Ensi- ja turvakotien liitto

Järjestöt: Naisiin kohdistuvan lähisuhdeväkivallan lopettamiseksi resurssit Suomessa edelleen riittämättömiä

Jaa

Naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan lopettamiseksi on tehty paljon toimenpiteitä, mutta resurssit eivät ole riittäviä. Tämä selviää kansalaisjärjestöjen kokoamasta arviosta Istanbulin sopimuksen toteuttamisesta. Järjestöt ylläpitävät suurta osaa väkivallan uhreille ja tekijöille tarjolla olevista palveluista. Aitoa yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kesken tarvitaan kaikilla tasoilla.

Istanbulin sopimus on Euroopan Neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimus antaa jäsenvaltioille selkeitä vaatimuksia ja toimenpide-ehdotuksia väkivallan vähentämiseksi ja sen tarkoitus on parantaa lähisuhdeväkivallasta kärsivien asemaa. Tänä vuonna Suomi raportoi ensimmäistä kertaa sopimuksen sisällön toteuttamista EU:n komissiolle. Suomi ratifioi sopimuksen 2015. 

Sopimuksen edellyttämät toimenpiteet ovat monilta osin hyvin konkreettisia mutta ne vaativat toteutuakseen selkeää taloudellista panostusta. Palveluita on kehitetty sopimuksen ratifioinnin jälkeen, esimerkiksi 8 uutta turvakotia on avattu kolmen vuoden aikana. Monet toimeenpanosuunnitelmassa olevat naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen toimet ovat kuitenkin luonteeltaan yksittäisiä, eivätkä sisällä kustannusarvioita tai tietoa osoitetusta määrärahasta. Järjestöt pitävät kartoitusta naisiin kohdistuvan väkivallan kustannuksista Suomessa tärkeänä aloitteena, mutta myös korvamerkittyjä resursseja kaivataan kipeästi.

Väkivallan asiantuntijoita tulisi kuulla

Nykytilanteessa järjestöt ylläpitävät suurta osaa väkivallan uhreille ja tekijöille tarjolla olevista palveluista, kuten auttavia puhelimia, vertaisryhmiä ja henkilökohtaista tukea niin kasvokkain kuin verkossakin. Suomen 27 turvakodista 21 on järjestöjen ylläpitämiä vaikkakin valtion rahoittamia ja koordinoimia.

– Järjestöillä on pitkään kertynyttä osaamista ja vahva asiantuntemus väkivaltatyöstä sekä väkivaltaa kohdanneiden ihmisten auttamisesta, muistuttaa toiminnanjohtaja Kaisa Åberg Naisten Linjalta.
– Tuomme vahvan ammatillisen osaamisen lisäksi ihmisten kokemusten äänen.

Istanbulin sopimuksen kansallisen toimeenpanon kannalta on keskeistä, että viranomaisten ja kolmannen sektorin toiminta, osaaminen ja resurssit muodostavat kokonaisuuden, jonka kehittämistä sekä suunnitellaan että toteutetaan yhdessä. Perinteisestä yhteistyökäytännöstä poiketen sopimuksen toteuttamista suunnitteleva ja seuraava yhteensovittamiselin koostuu kuitenkin yksinomaan viranomaisista. Sen yhteyteen jälkikäteen perustetulla järjestöjaostolla, joka aloittaa toimintansa kesäkuussa, on oltava todellinen mahdollisuus vaikuttaa yhteensovittamiselimen toimintaan.

Lasten kokema väkivalta näkyväksi

Palvelujärjestelmässä on puutteita lasten kokeman väkivallan puheeksi ottamisessa. Lapsia, jotka joutuvat näkemään lähisuhdeväkivaltaa, tulisi myös pystyä auttamaan nopeammin ja tehokkaammin.

– Väkivalta on traumatisoivaa silloinkin, kun se ei fyysisesti kohdistu suoraan lapseen, muistuttaa kehittämispäällikkö Tiina Muukkonen Ensi- ja turvakotien liitosta.
– Lasten kokeman väkivallan puheeksi ottamisessa ja avun saamisessa on selkeitä puutteita. Apua ei tarjota läheskään kaikille sitä tarvitseville lapsille, kun väkivallan uhkaa perheessä ei nähdä vaihtoehtona.

Lasten kannalta on myös huolestuttavaa, että eron jälkeisiä huolto- ja tapaamissopimuksia tehtäessä väkivaltaa ei oteta riittävästi huomioon. Lapsia tulisi kuulla paremmin erotilanteissa, joihin liittyy uhkaa, pelkoa tai väkivaltaa. Jotta lasten kokema väkivalta tulisi näkyväksi, väkivaltaan liittyvää koulutusta tarvitaan perusterveydenhuollon henkilökunnalle, poliiseille, varhaiskasvatukseen sekä koulussa toimiville aikuisille. Koulutukseen tulee osoittaa myös taloudellista panostusta.

Järjestöjen raportin ja suositukset toimenpiteiksi kokosi edustajat 14 järjestöstä. Raportin koordinoinnista vastasivat Ensi- ja turvakotien liitto ja Naisten Linja. 

Ensi- ja turvakotien liitto
Exit ry
Ihmisoikeusliitto
Kevät Nousiainen, professori, Turun yliopisto
Lyömätön linja Espoossa ry
Monika-naiset liitto ry
Naisjärjestöjen keskusliitto
Naisjärjestöt yhteistyössä Nytkis ry
Naisten Linja
Rikosuhripäivystys
Rusetti ry
Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry
Vammaisjärjestöjen naisverkosto
Viola – väkivallasta vapaaksi ry

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kaisa Åberg
toiminnanjohtaja, Naisten Linja
p. 050 577 0595

Johanna Matikka
asiantuntija, Ensi- ja turvakotien liitto
p. 050 373 8506

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Ensi- ja turvakotien liitto
Ensi- ja turvakotien liitto
Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 HELSINKI

09 4542 440http://www.ensijaturvakotienliitto.fi

Ensi- ja turvakotien liitto - Olemme valtakunnallinen lapsi- ja perhejärjestö, joka auttaa vaikeissa ja turvattomissa oloissa eläviä lapsia ja perheitä sekä tekee perheväkivaltaa ehkäisevää työtä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat mediatiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ensi- ja turvakotien liitto

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme