Järjestöt vaativat toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin uudistuksia
Nuorisopsykiatrinen erikoissairaanhoito on jo pitkään ollut ääriään myöten täynnä uusista lähetteistä. Yksi syy nuorisopsykiatrian kriisiin on puutteellinen perustason hoito: nuorten mielenterveyspalveluja ei ole vuosiin ollut riittävästi tarjolla. Siksi myös toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyspalveluita tulee kehittää rohkeasti.
Lievemmissä mielenterveysongelmissa puutteellinen perustason hoito johtaa helposti medikalisaatioon eli lääketieteellistymiseen: opiskelijasta tulee jonotuksen jälkeen nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon potilas sen sijaan, että hän saisi apua tutussa opiskeluympäristössä. Nopea matalan kynnyksen apu opiskelijahuollossa vähentäisi tarvetta erikoissairaanhoidolle.
Lisäksi opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu lakisääteisesti myös opiskelijoiden perustason sairaanhoito, mukaan lukien mielenterveyspalvelut. Mielenterveyspalvelut on järjestettävä moniammatillisessa tiimissä. On tehtävä selkeä työnjako, mikä on oppilaitoksen opiskelijahuollon työtä, tehtävää ja osaamista ja mikä opiskeluterveydenhuollon mielenterveyspalveluiden tehtävä.
Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuoltoa
Käypä hoito -suositukset sekä terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston suositukset linjaavat, että lyhytterapiat ja vaikuttavaksi todetut psykoterapiat sekä muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat mielenterveys- ja päihdehäiriöissä perusterveydenhuollon palveluvalikoimaan.
Tältä osin opiskelijahuollon kuraattori- ja psykologitoiminnan sekä opiskeluterveydenhuollon mahdollisuudet toimia opiskelijoiden mielenterveysongelmien perustason hoitotahona ovat hyvät. Pitkäaikainen toiminnan aliresursointi ja hoidon hajauttaminen muualle perusterveydenhuoltoon ovat kuitenkin syöneet näitä edellytyksiä.
Perustason mielenterveystyötä on vahvistettava osana opiskelijahuollon arkea yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Se edellyttää tahtotilaa ja työhön kohdennettuja riittäviä resursseja. Tämän muutoksen sekä inhimillinen että taloudellinen hintalappu olisi nykytoimintaa pienempi.
Viisi ehdotusta toisen asteen opiskelijoiden mielenterveystyön kehittämiseen sote-uudistuksessa:
1) Turvataan asiantuntijoiden riittävä määrä ja palveluiden resursointi. Lakisääteisten psykologien, kuraattorien, terveydenhoitajien ja lääkärien määrä on saatava suositusten edellyttämälle tasolle opiskelijahuollon kokonaisuudessa. Turvataanmyös yhteisöllisen oppilaitostyön ja verkostotyön resurssit.
Voimassaolevan lainsäädännön mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä viimeistään seuraavana työpäivänä. Oppilaitosten arjessa nämä määräajat eivät käytännössä toteudu.
2) Tarjotaan mielenterveys- tai päihdehoitoa tarvitsevalle ensivaiheen tukea, joka tarkoittaa esimerkiksi tiivistä ammattilaisen tarjoamaa arviointia, tukea, selvittelyä, neuvontaa ja psykososiaalisia hoitomuotoja. Tuetaan lisäksi opiskelijahuollon toiminnan ja laadun kehittämistä. Opiskelijahuollon ammattilaiset voivat oman asiantuntemuksensa mukaan tarjota eri psykososiaalisia hoitomuotoja jo ensivaiheessa.
3) Perustetaan toisen asteen opiskeluterveydenhuoltoon moniammatilliset mielenterveystiimit. Vahvistetaan opiskeluterveydenhuollon lyhytpsykoterapiaosaamista ja muiden näyttöön perustuvien moninaisten psykososiaalisten hoitomuotojen osaamista.
