Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

JHL:n Asara-Laaksonen vappuna Oulussa ja Muhoksella: Työajan pidentämisen harhapolulta kohti oikeudenmukaisia työaikaratkaisuja ja työajan lyhentämistä

Jaa

Suomi ja kahdeksantuntinen työpäivä täyttivät jo 100 vuotta. Työnantajienkin on aika ymmärtää, että emme pääse työttömyydestä millään eroon, jos työaikaa ei lyhennetä, katsoo JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.

Hallituksen työllistämiskeinot ovat väärät, koska perustuvat yksipuoliseen saneluun eivätkä yhdessä sopimiseen ja luottamukseen, JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen kritisoi.      

– Hallitus aikoo heikentää nuorten turvaa ajamalla alle 30-vuotiaita entistä useammin toistuviin määräaikaisiin työsuhteisiin ja löysentämällä pienten firmojen irtisanomisperusteita. Sama hallitus ajoi ensitöikseen ay-liikkeen pakkolaeilla uhkailemalla hyväksymään kiky-sopimukseen, jolla pidennettiin työaikaa. Etenkin julkisella sektorilla ratkaisut johtivat väen vähentämiseen ja työhyvinvoinnin heikentymiseen. Samainen hallitus on heikentänyt työttömien toimeentuloa lähes 300 miljoonalla euroilla, viimeisimpänä toimenaan niin sanottu aktiivimalli, joka entisestään lisää vain pätkätöitä ja nöyryyttää ihmisiä. Nyt riittää porvarihallitus!  

Katse on käännettävä ratkaisuihin, joilla tarjotaan myös nuorille ja tuleville sukupolville toivo paremmasta työelämästä. Työtä ja toimeentuloa on tarjottava entistä useammalle. Työhyvinvointia tukevalla modernilla työaikapolitiikalla on jatkossa ratkaiseva merkitys sekä työntekijöiden hyvinvointiin että työn tuottavuuteen ja työllisyyteen. Nyt on työaikapoliittisen keskustelun ja ideoiden esittämisen aika. Ratkaisuja tulee valmistella kolmikantaisesti, ne tulee kirjata sekä vuoden kuluttua aloittavan uuden hallituksen ohjelmaan että työmarkkinaosapuolten neuvottelemiin työehtosopimuksiin.

– On kestämätöntä, että Suomessa toiset nääntyvät liiallisen työtaakan ja jopa palkattomien ylityötuntien alle, ja samaan aikaan pätkätöissä ja muun muassa nollatuntityösuhteissa olevilla ei ole työtunteja riittävästi ja eikä työttömillä lainkaan. Kyse on oikeudenmukaisuudesta, työaikaa voidaan lyhentää esimerkiksi päivä- tai viikkokohtaisesti. Töitä voitaisiin jakaa uudella tavalla niin, että ylityöllistetyt jaksaisivat paremmin ja ne, joilla töitä on liian vähän, saisivat työtä ja kohtuullisen toimeentulon, Asara-Laaksonen perustelee.

Suomessa kokeiltiin 90-luvulla työajan lyhentämistä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kolmivuotinen kokeilu sai rahoituksen valtiolta ja EU:lta ja sen tulokset olivat hyviä, muun muassa Nokian renkaiden tuotanto kuudessa tunnissa oli sama kuin kahdeksassa tunnissa. Sittemmin työaikakokeilut ovat Suomessa tyssänneet työnantajien jääräpäiseen vastustukseen.

Saksan metalliliitto IG Metall neuvotteli alan työntekijöille sopimuksen, jonka perusteella työntekivät voivat tietyissä tapauksissa lyhentää työaikaansa ja siirtyä 28-tuntiseen työviikkoon. Ruotsissa on kerätty useita vuosia kokemuksia kuuden tunnin työpäivästä. Göteborgin Svartedalenin vanhainkodissa on kokeiltu kuuden tunnin työpäivää palkkaa alentamatta. Työntekijöiden jaksaminen parantui, työn ja perheen yhdistäminen koettiin helpommaksi ja sairauspoissaolot vähentyivät. Lisäksi hoitajat tekivät työtään tuottavammin. Asara-Laaksonen toivoo, että Suomen työmarkkinoilla olisi rohkeutta tehdä samankaltaisia ratkaisuja.

