Järjestöt tarvitsevat nyt viestintäosaamista sekä ennakointi- ja tulevaisuustaitoja
Järjestöt ja yhdistykset tarvitsevat lisää tietoa ja taitoa sosiaalisen median mahdollisuuksiin, viestintään, ennakointi- ja tulevaisuustaitoihin, verkosto- ja yhteistyötaitoihin sekä hallitustyöskentelyyn. Aiheet nousivat kärkeen Opintokeskus Siviksen tuoreessa osaamistarvekyselyssä.
Ennakointi- ja tulevaisuustaitojen nousu viiden kärkeen oli yllätys. Vielä kaksi vuotta sitten reilut 40 prosenttia vastaajista piti ennakointi- ja tulevaisuustaitoja tärkeinä, nyt yli 60 prosenttia.
- Arvasin, että ennakoinnin tarve kasvaa, koska siitä puhutaan nykyään niin paljon, mutta en arvannut, että sen suosio nousee näin paljon. Olemme onnistuneet olemaan Siviksessä aikaamme edellä, kun olemme jo aiemmin järjestäneet aiheeseen liittyviä koulutuksia ja hankkeita, toteaa Siviksen asiantuntija Marion Fields.
Siviksen osaamistarvekyselyyn vastasi yhteensä 337 suomalaisen järjestön tai yhdistyksen edustajaa. Koronapandemian vaikutukset näkyivät vastauksissa selvästi. Monet järjestöt ja yhdistykset ovat esimerkiksi pohtineet, miten saisivat siirrettyä toimintaansa verkkoon ja sosiaaliseen mediaan.
- Somen nosti tärkeimmäksi osittain korona. Moni vastanneista kertoi, että nyt pitäisi osata viedä koulutuksia verkkoon. Lisäksi verkkoinfraa täytyisi osata rakentaa ja hallita. Ja taitoja tulisi jakaa myös jäsenille. Luultavasti ennakointi- ja tulevaisuustaitojenkin tarve nousee osittain koronasta, Fields arvioi.
Huolta tulevaisuuden tarpeisiin liittyvästä osaamisesta
Vuoden 2020 osaamistarvekysely paljastaa huolenaiheen: aikaisempaa harvempi kyselyyn vastanneista uskoi järjestönsä henkilökunnan tietojen ja taitojen riittävän osaamistarpeisiin vastaamiseen.
Kyselyssä esitettiin väittämä ”Henkilöstömme osaaminen on riittävän hyvää koulutustarpeisiimme vastaamiseen”. Osittain samaa mieltä oli tänä vuonna vain 61 prosenttia vastaajista, kun kaksi vuotta sitten määrä oli 68 prosenttia.
- Tämä on asia, jota pitää tarkkailla. Mitkä ovat akuutit osaamistarpeet koronan jälkeen? Ja mistä osaamista saadaan, jos järjestö ei siihen omin voimin pysty vastaamaan? Ja miten osaamista rakennetaan yhdessä kriisin jälkeen? Osaaminen kuitenkin liittyy vahvasti järjestön toimintakykyyn, Marion Fields korostaa.
Siviksen osaamistarvekyselyssä selvisi, että tietojen ja taitojen kartuttamisella on myös kiire. Etenkin digitaalisten taitojen nopea oppimistarve nousi esiin voimakkaasti.
- Digitalisaation tarve on suorastaan räjähtänyt. IT- ja digitaitoja pitäisi saada nopeasti kaikkien saataville, jotta pystytään tuottamaan vuorovaikutteisia ja osallistavia digipalveluja.
Lyhytkestoinen opetus syrjäyttää pitkäkestoista
Pitkään kasvanut trendi lyhytkestoisten koulutusten suosiosta laajenee entisestään. Samalla pitkäkestoinen opetus väistyy.
- Se ei ole pelkästään hyvä asia. Nyt koulutuksista tulee hyvin tiedollisia, kun ne ovat aiemmin olleet myös tekemispainotteisia. Ja kun kaikki koulutus on todella lyhyttä, kovin syvällistä oppimista ei ehdi tapahtua. Se taas voi vaikuttaa kauaskantoisesti osaamiseen ja järjestöihin sitoutumiseen.