Opiskeluterveydenhuollossa moniammatilliset tiimit arvioivat ja tutkivat sekä tekevät hoitosuunnitelman. Hoitoa, esimerkiksi yksilö- ja ryhmämuotoisia psykososiaalisia interventioita sekä lyhytpsykoterapiaa, voidaan tarjota tiimin tuottamana tai palvelusetelillä. Tarvittaessa opiskelija ohjataan eteenpäin esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan tai erikoissairaanhoitoon.
Oppilaitoksen opiskelijahuollosta opiskelija ohjataan tähän opiskeluterveydenhuollon tiimiin, mikäli ensivaiheen tuen ei katsota tuovan riittävää tulosta tai ongelma ei ole opiskelijahuollossa alun alkaenkaan hoidettavissa.
4) Järjestetään täydennyskoulutuksia. Opiskelijahuollon ammattilaisille järjestetään mielenterveysstrategian mukaisesti systemaattista täydennyskoulutusta painopisteenä mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito sekä näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitomuotojen osaamisen vahvistaminen.
5)Huomioidaan järjestölähtöinen toiminta osana palveluntarjontaa. Paikalliset sosiaalialan yhdistykset edistävät monin tavoin mielenterveyttä ja niiden matalan kynnyksen palvelut tarjoavat myös nuorille mahdollisuuden osallistua avoimien kohtaamispaikkojen toimintaan. Kuntien tulee tukea ja vahvistaa järjestölähtöistä toimintaa tuottamalla ja kehittämällä yhteistyössä järjestöjen kanssa toiminnalle tehokkaita rahoituskanavia ja yhteistoimintamalleja.
Allekirjoittaneet järjestöt:
Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf
Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry
Nyyti ry
Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
Suomen Lukiolaisten Liitto ry
Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Turkka Sinisalo
Mielenterveyspoolin hankepäällikkö
040 8286 553
etunimi.sukunimi@mieli.fi
www.mielenterveyspooli.fi
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Maistraatinportti 4 A
00240 Helsinki
+358 40 192 95 04http://www.mielenterveyspooli.fi
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä. Mielenterveyspooli tekee väestön mielenterveyttä vahvistavaa yhteiskuntapolitiikkaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Mielenterveyspooli
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Jokaiselle nuorelle turvattava riittävä mielenterveyden tuki28.2.2024 05:00:00 EET | Tiedote
Nuorten mielenterveydessä on tapahtunut huolestuttavaa kehitystä. Yhä useampi nuori oireilee psyykkisesti tai kokee kuormitusta. Mielenterveyden diagnoosien määrä on kasvanut.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Itsetuhoisen ihmisen pääsy palveluihin turvattava23.11.2023 14:16:49 EET | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii terveydenhuollolta asiantuntevaa ja tarpeenmukaista palvelua itsemurhaa yrittäneille ja muille itsetuhoisille ihmisille. Hyvinvointialueiden tulee noudattaa itsemurhien ehkäisyyn laadittua Käypä hoito -suositusta.
Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee ulottaa kaikille alle 29-vuotiaille6.11.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Mielenterveyspooli peräänkuuluttaa lasten ja nuorten kuulemista terapiatakuun valmistelussa ja arvioinnissa sekä ihmisten moninaisuuden huomioon ottamista terapiatakuun toteuttamisessa.
Nuoren kuntoutusrahan heikennys uhkaa syventää mielenterveyskriisiä30.10.2023 10:52:16 EET | Tiedote
Leikkaus nuoren kuntoutusrahaan voi vaikuttaa nuoren toimeentuloon, heikentää kuntoutukseen sitoutumista ja lisätä mielenterveyssyistä johtuvien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää.
Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Hyvät mielenterveyspalvelut vaativat resursseja18.10.2023 18:28:02 EEST | Tiedote
Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii mielenterveyspalveluiden turvaamiseen ja mielenterveyden edistämiseen riittävää rahoitusta. Investoinnit mielenterveyspalveluihin, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn ja mielenterveyden edistämiseen maksavat itsensä takaisin ihmisten parempana työ- ja toimintakykynä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten laskuna
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme