Jätevesitutkimus: Amfetamiinin käyttö jatkaa kasvuaan Suomessa, kokaiinin käyttömäärien kasvu on tasaantunut

Tuoreimmat laajan kansallisen huumeiden jätevesiseurannan tulokset ovat marras-joulukuun näytteenotosta 27 kaupungista lähialueineen sekä lisäksi tämän vuoden maaliskuulta Helsingistä, Espoosta, Turusta ja Tampereelta. Viime vuonna huumeiden käyttöä tutkittiin maaliskuussa, touko-kesäkuussa, elokuussa ja marras-joulukuussa. Kaupungeista neljä oli mukana ensimmäistä kertaa viime vuonna. Tutkimuksen väestöpohja on noin 60 prosenttia Suomen väestöstä.

Tulosten perusteella amfetamiinia käytetään laajasti koko maassa, ja käyttö on jatkanut kasvuaan etenkin pääkaupunkiseudulla. Helsingin ja lähiseutujen alueella todettiin maaliskuussa 2021 mittaushistorian korkeimmat amfetamiinin käyttömäärät. Helsingin Viikinmäen jätevedenpuhdistamon toiminta-alueeseen kuuluu Helsingin lisäksi Vantaan keski- ja itäosia sekä Tuusula, Sipoo, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Pornainen.

Nousevaa trendiä amfetamiinin käytössä havaittiin pääkaupunkiseudun lisäksi esimerkiksi Lappeenrannassa, Kotkassa ja Porissa.

• 27 jätevedenpuhdistamon seuranta (pdf, 24 kt)

”Amfetamiinin käytön voimakas kasvu väestötasolla näkyy myös yhteiskunnallisissa lieveilmiöissä, kuten huumerattijuopumuksen kasvuna”, toteaa yksikönpäällikkö Teemu Gunnar THL:stä.

Ekstaasin käyttö laskenut – alfa-PVP:n käyttö keskittyy pääkaupunkiseudulle

Kokaiinin voimakas käytön kasvu on tasaantunut parin viime vuoden aikana, ja useissa kaupungeissa havaittiin lievää käyttömäärän laskua vuoden takaisista huippulukemista. Kehitys on nähtävissä etenkin pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa.

Vuodesta 2012 kokaiinin käyttö on kuitenkin moninkertaistunut Suomessa. Kokaiinin käyttö painottuu yhä voimakkaasti pääkaupunkiseudulle, kuten aiempinakin vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Tamperetta pohjoisemmassa Suomessa kokaiinin käyttö on edelleen hyvin satunnaista.

Ekstaasia käytetään joka puolella Suomea, mutta myös sen käyttö on vähentynyt useissa tutkimuskaupungeissa.

”Kokaiinin käyttö on tasaantunut ja ekstaasin käyttö jopa vähentynyt koronarajoitusten aikana useissa tutkimuskaupungeissa. Tähän ovat mahdollisesti vaikuttaneet paitsi huumeiden saatavuus, myös kokoontumisrajoitukset sekä iltaelämää koskevat rajoitukset”, sanoo kehittämispäällikkö Aino Kankaanpää. 

Metamfetamiinia käytetään tällä hetkellä Suomessa hyvin vähän. Metamfetamiinin käyttö on laskenut selvästi vuosista 2016 ja 2017, jolloin se ylitti väliaikaisesti pääkaupunkiseudulla jopa amfetamiinin käyttömäärät.

Suomessa huumeiden ongelmakäytössä yleisintä niin sanottua uutta huumetta, alfa-PVP:tä, todetaan jätevesitutkimuksissa säännöllisesti ainoastaan pääkaupunkiseudulla ja sen läheisyydessä Vihdin Nummelan puhdistamon alueella. Muuntohuumeiden käytön alueelliset ja ajalliset vaihtelut käytössä ovat selvästi perinteisempiä huumausaineita suurempia.

Pidemmän aikavälin seuranta osoittaa alueelliset erot huumetilanteen kehittymisessä

Usean vuoden seuranta osoittaa, että huumetilanteen kehittymisessä on Suomessa alueellisia eroja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ja lähialueiden amfetamiinin, kokaiinin, ekstaasin ja metamfetamiinin yhteenlaskettu käyttö on moninkertaistunut seurannan alustaelivuodesta 2012 tähän päivään. Vastaavana aikana esimerkiksi Turun ja Lahden seutujen huumeiden käyttömäärien kasvu on ollut vähäisempää.

Vaasassa ja Joensuussa huumeiden käyttömäärät ovat puolestaan laskeneet lähes aiempien vuosien tasolle viime vuoden keväänä havaitun huumeiden käytön väliaikaisenkasvun jälkeen. 

”Koko maan tasolla amfetamiinin, kokaiinin, ekstaasin metamfetamiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat noin kolminkertaisia verrattuna vuoteen 2012, jolloin laaja kansallinen jätevesitutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa”, Gunnar sanoo.

Amfetamiinia käytetään Suomessa edelleen paljon muuhun Eurooppaan verrattuna, kokaiinia selvästi vähemmän

Amfetamiinia käytettiin keväällä 2020 Suomessa edelleen enemmän kuin useissa muissa Euroopan maissa. Kokaiinin käyttö puolestaan jäi Suomessa selvästi keskimääräistä vähäisemmäksi huolimatta siitä, että aineen käyttö on lisääntynyt pidemmällä aikavälillä erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Euroopan huumausaineiden seurantakeskuksen (EMCDDA) vuosittain julkaisemassa kansainvälisessä jätevesitutkimuksessa verrataan vuosittain yhden viikon aikana keväällä kerättyjen näytteiden tuloksia. Vuonna 2020 tutkimukseen osallistui 99 kaupunkia 27 maasta. Tutkimuksen väestöpohja oli noin 50 miljoonaa henkilöä. Suomesta raportoitiin kaikkien 27 kaupungin tulokset.

THL vastaa Suomen osuuden raportoinnista kansainvälisessä vertailussa. EMCDDA julkaisee vertailun tulokset 18. toukokuuta.

• EMCDDA:n kansainvälinen vertailu keväältä 2020 (englanniksi)

Lisätietoja:

Jätevesitutkimuksen verkkosivut

Teemu Gunnar
yksikönpäällikkö
puh. 029 524 8425
etunimi.sukunimi@thl.fi

Aino Kankaanpää
kehittämispäällikkö
puh. 029 524 8427
etunimi.sukunimi@thl.fi