaikkapa suojelua Suomesta saaneita ja läheisimpiään kaipaavia ihmisiä, jotka eivät pysty tienaamaan vaadittavaa summaa perheensä Suomeen saamiseksi, vaikka miten yrittäisivät”, Johansson kehottaa.
Osallistua voi kasvokkain ja verkossa
Vain ihmisiä -kampanjan kohtaamishaasteeseen voi kahviloiden lisäksi osallistua omassa arjessa sekä kasvokkain että verkossa. Kampanja haastaa kaikki suomalaiset kohtaamaan itselle yuntemattomia, erilaisista taustoista tulevia ihmisiä.
Tätä haastetta helpottamaan on tuotettu Kohtaamiskortit, joiden avulla tarinoiden ja kokemusten jakaminen helpottuu. Verkossa kampanjaan voi osallistua jakamalla sosiaalisessa mediassa päivityksiä omista merkityksellisistä kohtaamisista hashtagilla #vainihmisia.
Kampanjan ensimmäinen kohtaamiskahvila järjestetään Helsingin kaupunginmuseon aulassa 15.2. kello 18 alkaen. Kahviloita järjestetään kevään aikana myös Mikkelissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Kokkolassa ja Oulussa.
Organisationerna för en kampanj för rättvisa – tillsammans #manniskoremellan
Amnesty International, Kyrkans Utlandshjälp och Finlands Röda Kors förenar sina krafter för ett rättvisare Finland i kampanjen Människor emellan, som startar 11.2. I Finland finns det lika många berättelser som det finns människor. Fastän våra berättelser är olika, är de ändå mycket lika – minnen, känslor och erfarenheter som berör oss alla.
Det centrala i kampanjen Människor emellan är att mötas och att lära obekanta människor. Människorna uppmuntras till möten både ansikte mot ansikte och på nätet.
Organisationerna bakom kampanjen Amnesty International, Kyrkans Utlandshjälp och Finlands Röda Kors anser att kampanjen svarar mot ett tydligt samhälleligt behov. I sin bästa form kan mötena bidra till att minska ensamhet, utslagning och hatretorik.
"I vårt samhälle kommer ensamheten till uttryck i avsaknad av möten och i en känsla av otrygghet. Det skulle vara viktigt att diskutera hur vi kan öka mötena med och respekten för varandra. Jag tror att vi genom att lära oss att lyssna på varandra ser varandra som människor med alla våra tankar, erfarenheter, glädjeämnen och rädslor”, berättar Finlands Röda Kors generalsekreterare Kristiina Kumpula.
På möteskaféerna hör och hörs alla
Under våren 2019 ordnas på sex olika orter Människor emellan-möteskaféer, där stämningen är varm och där man under ledning kan dela berättelser ur sitt liv med obekanta människor. Kaféerna ordnas i samarbete med berättare från teatergruppen Story Sharing Universum. De har också själva många olika slags berättelser att dela, för en del av dem har kommit till Finland som asylsökande, en del till exempel på grund av studier eller kärlek.
Vid samtalen lyssnar och respekterar man de andra, men om man vill, blir man också själv hörd. Detta leder i sin bästa form till att deltagarna, inspirerade av betydelsefulla möten, förmedlar budskapet om många röster och respekt för andra vidare både till sin egen vardag och till debatten och beslutsfattandet i samhället.
”Finlands välfärdssamhälle har byggts upp genom att arbeta gemensamt. Med den här kampanjen vill vi ge en röst även åt dem, vars röst i allmänhet inte hörs. Genom att möta en annan människa med respekt och utan förhandsantaganden och genom att lyssna på ett äkta sätt kan vi bygga upp en mera jämställd värld”, säger verksamhetsledaren för Kyrkans Utlandshjälp Jouni Hemberg.
Beslutsfattarnas och samhällsdebattens betydelse framhävs också inför vårens riksdagsval. Verksamhetsledaren för Amnesty Internationals Finlandsavdelning Frank Johansson anser att respektfulla möten har stor betydelse inför valet:
”Speciellt vill jag utmana kandidaterna i riksdagsvalet till att möta människor, som påverkas av deras beslut. Jag hoppas att de träffar till exempel människor som fått skydd i Finland, som saknar sina närmaste och som inte fastän de gör sitt yttersta klarar av att förtjäna ihop den summa som krävs för att få familjen till Finland”, uppmanar Johansson.
Man kan delta ansikte mot ansikte och på nätet
I Människor emellan-kampanjens mötesutmaning kan man delta förutom på kaféerna också i den egna vardagen både ansikte mot ansikte och på nätet. Kampanjen utmanar alla finländare att möta för dem obekanta människor med olika bakgrund.
För att göra utmaningen enklare har ett möteskort utarbetats, vilket gör det lättare att dela berättelser och erfarenheter. På nätet kan man delta i kampanjen genom att dela uppdateringar om egna betydelsefulla möten på sociala medier med hashtaggen #manniskoremellan.
Kampanjens första möteskafé ordnas i Helsingfors stadsmuseums aula 15.2 med början klockan 18. Kaféer ordnas under våren också i S:t Michel, Jyväskylä, Kuopio, Karleby och Uleåborg.
www.vainihmisia.fi/sv/
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frank Johansson
Toiminnanjohtaja
Amnesty International, Suomen osasto
+358 50 367 6311
frank.johansson@amnesty.fi
Vilma Vuorio
tiedottaja
Amnesty International, Suomen osasto
p. 040 833 1532
vilma.vuorio@amnesty.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Amnesty International on maailman suurin ihmisoikeusjärjestö. Me teemme ihmisoikeudet tunnetuiksi, tutkimme vakavia ihmisoikeusloukkauksia ja kampanjoimme niitä vastaan kaikkialla maailmassa. Toimintamme perustuu yksittäisten ihmisten tuelle. Amnestyn Suomen osasto perustettiin vuonna 1967.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Amnesty International
Amnesty ja Human Rights Watch: Etiopian Länsi-Tigrayssa on meneillään etninen puhdistus – alueelle vaaditaan välitöntä humanitaarista apua6.4.2022 02:00:00 EEST | Tiedote
Etiopian Länsi-Tigrayssa vuodesta 2020 lähtien sotineet osapuolet ovat syyllistyneet laajamittaisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Siviilien teloitukset, massapidätykset, ryöstöt ja pakkosiirrot täyttävät sotarikosten tunnusmerkistön ja ovat rikoksia ihmisyyttä vastaan, toteavat Amnesty International ja Human Rights Watch tänään julkaistussa raportissaan.
Amnestyn vuosiraportti: Venäjän sotatoimet pohjaavat järjestelmällisiin ihmisoikeusloukkauksiin – Suomelle moitteita perusturvasta ja translaista29.3.2022 01:01:00 EEST | Tiedote
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus, jolle on luotu pohja järjestelmällisillä ihmisoikeusloukkauksilla. Amnesty Internationalin vuosiraportti avaa, kuinka ihmisoikeuspuolustajien, riippumattoman median ja kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen on luonut otollisen maaperän sotatoimille.
Sotaa paenneiden auttaminen on vapaaehtoisten harteilla Puolassa – viranomaisten passiivisuus altistaa paenneet väkivallalle ja ihmiskaupalle24.3.2022 09:44:44 EET | Tiedote
Tilanne Ukrainan ja Puolan rajalla on kaoottinen ja vaarallinen. Se altistaa sotaa paenneet ihmiset kärsimyksen jatkumiselle. Amnestyn tutkijat tarkkailivat olosuhteita rajalla kymmenen päivän ajan ja haastattelivat Ukrainasta paenneita ihmisiä.
Mielenilmaus vaatii fossiiliriippuvuuden katkaisua4.3.2022 14:05:44 EET | Tiedote
Lauantaina 5.3.2022 eduskuntatalon edustalle kokoontuva mielenilmaus muistuttaa pääministeri Sanna Marinin hallitukselle, että Ukrainan sota ja kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin tuore raportti osoittavat yhteiskuntamme fossiiliriippuvuuden tuhoisuuden. Mielenosoittajat vaativat hallitusta lunastamaan lupauksensa fossiilivapaasta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Synkkä selvitys lääkeyhtiöiden toiminnasta: “Jos haluamme pandemian päättyvän, suunnan on muututtava”14.2.2022 09:26:41 EET | Tiedote
Lääkeyhtiöt valmistivat 10 miljardia koronarokoteannosta vuonna 2021. Määrällä olisi päästy vaivatta Maailman terveysjärjestön (WHO) tavoittelemaan 40 prosentin globaaliin rokotekattavuuteen. Silti vain neljä prosenttia matalan tulotason maiden asukkaista oli saanut kaksi rokotetta koronaa vastaan vuoden loppuun mennessä.