Kestävän elämän merkitys on lisääntynyt
Siviksen osaamistarvekyselyn erityisteemana oli tänä vuonna kestävä elämä. Sen merkitys järjestöissä on lisääntynyt. Vastanneista 37 prosenttia näki kestävän kehityksen osaamisen tärkeänä. Kaksi vuotta sitten niin ajatteli vain 21 prosenttia vastanneista.
- Kiinnostavaa on, että aikaisempina vuosina kestävän kehityksen ovat merkinneet osaamistarpeeksi sellaiset järjestöt, jotka toimivat ympäristön, luonnon ja nuorten parissa. Nyt kestävän kehityksen merkitys oli valtavirtaistunut. Kaikkiaan 3/4 vastaajista oli sitä mieltä, että kestävän elämän merkitys järjestötoiminnassa kasvaa.
FAKTA
• Opintokeskus Siviksen osaamistarvekysely on toteutettu vuodesta 2012 alkaen. Aluksi kysely tehtiin kolmen vuoden välein, nykyään kysely tehdään joka toinen vuosi.
• Vuodesta 2018 alkaen kysely on lähetetty kaikille Suomen yhdistys- ja järjestötoimijoille. Aiemmin kysely lähetettiin Siviksen jäsenjärjestöille.
• Kyselyssä pyydetään kertomaan järjestön tai yhdistyksen koulutus- ja osaamistarpeista seuraavan kolmen vuoden ajalle ja arvioimaan erilaisten opiskelumuotojen kehittymistä. Lisäksi järjestöjä pyydetään nimeämään 1-3 tärkeintä osaamis- ja koulutustarvetta.
Teksti: Tia Yliskylä
Kuvat: Opintokeskus Sivis ja Susanna Nordvall
Kuvat ja tutkimukset saatavilla mediapankista: https://sivis.kuvat.fi/kuvat/Tutkimukset+ja+julkaisut/
Yhteyshenkilöt
Lisätiedot:
Koulutuspäällikkö Susanna Plathan
0400 950 180, susanna.plathan@ok-sivis.fi
Asiantuntija Marion Fields
040 350 4500, marion.fields@ok-sivis.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Opintokeskus Sivis on valtakunnallinen järjestöjen oppilaitos. Sivis toteuttaa ja kehittää itse sekä yhdessä 75 valtakunnallisen jäsenjärjestönsä kanssa järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa edistävää koulutusta. Koulutuksia on vuosittain 6 600 ja vertaisopintoryhmiä 1 100. Järjestökoulutuksen kautta Sivis tukee elinikäistä oppimista, kansalaisten aktiivisuutta, kestävää elämää ja yhteiskunnan toimintaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Opintokeskus Sivis
Järjestöillä on merkittävä rooli kestävän elämän rakentamisessa12.7.2021 14:26:42 EEST | Tiedote
Tiedote 12.7.2021. Miten järjestöt voivat tukea ja kirittää kestävää kehitystä? Miten kaikki saadaan mukaan muutostalkoisiin? Entä mitä on ekososiaalinen sivistys ja miten sitä edistetään? Ja kuinka nuorten näkökulmat saadaan näkymään toiminnassa?
Tusina näkökulmaa kestävään elämään6.10.2020 13:39:30 EEST | Tiedote
Miten järjestöt voivat edistää kestävää elämää? Vastauksia ja vinkkejä saa Opintokeskus Siviksen julkaisusta Kestävän elämän muutosvoimaa järjestötoiminnasta. Julkaisu ilmestyy perjantaina 9.10.2020. Samana päivänä järjestetään myös julkaisu- ja keskustelutilaisuus verkossa.
Lukutaidottomuus vaikeuttaa satojen tuhansien nykysuomalaisten elämää – uudistettu Perustaitotesti herättää keskustelua ja suhteuttaa oman osaamisen8.9.2020 09:46:14 EEST | Tiedote
Verkossa oleva Perustaitotesti mittaa opiskelussa ja työelämässä tarvittavia luku-, numero- ja ongelmanratkaisutaitoja viihdyttävällä tavalla. Perustaitotestin on suorittanut jo 21 000 suomalaista. Keväällä 2020 uudistetun testin suorittaja pääsee nyt vertailemaan omaa osaamistaan muihin suomalaisiin.