JHL: Suomen talous saadaan kasvuun elvytyksillä, ei leikkauksilla

Ammattiliitto JHL vaatii Sanna Marinin hallitukselta elvytystä ja investointeja leikkausten sijaan. Liiton mielestä hallituksen on puoliväliriihessään (21.–22.4.) pyrittävä pehmentämään koronapandemian talousvaikutuksia ja annettava vauhtia tulevaan talouskasvuun.

– Vasta, kun työllisyys lähestyy koronakriisiä edeltävää tasoa ja Suomi on noussut täysin jaloilleen, voidaan julkista taloutta alkaa asteittain tasapainottamaan, painottaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Lisäksi JHL tavoittelee työelämän kehittämistä työlainsäädännön uudistusten avulla. Sen mukaan ammattiliittojen tulee saada kanneoikeus. Tämä edistäisi epäkohtiin puuttumista tilanteissa, joissa työntekijää kohdellaan epäoikeudenmukaisesti tai laittomasti, eikä tämä itse uskalla puuttua asiaan.

JHL korostaa myös, ettei paikallista sopimista tule lisätä, jos sen avulla tosiasiallisesti pyritään heikentämään työehtoja tai murtamaan suomalaista sopimuskulttuuria.

­– Tällaisella päätöksellä saattaa olla kokonaishyvinvointia heikentäviä vaikutuksia, kun kotimainen kysyntä laskee ja käytettävissä olevat tulot vähenevät, Niemi-Laine korostaa.

Myös työehtosopimusten yleissitovuus on JHL:n mielestä säilytettävä. Vain näin turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot myös sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole työnantajajärjestön jäseniä.

Ei ulkoistuksille

Kuntasektorin tiukan taloustilanteen vuoksi useat kunnat ovat turvautuneet palvelujen ulkoistamiseen. On todennäköistä, että ulkoistussuunnitelmien määrä kasvaa, kun valtion väliaikaiset koronatuet päättyvät.

Ulkoistuksia perustellaan usein esimerkiksi henkilöstökulusäästöillä, mikä käytännössä tarkoittaa palkansaajien siirtämistä työntekijöille heikompien työehtosopimuksen piiriin.

– Julkisen sektorin ulkoistuksissa ei tule pyrkiä säästöihin siten, että se otetaan yksittäisen palkansaajaryhmän tilipussista. Liian usein julkisten palvelujen ulkoistaminen johtaa laadun heikkenemiseen, Päivi Niemi-Laine muistuttaa.

JHL vaatii myös määräaikaisia työsopimuksia koskevan lainsäädännön tarkentamista. Tällä hetkellä laittomia määräaikaisuuksia käytetään erityisesti julkisella sektorilla. JHL ehdottaakin, että valtio kanavoi varoja kehitystoimintaan, jonka avulla määräaikaisuuksia julkisella sektorilla pyritään vähentämään.

Maltilliset veronkorotukset ja painopiste omistamisen verottamiseen

JHL ehdottaa, että hallitus tarkastelee vakavasti maltillisia veronkorotuksia valtion budjetin tasapainottamiseksi, jotta koronaviruspandemiasta aiheutuneet massiiviset menot saadaan katettua. Jos Suomen kokonaisveroastetta nostettaisiin muutamalla prosenttiyksiköllä, voitaisiin maan julkista taloutta vahvistaa yli neljällä miljardilla eurolla. Kokonaisveroasteen nostaminen tulee tällöin kohdistaa niin, että se heikentää mahdollisimman vähän taloudellista toimeliaisuutta.

JHL mielestä verotuksen painopistettä tulisi lisäksi suunnata yhä enemmän omistamisen ja haittojen verottamisen suuntaan.

Katso JHL:n kannat puoliväliriiheen kokonaisuudessaan.

­­Lisätietoja:

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, p. 040 702 4772

Ekonomisti Youssef Zad, p. 050 4754 055