Vuorotteluvapaajärjestelmä on elvytettävä

Toiseksi työllisyyslääkkeeksi Asara-Laaksonen tarjoaa vuorotteluvapaajärjestelmän remonttia.

– Vuorotteluvapaan ehtoihin tehtiin muutama vuosi sitten kohtalokkaita kiristyksiä. Uusi hallitus voi vuoden kuluttua peruuttaa kiristykset ja elvyttää järjestelmän henkiin. Vuorotteluvapaa tarjoaa työttömille heidän kaipaamiaan töitä ja työssä oleville tarpeellisen hengähdystauon ja auttaa heitä jaksamaan paremmin tai kehittämään osaamistaan työurallaan.

Kanneoikeus ammattiliitoille vihdoin Suomessakin

JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen liputtaa myös vahvasti ammattiyhdistysliikkeen kanneoikeuden puolesta. Suomi on eurooppalaisesti takapajula ilman liittojen kanneoikeutta. Tämänkin puutteen seuraava hallitus voi korjata.

– Itsenäinen kanneoikeus parantaisi ammattiliittojen mahdollisuutta puuttua työpaikoilla ilmeneviin epäkohtiin. Se myös helpottaisi useampia työntekijöitä koskevien asioiden viemistä oikeuteen samalla kertaa. Joukkokanneoikeus on Suomessa käytössä elinkeinonharjoittajilla ja kuluttajariita-asioissa, kyllä tämä oikeus pitäisi olla myös työntekijäpuolella.

Lisätietoja: toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen, 040 770 6577

Avainsanat

Kuvat

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL
Sörnäisten rantatie 23
00500 HELSINKI

010 77031http://www.jhl.fi

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n yli 200 000 jäsentä huolehtivat suomalaisten hyvinvoinnista, peruspalveluista ja turvallisuudesta monenlaisissa tehtävissä. Heidän alojaan ovat hoito, hoiva, kasvatus, sivistys, ruokahuolto, tekniikka ja infrastruktuuri, liikenne, puhtaus ja kunnossapito, hallinto, vapaa-aika, kulttuuri, turva ja pelastus. JHL:n jäsenet työskentelevät kunnissa, valtiolla, yrityksissä, järjestöissä ja seurakunnissa. Kunta-alalla JHL on suurin henkilöstöjärjestö.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista jo ennen kuin ne uutisoidaan? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi yhtä aikaa suomalaisen median kanssa. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

JHL: Lagen om småbarnspedagogik går inte in på de verkliga problemen inom sektorn – nästa regering måste ta upp lagen på nytt11.7.2018 10:30Tiedote

Riksdagen godkände den nya lagen om småbarnspedagogik i slutet av juni. I motsats till vad lagstiftarna påstår blev inte barnets intresse det centrala i lagen. Den rättar inte till en enda sak som är viktig med tanke på barnen. JHL står fast vid åsikten att nästa regering måste ta upp den godkända lagen på nytt och forma om den för barnens bästa. Förbundet kräver också en snabb utbyggnad av fortbildningsvägar för barnskötare och socionomer för att deras sysselsättningsläge inte ska försämras.

JHL: Varhaiskasvatuslaki ei puutu alan todellisiin ongelmiin, seuraavan hallituksen avattava laki uudelleen11.7.2018 10:30Tiedote

Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopulla uuden varhaiskasvatuslain. Toisin kuin lainlaatijat väittävät, lapsen etu ei noussut laissa keskeiseksi. Laki ei korjaa ainuttakaan lapsen edun kannalta olennaista asiaa. JHL on vahvasti sitä mieltä, että seuraavan hallituksen on avattava nyt hyväksytty laki ja muokattava se todella lapsen parhaaksi. Liitto vaatii myös pikaista jatkokoulutuspolkujen rakentamista lastenhoitajille ja sosionomeille, jotta heidän työllisyystilanteensa ei heikkenisi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki STT Infossa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme